San Mateo 21
21
Ku jä Jesús tyëke jäm Jerusalén kyapen këxm
(Mr 11.1-11; Lc 19.28-40; Jn 12.12-19)
1Teman wyaneta jäts jyayetat jäm Jerusalén, jäm wyena nyaxta juma jä kapen txëëja Betfagé, jäm juma jä kopk txëëja Olivos, wa'nit jä Jesús nimäjtsk jä y'ixpëjkpata tpakex, 2jäts yajknïmyete:
—Nëjkxta xëm yëë muutsk kapen y'awinkujk. Ku jäm mja'yetat jäts xpaatat tujk jä burra kuwïïn, mëët tujk jä burro unejk. Jäts xkukäjtat jäts xyajkmintat. 3Ku pën tyajktïwat tyëx xkukäjta, jäts xnëmetat jä Wintsen tsojkp jätye ëëts nyajkempijtnet.
4Paaty we'n tyuune jäts kyutyunjet tso wyaany jä kukexepa, ku ojts jyaa:
5Nëjmeta yë mëj kajpenta Jerusalén jayeta:
Axëjke, mits jä mëj'Yajkutujkpa mnimäjtsep,
nïïk naaxk, jäm burro këxm mtsyiina,
tujk jä burro unejk, jää tyaakep jä tenek juu tsïm patseemp,
6Wa'nit jä y'ixpëjkpatejkta nyëjkxte jäts tkutyuunte wintsoj jä Jesús pyawaanete. 7Wa'nit tyajknëkxte jä burra taak mëët y'unejk, jäts jä jyëpä'än tpëëmete jä burro, Wa'nit Jesús tutsïïnyë jä burro. 8May jayeta jä wyit tuwinyä'äpta tujk tuu'aa juma jä Jesús nyax, jäts winkëxta tpëmta jä kïp akëëxta juu kispuxtep jää tyuwinwiste jä tuu. 9Jäts jä jayeta juu jayepetep jäts nawye'en juu ix'ooketep, ya'axta jyokta:
—Jää mëj yajkutujkpa David y'unejk jä yajknitsookpa. Kunuukx jä juu mäjtsp jä Wintsen xyëëkëx. Jää yajknitsookpa juu jäm tsajp'jootm. 10Ku jä Jesús tyëjke jäm mëj kajpen Jerusalén, Tukëye jä mëj kapen jayeta atïwa tyaante, jäts may jayeta tyajktïweta:
—Pën yëë wi'in.
11Jäts jayeta y'atsowta:
—Wa yëë jä kukexepa Jesús, Nazaret jaye jä Galilea kyapen këxm.
Jesús tyajkwa'tsy jä tsaptëjk
(Mr 11.15-19; Lc 19.45-48; Jn 2.13-22)
12Jäts jä Jesús tyëjke jäp tsaptijkp jäts twojpitsemkïx tukëye pën jäty wyena jäp tooktep jäts pën wyena juutyep maatyep. Nijum jä pëjkpätken t'ex'yuupkïx juma wyena jä tsaptëjk meen jää tyuwinkupëjktep mëët jä meen juu tsoomp jä tujk it, naywe'n jää teek juu tooktep jä pakta; 13Wa'nit ojts yajknëmeta:
—We'en jä japyet wya'any: Ëts ntëjk jää yë y'ijtet tsapkotsken tëjk, jäts miitsta wa miits yë xyajkwaantene määtsken aank. 14Wa'nit jä wiints jäts jä tejk majt tmuwintemete jä Jesús, jäts jää tyajktseek. 15Jää teetëjkta nyiwintsënta mëët jä yajk'ixpëjkpa juu jä naxwiin kyutujken tnijawetep t'ixte jä nikäxen juu tyuump, jäts tmotete tso jä pijk unejk ya'axta jyokta jäp tsaptïjkp: Mits David mëj yajkutujkpa y'unejk jä yajknitsookpa, mëjk ojts jyotma'ta 16Wa'nit tnïmyete jää Jesús:
—Motep tso yë wya'anta.
Jesús y'atsowete:
—We'n, nmotep ëts. Ka'nem miits xkotstanem tsoj japyet jäp wya'any. We'en wya'any:
Ku jä muutsk ïïw,
jä pijk unejk juu tsitspnem,
ëëwnep jää.
17Wa'nit tmajktsookne, jäts tsyoone jäm mëj kapen kexm jäts nyijkx jäm Betania, jäm myataany.
Jesús tkotspejk jä higo kip ku jä tyëëm kya ijt
(Mr 11.12-14,20-25)
18Jëpye jä it wyena, ku nyëjkxko'teme jä tujk ook jäm mëj kapen këxm, wa'nit jä Jesús jä yuu tjawene. 19Jäts t'ixpaaty tujk jä higo kip tuu pa'ay jäts tninïjkx, jäts nitujka tyëëm ojts tka paaty jä'ye jäm y'aay. Wa'nit ojts tkotspejk jä higo kip:
—Nijunita mits mko'ok tëëmenet.
Wanitjye jä higo kip ojts tyum tïjts. 20Ku we'n t'ixte, jäts jä y'ixpëjkpata atïwa tyaante jäts tyajktïïwete jä Jesús:
—Tyëx wi'n wa'ts jatye te tïjts yë higo kip.
21Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—We'en miits nëjmeta pen mëët miits jä mjaantsy jawenta jäts ka' xmumayta xmutajtat, ka' yë'yap miits mtuntap tsoj ëts ntun yë higo kip, niyujk miits xtuntat ku xnëmetat yë kopk: Käjke jäj nëjkxe xëm maaxynë'ë jootm, we'n tse tyunjet. 22Tukëye miitsta, ku mtsapkotstat, amoteta jaantsyi jawen mëët, jäts x'axajetat
Jä Jesús kyutujken
(Mr 11.27-33; Lc 20.1-8)
23Wa'nit yë, jä Jesús tyëjke jäp tsaptïjkp. Jämnem wyena, yajk'ixpïjk, wa'nit nyinëjkxe jää teetëjkta nyiwintsënta jä judíos mïjit jayeta, jäts tyajktïïwete:
—Pën kyutujken këx mits xtun yë. Pën te me'je yë kutujken.
24-25Jäts jä Jesús y'atseew:
—Naywe'n ëts miits nyajktïwa wa'anta: Pën tkä'x yë Juan jäts yajknë'ëpatet, jää Kunuukxtee o'k jä ya'atyëjkta. Pën x'atsowempitep ëts miitsta, nwaanetap ëts miits pën ëts xmoopy jä kutujken ku ëts ntun yë.
Tujk jä'yeta nyatyukotseta tmayta taj'ta tsoj ju'n wya'antat: Ku nwaanmet jäts Kunuukxtee jää käxep, we'n ïïm xnïmyemet: Wa'nit, tyëx jää xka jaantsyi jaawete. 26Ka y'oya ïïm nwaanmet jats jä ya'atyëjkta jää kä'xep, jä jayeta ïïm mtsejkemep, paaty ku tukëye tpayo'oyta jäts yë Juan kukexepa yëwe. 27Wa'nit t'atsowempijte jä Jesús:
—Ka' ëëts nijawa.
Wa'nit jää y'atsowempit:
—Naywe'n ëtsam ka' miits nwaanetat pën kyutujken këx ëts we'en ntun.
Jä tumu'ixen tso jä mätsk unejkta
28Wa'nit jä Jesús ojts tyajktïwa:
—Tso miits mwa'anta. Tujk jä ya'atyëjk mäjtsk jä y'unejk ijt, jäts nitujk jääta tnïmye: Mits unejk nëjkxe xyam tuumpa ëts n'uva kamjootm. 29Jäts jä y'unejk y'atsoowe: Ka' ëts nëjkx wa'any. Jäts ix'ook ojts tpayo'oy jäts nëjkxep ej, jäts nyïjkx tuumpa. 30Wa'nit jä unejk tee tnïmye jatujk jä y'unejk, jäts naywe'n tnïmye. Jäts jää atsoowe: We'n Tee nëjkxep ëts. Ka jä nyïjkx. 31Pën yë nimäjtsk unejk tuun wintsoj jä tyee tsejk.
—Jä mutujk unejk —jääta y'atsoote.
Jäts jä Jesús nyëmxete:
—We'en ëts miits nëjmeta jäts jä jaye juu tyakmujktep jä kupëëmen jä Roma jyaa jäts jä te'extëjkta juu natyooketep, jayïp jä tyëjketat jäm juma jä kutujken juu jäm tsapjootm ka' tii miitsta. 32Jääkëx jä Juan myets jäts mtuuk'ixetat jää tuu juu tni'oyep, jäts miits ka' xjaantsyi jawete; jäts yë juu tyakmujktep yë kupëëmen mëët ye te'extëjkta juu natyooketep jyaantsy jaawete yëëta. Jäts miitsta, oyam xja ixkëxte tukëye yëë, ka'am miits jä mwinmaayen xajktijketste jäts ka' xjaantsyi jawete.
Jä tumu'ixa tso jä ka' oy yuuwa
(Mr 12.1-12; Lc 20.9-19)
33Amotenaxta jä tujk jä tumu'ixen: Jä wintsën niip tuk kam jä uva jäts ojts tyajknatujkwiit; wa'nit t'ixte tujk jä ijt juma tyajkpitsemet jä uva pa'ajknë'ë jäts tyajk'ooye tujk jä tëjk juma jä jaye tsyëënat juu t'ixitep jä uva kam. Wa'nit tkots'ooyete jäts tumujkam jawe ijtet we'n tnïmye jä kam tuumpata jäts nyïjkx wiitpa. 34Ku paaty jä xëë jä tsi'k aats, wa'nit jä tyuumpa tkäxne jäts t'amotenet juu tuketaakep. 35Wa'nit jä kam tuumpata tmatste jä tuumpa: Tujk tsiijkte, jatujk yajk'ookte jäts jatujk tsa katste. 36Wa'nit jä wintsën niyujk may jä tyuumpa tjak tkëx katii juu jayïp; jäts jä kam tuumpata naywe'n tunko'teme nijum jä tuumpata.
37Wa'nit tkëx kyë'ëm unejk, jäts tpayo'oy: Ëts n'unejk wintseketap nit yë. 38Ku ojts t'ixta jä y'unejk, jä kam tuumpata nyawyaneta nixem jayam: Yëwe yajkmoep jä maay'pïjk; wan tyajk'ookemta jäts ïïm nmutaanemtat yë nyaax. 39Wa'nit tmatste jäts tyajkpitsemte jäm uva kam jootm jäts tyajk'ookte.
40Ku xyam, jyayat jä uva kam nyiwintsën, Tso miits xpayo'oyta tso tunet jä kam tuumpata.
41Wa'nit jää y'atsoote:
—Tyajk'ooket jä ka' oyjayeta ka tni'ayowat, jäts jä wintsën wiink kam tuumpata tmokyo'met jä y'uva kam jää juu këmojep jä pëëmtejk winju'n tyuketakye.
42Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxete:
Nijunita miits xka kotsta jä jäpyet. Wya'any:
Jä tsaa juu jä pojtspata kyatsojkte
Nay jää tsaa nimëj jä xyam wimpijtne.
Jä Wintsën we'n tuump,
atïwa ëts ntaany ku ëëts we'n n'ix.
43Paaty miits we'n nëjmeta jäts myajkpëjketap miits jä kutujken, jäts yajkmojtat jä kapen pën may'am tsi'jktep. 44Ku jä tsaa, jatyumpëna pen pën kijtep jäm tsaa këxm tuwojpa nëjkx jyaty; kuts jä tsaa kistekat jäts jaye japyatkep tyanet; pu'ux nëjkx jä jaye jyaty.
45Jäts jä teetëjkta nyiwintsënta mëët jä Fariseosta, ku t'amotenaxte jä ayuuk juu Jesús myaatykep, ojts twinmoteta jäts jääta yajktïjtep. 46Wa'nit tja tsojkte jäts tmatstat, ka' tmatste paaty ku jä jaye tsyëketep, paaty ku jä jaye we'n jää tpayo'oyta jäts kukexepa jääwe jää Jesús.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
San Mateo 21: JKAYUUK
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល
San Mateo 21
21
Ku jä Jesús tyëke jäm Jerusalén kyapen këxm
(Mr 11.1-11; Lc 19.28-40; Jn 12.12-19)
1Teman wyaneta jäts jyayetat jäm Jerusalén, jäm wyena nyaxta juma jä kapen txëëja Betfagé, jäm juma jä kopk txëëja Olivos, wa'nit jä Jesús nimäjtsk jä y'ixpëjkpata tpakex, 2jäts yajknïmyete:
—Nëjkxta xëm yëë muutsk kapen y'awinkujk. Ku jäm mja'yetat jäts xpaatat tujk jä burra kuwïïn, mëët tujk jä burro unejk. Jäts xkukäjtat jäts xyajkmintat. 3Ku pën tyajktïwat tyëx xkukäjta, jäts xnëmetat jä Wintsen tsojkp jätye ëëts nyajkempijtnet.
4Paaty we'n tyuune jäts kyutyunjet tso wyaany jä kukexepa, ku ojts jyaa:
5Nëjmeta yë mëj kajpenta Jerusalén jayeta:
Axëjke, mits jä mëj'Yajkutujkpa mnimäjtsep,
nïïk naaxk, jäm burro këxm mtsyiina,
tujk jä burro unejk, jää tyaakep jä tenek juu tsïm patseemp,
6Wa'nit jä y'ixpëjkpatejkta nyëjkxte jäts tkutyuunte wintsoj jä Jesús pyawaanete. 7Wa'nit tyajknëkxte jä burra taak mëët y'unejk, jäts jä jyëpä'än tpëëmete jä burro, Wa'nit Jesús tutsïïnyë jä burro. 8May jayeta jä wyit tuwinyä'äpta tujk tuu'aa juma jä Jesús nyax, jäts winkëxta tpëmta jä kïp akëëxta juu kispuxtep jää tyuwinwiste jä tuu. 9Jäts jä jayeta juu jayepetep jäts nawye'en juu ix'ooketep, ya'axta jyokta:
—Jää mëj yajkutujkpa David y'unejk jä yajknitsookpa. Kunuukx jä juu mäjtsp jä Wintsen xyëëkëx. Jää yajknitsookpa juu jäm tsajp'jootm. 10Ku jä Jesús tyëjke jäm mëj kajpen Jerusalén, Tukëye jä mëj kapen jayeta atïwa tyaante, jäts may jayeta tyajktïweta:
—Pën yëë wi'in.
11Jäts jayeta y'atsowta:
—Wa yëë jä kukexepa Jesús, Nazaret jaye jä Galilea kyapen këxm.
Jesús tyajkwa'tsy jä tsaptëjk
(Mr 11.15-19; Lc 19.45-48; Jn 2.13-22)
12Jäts jä Jesús tyëjke jäp tsaptijkp jäts twojpitsemkïx tukëye pën jäty wyena jäp tooktep jäts pën wyena juutyep maatyep. Nijum jä pëjkpätken t'ex'yuupkïx juma wyena jä tsaptëjk meen jää tyuwinkupëjktep mëët jä meen juu tsoomp jä tujk it, naywe'n jää teek juu tooktep jä pakta; 13Wa'nit ojts yajknëmeta:
—We'en jä japyet wya'any: Ëts ntëjk jää yë y'ijtet tsapkotsken tëjk, jäts miitsta wa miits yë xyajkwaantene määtsken aank. 14Wa'nit jä wiints jäts jä tejk majt tmuwintemete jä Jesús, jäts jää tyajktseek. 15Jää teetëjkta nyiwintsënta mëët jä yajk'ixpëjkpa juu jä naxwiin kyutujken tnijawetep t'ixte jä nikäxen juu tyuump, jäts tmotete tso jä pijk unejk ya'axta jyokta jäp tsaptïjkp: Mits David mëj yajkutujkpa y'unejk jä yajknitsookpa, mëjk ojts jyotma'ta 16Wa'nit tnïmyete jää Jesús:
—Motep tso yë wya'anta.
Jesús y'atsowete:
—We'n, nmotep ëts. Ka'nem miits xkotstanem tsoj japyet jäp wya'any. We'en wya'any:
Ku jä muutsk ïïw,
jä pijk unejk juu tsitspnem,
ëëwnep jää.
17Wa'nit tmajktsookne, jäts tsyoone jäm mëj kapen kexm jäts nyijkx jäm Betania, jäm myataany.
Jesús tkotspejk jä higo kip ku jä tyëëm kya ijt
(Mr 11.12-14,20-25)
18Jëpye jä it wyena, ku nyëjkxko'teme jä tujk ook jäm mëj kapen këxm, wa'nit jä Jesús jä yuu tjawene. 19Jäts t'ixpaaty tujk jä higo kip tuu pa'ay jäts tninïjkx, jäts nitujka tyëëm ojts tka paaty jä'ye jäm y'aay. Wa'nit ojts tkotspejk jä higo kip:
—Nijunita mits mko'ok tëëmenet.
Wanitjye jä higo kip ojts tyum tïjts. 20Ku we'n t'ixte, jäts jä y'ixpëjkpata atïwa tyaante jäts tyajktïïwete jä Jesús:
—Tyëx wi'n wa'ts jatye te tïjts yë higo kip.
21Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—We'en miits nëjmeta pen mëët miits jä mjaantsy jawenta jäts ka' xmumayta xmutajtat, ka' yë'yap miits mtuntap tsoj ëts ntun yë higo kip, niyujk miits xtuntat ku xnëmetat yë kopk: Käjke jäj nëjkxe xëm maaxynë'ë jootm, we'n tse tyunjet. 22Tukëye miitsta, ku mtsapkotstat, amoteta jaantsyi jawen mëët, jäts x'axajetat
Jä Jesús kyutujken
(Mr 11.27-33; Lc 20.1-8)
23Wa'nit yë, jä Jesús tyëjke jäp tsaptïjkp. Jämnem wyena, yajk'ixpïjk, wa'nit nyinëjkxe jää teetëjkta nyiwintsënta jä judíos mïjit jayeta, jäts tyajktïïwete:
—Pën kyutujken këx mits xtun yë. Pën te me'je yë kutujken.
24-25Jäts jä Jesús y'atseew:
—Naywe'n ëts miits nyajktïwa wa'anta: Pën tkä'x yë Juan jäts yajknë'ëpatet, jää Kunuukxtee o'k jä ya'atyëjkta. Pën x'atsowempitep ëts miitsta, nwaanetap ëts miits pën ëts xmoopy jä kutujken ku ëts ntun yë.
Tujk jä'yeta nyatyukotseta tmayta taj'ta tsoj ju'n wya'antat: Ku nwaanmet jäts Kunuukxtee jää käxep, we'n ïïm xnïmyemet: Wa'nit, tyëx jää xka jaantsyi jaawete. 26Ka y'oya ïïm nwaanmet jats jä ya'atyëjkta jää kä'xep, jä jayeta ïïm mtsejkemep, paaty ku tukëye tpayo'oyta jäts yë Juan kukexepa yëwe. 27Wa'nit t'atsowempijte jä Jesús:
—Ka' ëëts nijawa.
Wa'nit jää y'atsowempit:
—Naywe'n ëtsam ka' miits nwaanetat pën kyutujken këx ëts we'en ntun.
Jä tumu'ixen tso jä mätsk unejkta
28Wa'nit jä Jesús ojts tyajktïwa:
—Tso miits mwa'anta. Tujk jä ya'atyëjk mäjtsk jä y'unejk ijt, jäts nitujk jääta tnïmye: Mits unejk nëjkxe xyam tuumpa ëts n'uva kamjootm. 29Jäts jä y'unejk y'atsoowe: Ka' ëts nëjkx wa'any. Jäts ix'ook ojts tpayo'oy jäts nëjkxep ej, jäts nyïjkx tuumpa. 30Wa'nit jä unejk tee tnïmye jatujk jä y'unejk, jäts naywe'n tnïmye. Jäts jää atsoowe: We'n Tee nëjkxep ëts. Ka jä nyïjkx. 31Pën yë nimäjtsk unejk tuun wintsoj jä tyee tsejk.
—Jä mutujk unejk —jääta y'atsoote.
Jäts jä Jesús nyëmxete:
—We'en ëts miits nëjmeta jäts jä jaye juu tyakmujktep jä kupëëmen jä Roma jyaa jäts jä te'extëjkta juu natyooketep, jayïp jä tyëjketat jäm juma jä kutujken juu jäm tsapjootm ka' tii miitsta. 32Jääkëx jä Juan myets jäts mtuuk'ixetat jää tuu juu tni'oyep, jäts miits ka' xjaantsyi jawete; jäts yë juu tyakmujktep yë kupëëmen mëët ye te'extëjkta juu natyooketep jyaantsy jaawete yëëta. Jäts miitsta, oyam xja ixkëxte tukëye yëë, ka'am miits jä mwinmaayen xajktijketste jäts ka' xjaantsyi jawete.
Jä tumu'ixa tso jä ka' oy yuuwa
(Mr 12.1-12; Lc 20.9-19)
33Amotenaxta jä tujk jä tumu'ixen: Jä wintsën niip tuk kam jä uva jäts ojts tyajknatujkwiit; wa'nit t'ixte tujk jä ijt juma tyajkpitsemet jä uva pa'ajknë'ë jäts tyajk'ooye tujk jä tëjk juma jä jaye tsyëënat juu t'ixitep jä uva kam. Wa'nit tkots'ooyete jäts tumujkam jawe ijtet we'n tnïmye jä kam tuumpata jäts nyïjkx wiitpa. 34Ku paaty jä xëë jä tsi'k aats, wa'nit jä tyuumpa tkäxne jäts t'amotenet juu tuketaakep. 35Wa'nit jä kam tuumpata tmatste jä tuumpa: Tujk tsiijkte, jatujk yajk'ookte jäts jatujk tsa katste. 36Wa'nit jä wintsën niyujk may jä tyuumpa tjak tkëx katii juu jayïp; jäts jä kam tuumpata naywe'n tunko'teme nijum jä tuumpata.
37Wa'nit tkëx kyë'ëm unejk, jäts tpayo'oy: Ëts n'unejk wintseketap nit yë. 38Ku ojts t'ixta jä y'unejk, jä kam tuumpata nyawyaneta nixem jayam: Yëwe yajkmoep jä maay'pïjk; wan tyajk'ookemta jäts ïïm nmutaanemtat yë nyaax. 39Wa'nit tmatste jäts tyajkpitsemte jäm uva kam jootm jäts tyajk'ookte.
40Ku xyam, jyayat jä uva kam nyiwintsën, Tso miits xpayo'oyta tso tunet jä kam tuumpata.
41Wa'nit jää y'atsoote:
—Tyajk'ooket jä ka' oyjayeta ka tni'ayowat, jäts jä wintsën wiink kam tuumpata tmokyo'met jä y'uva kam jää juu këmojep jä pëëmtejk winju'n tyuketakye.
42Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxete:
Nijunita miits xka kotsta jä jäpyet. Wya'any:
Jä tsaa juu jä pojtspata kyatsojkte
Nay jää tsaa nimëj jä xyam wimpijtne.
Jä Wintsën we'n tuump,
atïwa ëts ntaany ku ëëts we'n n'ix.
43Paaty miits we'n nëjmeta jäts myajkpëjketap miits jä kutujken, jäts yajkmojtat jä kapen pën may'am tsi'jktep. 44Ku jä tsaa, jatyumpëna pen pën kijtep jäm tsaa këxm tuwojpa nëjkx jyaty; kuts jä tsaa kistekat jäts jaye japyatkep tyanet; pu'ux nëjkx jä jaye jyaty.
45Jäts jä teetëjkta nyiwintsënta mëët jä Fariseosta, ku t'amotenaxte jä ayuuk juu Jesús myaatykep, ojts twinmoteta jäts jääta yajktïjtep. 46Wa'nit tja tsojkte jäts tmatstat, ka' tmatste paaty ku jä jaye tsyëketep, paaty ku jä jaye we'n jää tpayo'oyta jäts kukexepa jääwe jää Jesús.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
:
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល