San Mateo 13
13
Jää niijpa tumu'ixa
(Mr 4.1-9; Lc 8.4-8)
1Nay jää xëë jä Jesús tsyeen tejk jootm jäts nyïjkx në'ë am jäm ojts y'ëxtejk në'ë pa'ay. 2Wa'ts may jä jayeta nyamyujkete, wa'nit jä Jesús pye't jäm barco jootm wa'nit jäm y'ëxtejk, jäts jä may jayeta jääye tyaante maaxy në'ë pa'y. 3Wa'nit mukotsujk waany may jëp jä tumu'ixen tkets.
Jäts tnïmye: Tu'k jä jaye tsyeen nyïjkx niijpa. 4Niip wye'na, ku jä tyëëmt twï' jäts tujk nyax kuj tuu aay, jäts jya'tye jä joonta jäts tpiitene. 5Jäm winkex juu tsa akujk y'akuje, juma naax kya' it; jatye jä tëëmt myu'x, paaty ku naax nijkxmye jää; 6ku jä xëë, ojts pitsem, ojts tyajktoy jä y'aats, wa'nit ojts tyëëtsne. 7Jä tujk jä tëëmt ojts nyax'kuj yo'tspa akujk, jäts jä yo'tspa yeen jäts yo'tspa akujk tyaane. 8Jäts jä juu ojts nyax'kuj oy naxkïx, ooye jää tsuj jä tyëëme; jäm winkex juu tëëme tujk mokepx pyajk, jäts winkex tuupx pyajk, jäts winkex iipx majk pyajk. 9Pen pën jäm tyaatsk, we'en t'amotenäxe.
Tyëx x'ayxmujk
(Mr 4.10-12; Lc 8.9-10)
10Wa'nit jä ixpëjkpatejkta tmuwintemete jä Jesús jäts tyajktïwete tyëx mits jä jayeta xmukets aixmujken mëët. 11Wa'nit jä Jesús y'atsowete: Jäts miitsta, Kunuukxtee miits mtuuk'ixetap juu yu'uts i'tp jäm juma kutujken juu jäm tsapjootm; jäts jääta ka' jä tnijawetat. 12Juu tijaty tmëët, niyujk jyak yajkmoet, jäts wa'ts may tmëëtat; jäts jää juu yïïnem tmëët, nëjkx jää tyum jak yajkpëjkene. 13Paaty ëts yë nmukotsta a'ixmujken mëët; oyam tja ixta, ka t'ixpaata; tja amotenaxta, ka' tmoteta jäts ka' twinmoteta 14Jääkëx jäts kyutyunjet wintsoj jä kukexepa Isaías wyaany:
Oyam tja t'amotenäxtat, ka' twinmotetat,
oyam tja ixta, ka' t'ixpaatat.
15Jääkëx ku jä jayeta mëjk jää winmayenta tjyatne,
të jä tyaatsk y'atujktene
tëë jä wiin tyajkpitstene,
jäts ka'tii t'ixta katii tmoteta,
ka'tii twinmoteta jäts ka'tii ëts x'awimpitetat,
jäts katii ëts nyajktso'ojkta.
16Xoon miitsta, jäm miits mwiinta juu i'xp jäts jäm miits mtaatsk juu motep. 17We'en ëts miits nëjmeta jäts may jä jayeta kukexepa jäts jä jayeta juu oy jaywetep tja tsojkte t'ixtat juu xyam miits m'ixtep, jäts ka' t'ixte; tja tsojkte tmotetat juu miits motep xyam, jäts ka' motete.
Jesús tkotswa'tsy tso tumu'ixa jä jaye juu niip
(Mr 4.13-20; Lc 8.11-15)
18Amotenaxta, xäm tiwe tïp yë tumu'ixen jä niipa: 19Jää jaye juu t'amotenaxp jä kutujken kyets y'ayuuk jäts ka' twinmote, we'n jää ixu'n jä tëëmt juu tuu aay naxketaakp; jäts myëts jä winëëmpa jäts pïjka jä ayuuk juu ni'pan jäm jyaawen këxm. 20Ja tëëmt juu naxketaakp tsa akujk jäwe tïp ku jä jaye t'amotenäx jä Kunuukxtee kyets y'ayuuk jäts wa'ts oy wa'ts tsuj tkupïjk, 21kum ka' mëjk y'aats tëjka, jäts ka' jä tïw ijt; ku kya yajkmeekx jä Kunuukxtee kyets y'ayuuk tkupet jäts tsyoontejk jä maayen tajen jäts tmajktsookne yë Kunuukxtee kyets y'ayuuk. 22Jä tëëmt juu naxketaakp yotspa akujk jawe tïp ku t'amotenäx jä Kunuukxtee kyets ayuuk, jäts jää jä winmaapy jä tuunk jä pëjk tsoj jun jyuukyat jää maayen tajen jä myëët jäts jä tsojken mëët jä jotkujken jää tsa win'ëënep. Nijum yë xä' yëë Kunuukxtee kyets y'ayuuk tka' tyajk tëëma. 23Jäts jä tëëmt juu yajkniijp oy naxkïx jääwe tyumu'ixep jä jaye juu t'amotenaxp jä Kunuukxtee kyets y'ayuuk jäts tpatun jäätse oy tëëmep, mokepx am tyëëma, iipx majk am jäts tuupx am jää tëëmt jyak niyuka.
Ja ka' oy ujts jäm tsapmooky akujkm jää tyumu'ixep
24Wa'nit jä Jesús tnimaatyëjk yë kets ayuuk tso tumu'ixa: Ja kutujken juu jäm tsapjootm we'n jää ixu'n tujk jä ya'atyëjk tni'ip jä oy tëëmt jäm kyam jootm; 25tukëye wyena mya'ta, ku jä ka oy jaye jya'y, jäts ojts tni'ip jä ka'oy ujts jäm tsapmook akujkm wa'nit nyëjkxne. 26Ku jä tsapmook yeek jäts kyojka', jäts nayjäm jä ka oy ujts. 27Wa'nit jä tuumpata ojts tnëmeta jä wintsën: Mits wintsën pën oy tëëmt ojts xni'ip jäm kamjootm, juma tsyeen jä ka' oy ujts jää jäm te myux. 28Wa'nit jä wintsën y'atsowempit jäts tnïmye: jä ka oy jaye jatkep. Wa'nit jä tuumpata tyajktïwete: mtsejkp mits jäts ëëts nëkx wi'n nwijxek jä ka oy ujts. 29Jäts jä wintsën y'atseew jäts tnïmye: ka', ku xwixet tumya xtumumatsat jä oy uts jäts xwixnet. 30Jää oy ku xmajsojket jäts kipx yääket konem tyëëmat jä tsapmooky; wa'nit ëts nkaxet pën wyena tpëjkmujkep yë tsapmooky jää jayïp pyëjkmujktap jä ka oy ujts jäts tujk atsum jaty tpëmtat, jäts tyajktoytat, wa'nit tpëjkmujktat jä tsapmooky jäts tpëjkejktat juma y'apëjken.
Wintsoj tumu'ixa jä mostaza pa'k
(Mr 4.30-32; Lc 13.18-19)
31Naywe'n jää Jesús ojts tkets yë tumu'ixen: Ja kutujken juu jäm tsapjootm we'n jää ixu'n tujk jä ya'atyëjk tni'ip jä mostaza tëëmt kyam jootm. 32Tïwa, jäts mostaza tëëmt jää nitsaye këxp xa nijum yë tëëmt; ku tsa yeek niyujk mëj katii jä pëëmtejk juu jäp atujk jeetp, yaakp jää mëj kip jä jyatne, wa'ts mëj kip jyatne jäts jä joon tsyëneta jäm y'akëëxta këxm.
Tumu'ixa tso jä levadura y'ixwa
(Lc 13.20-21)
33Nawye'n jää Jesús ojts tmaatyëjk yë tumu'ixen: Ja kutujken juu jäm tsapjootm we'n jä ixu'n jä levadura ku tujk jä te'extëjk tumujaaxa tuuk kipxen jä tsapmook me'ej jäts nijum jä jïts tyajkmukekïx.
We'n ojts kyutyune wintsoj tujk jä kyukexepa wyaany
(Mr 4.33-34)
34Jesús nijum tmukets jä may jaye tumu'ixen mëët, nitii wenye tka kets pën ka' a'ixmujken tyaktun. 35Paaty we'n tyuune jäts kyutyunet wintsoj tujk jää kukexepa wyaany:
Wa ëts wyena nkets tumu'ixen mëët;
Jää ëts wyena nketsp juu yuts ijtp
wa'nitan ku jää Kunuukxtee jä it jä naaxwiin tyajk'ooye.
Jesús tkotswa'tsy tsoj tumu'ixa jä ka oy ujts
36Ku jä Jesús tpakäxne jä may jayeta jäts nyëjkxtene wa'nit tyëjke tëjkjeetp, wa'nit jä y'ixpëjkpata t'amoteta jää Jesús jäts tunet maayen jäts tkotswa'tset tijawe tïjp jä ka'oy ujts juu jäm kamjootm. 37Wa'nit jää Jesús y'atseew: Jää juu twë'p jä oy tëëmt we'n jawe ixu'n jää Kunuukxtee y'unejk juu tunipëman ijt 38jää kam we'n jawe ixu'n yë it naaxwiin. Jää oy tëëmt we'n jawe ixu'n jä jaye juu Kunuukxtee y'am kyëm nyapyëëmjep, jä ko'oy ujts we'n jawe ixu'n jää jaye juu nyapyëëmjep ko'oy jaye y'am kyëm juu ka'oyap, 39jä ka'määkxpa juu twë'p jä ko'o ujts tëëmt we'n jää ixu'n jä ko'oy jaye. Ku jä tsapmook mëët jä ko'oy ujts yajkpëjkmujknet jä tyumu'ixep ku ja it naxwiin kyukëxat, jä ángeles tpëjkmujktap jä tsapmook mëët jä ka'oy ujts. 40Jä ka' oy ujts yajkpëjkmujket jäts yajkjëmpëjkat jäts tyoyet, naywe'n tyunet ku wyena jä naaxwiin jaye yajktoken mpayoyet. 41Ja Naaxwinete jaye y'Unejk jää tkäxep jä y'angelestëjkta jäts tpëjkmujket jäm y'am kyëm pen pën jaty jä myuwuk yajktoken mpatp, jäts naywe'n jä jaye juu tuuntep jä ka'oyap. 42Ja jaye juu tuump juu Kunuukxtee kya' tsejkp, jäm jëën jootm yajkpëmtat, jäm y'aampaatat tsyaatsy paatat jäts jä tyëëts t'akatsmujktat. 43Pen pën tmumojtep jä Kunuukxtee pyawanen nëjkx jää y'aja' we'n ixu'n jä xëë jäm juma jä Tyee kyutujken. Pen pën jäm tyaatsk, we'en t'amotenaxye.
Jää tumu'ixa jä oro juu yu'ts ijtp
44Jää kutujken juu jäm tsapjootm we'n jää ixu'n jä oro juu yu'ts ijtp jäp naaxjeetp. Wa'nit tujk jä ya'atyëjk tpaaty jä oro, jäts nay jää it tyutsko'me; wa'ts xiikna wa'ts xoontkna ojts nyayjawa, wa'nit nyijkx tyëjkjootm jäts nijum tookïx tijaty myëët, wa'nit tjuy jää it jä naax jäm juma jä oro.
Jää tumu'ixa jä perla juu niyuk tsow
45We'en jää tumu'ixa jää kutujken juu jäm tsapjootm we'n jää ixu'n tujk jää ya'atyëjk juu yajkp tookp nyax tyëka t'ixta twaanta jä perlas juu wa'ts oy; 46kuts tpaaty juu niyujk tsow, jäts nyïjkx tyëjkjootm jäts tookïx tijaty myëët, wa'nit tjuuy jä perla.
Jää tumu'ixa jä xuum juu tyu'a'kx maajktep
47We'n jää tumu'ixa tsoj jä Kutujken juu jäm tsapjootm we'n jää ixu'n jä xuum juu nyëwëjetep maaxynë'ë jeetp jäts tukëye jä a'kx t'apëjkmujkïx. 48Ku jä xuum y'uts, jäts jä a'kx maajkpata tyajkpitsemta jäm maaxynë'ë pa'ay, jäts jäm y'ëxketa jäts twinkonta jä a'kx; jäts tpëjkekta' katsy jootm juu oyet a'kx jäts jä juu ka'oyap t'exku'ta. 49Nawye'n tse tyunjet ku it kyukëxat: Jäts jää ángeles jyayetat wa'nit tpëjkwajkxet jä ko'oyjaye mëët jä oy jaye, 50Jäts t'ayuupetat jutep juma may jëën. Wa'nit jyajat jä jëëyen yaaxen jäts jä maayen jä taje'n.
Jää nam jäts jä tujkan
51Jäts jä Jesús tyajktïïwe:
—Mwinmotep miitsta tukëye xyä.
—We'en —y'atsoote jääta.
52Wa'nit jää Jesús nyë'ëmxete:
—Ku tujk jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijaawep jäts ni'ixpëjka tsowe ixwa jä kutujken juu jäm tsapjootm, we'n jää ixu'n jä kutëjk, juu tkoonkep tyajk'ijtp nyijaawep jää jäts tyajkpitsemet juu nam jäts juu ijt na'xne.
Jää Jesús jäm Nazaret
(Mr 6.1-6; Lc 4.16-30)
53Ku jää Jesús tmaatyëjkïx yë a'ixmujken, wa'nit jäm tsyoone 54ku jya'y jäm kyapenkëxm, jäts yajk'ixpëjk ukwaany jäm ixpëjkentëjkm nay jä it. Ja jayeta, tu'atïweta, jäts wyanta:
—Juma yë tyajkyuj ye xäja juujaty nyijaawep. Tso yë wi'n y'oyxe jäts jä jaye tyajktse'ek. 55Ka' tsä'tspap ye tye'ep, ka' jää'ap yë tyaakep María. Ka' jää'ap yë y'utsta Santiago, José, Simón jäts Judas, 56jäts ka tsyëëneta yaja ïïm'mëët jää y'usta juu te'extëjkta. Tso jun yë we tnijawa yë xäja.
57Jäts mëjk nyapyëmeta jäts ka' jää tjaantsy jaweta. Wa'nit jää Jesús nyë'ëmxete:
—Jatyum juma yajkwintsëka jä kukexepa, oyam kya'yajkwintsëka kyë'ëm naaxkïx jäts kyë'ëm tejk jootm. 58Jäts ka' jä tsooken oy jäm ijt, paaty ku ka' jää tjaantsy jaawete.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
San Mateo 13: JKAYUUK
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល
