San Mateo 24
24
XI. JÄ MAATYËJK TSOJ JA IT KYUKËXAT
(24.1—25.46)
Jesús t'awana tsoj jä tsaptëjk wyena wintoke
(Mr 13.1-2; Lc 21.5-6)
1Ku jä Jesús pitsem jäp tsaptïjkp, tsoonep jää wyena, ku jää y'ixpëjkpatejkta twintemete jäts tnëjmeta jäts t'ixet tjawat tsoj yë tsaptëjk wajts mëj wajts këxm wajts oy wajts tsuj. 2Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—M'ixtep miits tukëye yëë xyaj. Tïwa ëts nwa'any jäts nitujka yëë tsaa kya'ok ijtnet nikompet. Tukëye wyena wintokekïx.
Jä nijawen tsoj nëjkx jyaty ku jä ijt kex tpaatet
(Mr 13.3-23; Lc 21.7-24; 17.22-24)
3Wa'nit nyëjkxte jäm Olivos kyopk këxm, wa'nit jä Jesús tsyinye'ooye, jäts jää y'ixpëjkpatëjkta tmuwintemete jäts apïjk tyajktïïwete:
—Jää ëëts ntsejkp jäts xnikotset junit jawe we'n jyatet. Ti ixpat ëëts wyena n'ixp ku mits wyena mäjtswaane jäts jääwe miinep jä it këx.
4Wa'nit jä Jesús y'atsowempijt:
—Yajkxonam mnay'ixijtetat katii nipëna mka win'ëënetat. 5Nimay jä jayeta mintat jya'yetat juu wa'antap nyatïjetat jäts ëts jäwe. Jäts wya'antat: Ëts jäwe jä Mesías, jäts may jä jayeta nëjkx twin'ëënta. 6Ku miits nëjkx xnijaweta yë ayuuk jä atsu'ux tyuune kyetse muxem muyam, ka' miits mtsejketat. We'nam jää tyunjet, kanem wye'ena, tpaaty jä ijt kex. 7Nëjkx jä nyanipëketa jäts jätu'k it atsu'uxtuntat mëë jatujk it jäts jatujk naaxta y'atsu'uxtuntat mëët jatujk naaxta; wa'nit ijtet jä yuu jä xëë jäts nëjkx jä ijt mejk y'uxa maywiin. 8Tukëye xyaja tsoontejknem wyena jä tsatsyipaaten.
9Wa'nits miits myajkë'ëyajktat myajk mujktuntat; jäts myajk'ooketat, jäts tukëye jä naaxwiinete jaye nëjk mkatsojketa ëts këx. 10Wa'nits may jayeta nëjkx tku'ëëntene jä jyaantsy jaawenta, jäts nyawiink'ixetenet jäts ke'em nyany'ëënetenet tujk jä nitujk. 11Wa'nit wyena jya'yeta may jayeta ja ko'oy kukëxta, jäätse may jayeta twin'ëëntap. 12Jäjap niyujk jä ka'oyap, jäts may jayeta nëjkx ko'ok mëëtene jä tsojken mëët jä myugujk. 13Pen pën tïw naak'ijtep koonem jä it këx tpaatet, pyatep jä nitsooken. 14Nëjkx jä yajkwaanye'këxta tukëye jä naxwiinete jayeta jä oy kets jä oy ayuuk tso ixwa jä Kunuukxtee kyutujken, jääkëx jäts tnijawekëxtat tukëye jä naaxwiinete jayeta; wa'nit wyena myëts jä it këx.
15Ku jä kukexepa Daniel jyaay ku wyena x'ixta juu wajts axëëkm juu ka tokitaakep tuntat jäp tsajptïjkp. Ku miits wyena x'ixta jäm juma jä it kunu'kx—pën nejk kotsp wa'n twimotewe—, 16jäts jä jaye juu wyena jäm Judea, wan tkäjkta nëjkxta jäm tun këxm; 17pen pën wyena jäm tyëjk nipat këxm, ka' kitaket nitii ka' yajkpitsemet; 18jäts pen pën wyena jäm kyam jootm, jäts ka' jää wimpitet jäts nëjkx jä wit tpëjkmujk. 19Ayoow jä te'extëjkta juu wyena jä xëë ka'niwatsap jäts nawyen te'extëjkta juu jä y'unejk tsitspnem wyena. 20Amoteta miits jä Kunuukxtee jäts kajatep wyena we'n jyaty jä xëë juma jä it wyena xux aats jäts pookxen xëë; 21Wa'nit wyena wajts mëjk jä tsaatsy paaten nëjkx ijt juu nijunita we'n katuunepnem ku yë it naaxwiin ojts tsyoontejk ka' nëjkx we'n y'ok tuunenet ix ook. 22Ku jää Kunuukxtee tka' yajkkonat jä it jä xëë, nipëna jä nitsooken nëjkx tkapaaty; jääkëx jä Kunuukxtee nëjkx jää tyajkkona jä it jä xee paaty ku mejk tmëëta jä tsojken mëëta jä jayeta juu wyinkoon.
23Ku miits jatyumpëna mnë'ënxetat: Aaxejkta, yaj jä Mesías, o'k Aaxejkta, xëm jää Mesías, ka xjaantsy jawetat. 24Paaty ku mätswaantep juu nyatijetep mesías jawe jäts jä juu nyatijetep kukexepa jawe; jäts mëjk yajk jay'ixen jäts jä nikäxen tuntat, jäts jä jaye twin'ëëntat, tumya naywe'en twin'ëëntat, jää jaye juu jä Kunuukxtee ke'em twinken. 25Tewan miits ntuuk nijaweta jayïp tsoj jyatet. 26Paaty ku wyena miits myajk'nëjmetat: Aaxejkta, xëm jää, jäm apajk it jootm, ka' mnëjkxtat; ku myajk'nëjmetat: Aaxejkta, yaj jää yuts ijt, ka' xjaantsy'jawetat. 27We'n nëjkx jyaty ixu'n jä witsejk y'ajaj juu jäm juma xëë pitsem jäts juma xëë tyëka, we'n wyena tyune ku myatset jä Naaxwinete jaye Y'unejk. 28Jäm juma wyena jä nijkx jä kopk juu t'ookne, jäm'ej nyamyujketat may jä majkxam.
Ku jä Naaxwinete jaye Y'unejk myatset
(Mr 13.24-37; Lc 17.26-30,34-35; 21.25-33)
29Wajts jatye ku wyena nya'x yë tsaatsy paaten, wa'nit jä xëë nëjkx jä pijtsne, jä po'oj ka' y'ojk kunojknet, jä maatsa nëjkx jä kistekekëxta jäm tsajpwinm jäts jäm tsapjootm mëjk it wa'any jä atsu'x jäts yajkxon jä yajkxityoywa'any. 30Wa'nit y'awatset jä tsap jäts kyäxet jä ixpätt jä Naaxwinete jaye Y'unejk, jäts tukëye jä kajpënta mëët jä naaxwiinete jaye mëjk nëjkx tsyëketa jäts ya'axtat, wa'nit nëjkx t'ixta jä Naaxwinete jaye Y'unejk ku myatset winejts jootm jäts myatset mëët jä myawo jäts jä y'oyen. 31Wa'nit tkäxet jä y'ángeles mëët jä mëj xuuxen, jäts txuxmujket jäm tsoj juma xëë pitsem, juma xëë tyëjka jäts jäm tsoj juma xyë pej jäts juma it pyojpet majk taaxk wiin jawe txuxmujktat jä jayeta wa'nit yajknamyujket juu wyinkenan itp, juma tsoj yë tsap tsyoontejk jäts juma kyukëxa.
32Yajk'yu'ta tsoj jä ixpëjken yë higo kip jyaa: Ku jä y'akëëxta wajts unejk jyatne, jä y'aay pïïp, wajts miits xpayo'oyta jäts xëëkujk pyaatnep. 33Naywe'n jää, ku tukëye we'n x'ixtat tsoj yë, nijaweta miits jäts jä Naaxwinete jaye Y'unejk tëjk'aaje wa'n jää. 34Tïwa ëts nwa'any jäts tukëye we'n tyunjet nam kanem wyena y'ookta jä jayeta juu xyam juukyetep. 35Jä tsap jäts jä naax naxpa yë ijt, jäts ëts nkets n'ayuuk kuwana kyutyunkexet.
36Jäts ti xëë jäts ti yaaxp we'n tyunjet, nipëna tka nijawa, ni jää ángeles juu tsapjootm, ni jä Kunuukxtee y'unejk tka tnijawa jä'ye tujk tnijawep ëts jä nTee.
37We'n tyuune jekan jä Noé jyuunt jeet, jäts naywe'n nëjkx wyena tyunje ku wyena myätsne jä Naaxwinete jaye Y'unejk. 38Kanem wyena nyëkukojma, wa jä jayeta wyeneta kaatyep uuktep jäts ya'apyëjktep te'expëjktep, jäts koonem jää xëë paaty ku jä Noé tyëjke y'Arca jootm. 39Jäts ka' tnijaawete jä xëë junit minet jä nëkukojma, wa'nit miin jä mëjk tuu jäts jä it nëkukoome tukëye jä jaye pyajëtkëxte. Jäts naywe'n wyena tyunjet ku wyena myätsne jä Naaxwinete jaye Y'unejk. 40Wa'nit jää xëë, nimäjtsk wyena jä ya'atyëjkta kyamjootm, tujk wyena juu nëjkxp jäts jatujk wyena juu taamp. 41Nimäjtsk jä te'extëjkta wyena jyëtsta, tujk wyena juu nëjkxp, jäts jatujk wyena juu taamp. 42Jotjuuky miits mnaajk'itetat, jääkëx ku ka' miits xnijaweta tii xëë myäts'wa'any jä wyintsënta. 43Yë miits nijaweta, Ku jä kutëjk tnijawat tii xaaxp koots jyaya'wa'any jä määtspa, jotjuuky jä mya'jet yajkxon jä t'ix'itet jä tyëjk nipëna jä tka yajktëjkat jäts myaatstat. 44Paaty'ej, naywe'n miits awaatan mnaajk'iteta; jäts jä naaxwinete jaye y'unejk tunjä'ye jyayat juma miits xka' aax'ita.
Jä ka'oy tuumpa jäts jä oy tuumpa
(Lc 12.41-48)
45Pën jawe jä tuumpa juu oy juu wij kej nyapyëëmjep, ku jä wyintsën tyuujkmutanye jä tyëjk mëët jä jaye juu jäm tuuntep, jäts tsojk tyajk'kayet ixam tyuketakye. 46Xoon jä tuumpa ku jä wyintsën, jyeya, jäts tpaaty tuump we'n tsoj tyuketakye. 47Tïwa ëts nwa'any jäts jä wyintsën nëjkx jä tyuumpa tuketëkekïx nijum jä pyëëmtejk. 48Ku ja tuumpa kya oy jaywa tpayoyet jäts täanep jä wyintsën 49wa'nit jä tuumpata tmujktun'okwa'any, jäts jää myënamyaayenep jä uukpa muukepa jäts kyay'mujktat y'uk'mujktat, 50jä xëë juma wyena tka ax'ijt jäts nit tka'nijawa tii yaaxp jyayat jä wyintsën, 51wa'nit mëjk nëjkx yajk'tsaatsytun, jäts nëjkx tpëëmne juma nyëjkxta jä jaye juu mäts'aa mäts joot. Wa'nit nëjkx tyajksaatsy'tun, jäts tnikotspätet nawye'en jyatet ixun jayeta juu jä wintsën twinëëntep wa'nit jä maayen tajen pyatetat jäts ya'axen tsyaatsy'winmayet.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
San Mateo 24: JKAYUUK
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល
