San Mateo 8
8
Jesús tyajktse'ek tujk jä jaye juu pu'ujts pa'am pëjkep
(Mr 1.40-45; Lc 5.12-16)
1Ku jä Jesús kitaakne jäm kopkëxm, may am jä jayeta pyayoyeta. 2Wa'nit tujk jä ya'atyëjk ojts tmuwintema jä Jesús juu jä pu'ujts pa'am pëjkep, wa'nit ojts twinkuxtena jää winkujk jäts ojts tnïma:
—Wintsën pen mtsejk mits oyp ëts xajkpa'am niwa'tset. 3Wa'nit jä Jesús tkë'ë nikeen, jäts ojts y'atsowempit:
—Ntsejkp ëts. Të mtse'ek.
Wats jatye jä ya'atyëjk ojts pya'am niwatsy. 4Wa'nit jä Jesús ojts nyë'ëmxe:
—Wa'nit tnïmye, nipëna xkawanat, jä'ye mnëjkxet jäm tee winkujkm, jäts xajknëjkxet jä myex wintsoj jä Moisés tnipawaany, jäts tnijawetat jä teetëjkta.
Jesús tyajktse'ek jä tujpa nyiwintsën tyuumpa
(Lc 7.1-10; Jn 4.43-54)
5Ku jä Jesús jya'y jäm kajpen këxm Capernaum, tujk jä tujpa nyiwintsën ojts tmuwintema jäts ojts tmunuukxtek. 6Wa'nit ojts tnïma:
—Wintsën, pëjkep ëts jä ntuumpa, tëë myujkne nyïjkx kyopk tsaatsy paatp jää, mëjk jä ampa wi'tspa tjawa.
7Jäts jä Jesús y'atsew:
—Nëjkxep ëts jäts nyajktsojket.
8Wa'nit jä tujpa nyiwintsën y'atsowempit:
—Wintsën ka'a ëts xtuketaakp jäts mtëjkat ëts ntejk jeetp; jä'ye mits pawa'ne, jäts ëts jä ntuumwa tsyoket. 9Nijaawep ëts wintsoj jä pawaanen jäts jä ketsmojten. Ku ëts mpawa'anet tujk jä ntujpa jäts nyëjkxet xëm, nëjkxep jää; ku ëts nëjmat jä tujk jä ntujpa jäts myätset, mätsep jää; jäts ku ëts jä tujk jä ntuumpa nëjmat nëjkx mtune, nëjkx jä tyun.
10Jäts jä Jesús ojts atïwa tyan ku ojts tmote, jäts jä pyayoywa tnïma:
—We'en ëts miits nëjmeta nijuma ëts nkamote nijäma israel kyapenkëxm ntso yë ya'atyëjk jyaantsy jawe'n tmëëta. 11Ëts miitse nïmyetep jäts jä'yetap nimay jä jayeta juu tsoontap jäm juma yë xëë pitsem jäts jäm juma yë xëë tyëka, myëët tsenetap kaywa jä Abraham, Isaac jäts Jacob jäm kutujken juu jäm tsapjootm, 12Xäts jääta pen pën jaty o'k tuketaaketep jäts jäm jaxïp ijta jäm kutujken jootm, nëjkx jää yajkpëëmtene akoots ijtem. Wa'nit nëjkx mëjk tsyaatsy'paata ya'axta tyëëts t'akajtsmujktat.
13Wa'nit jä Jesús ojts tnïma jä tujpa nyiwintsën:
—Nëjkxne mits mtejk jootm, jäts kyutyunjet we'n wintsoj të xjantsyjawa.
Wanitjye jä tyuumpa ojts tsye'ek.
Jesús tyajktse'ek jä Pedro myëët taak
(Mr 1.29-31; Lc 4.38-39)
14Jesús nyïjkx jäm Pedro tyëjk jootm, pëjkep tpaaty jä Pedro myëët jëën pa'am pëjkep. 15Wa'nit jä Jesús jä te'extëjk kyë teen, jatye jä jëën wyajk ojts tsye'ek, wa'nitjye jä te'extëjk ojts pyutejkne jäts jä Jesús tyajkay.
Jesús tyajktse'ek may'am jä pa'amjayeta
(Mr 1.32-34; Lc 4.40-41)
16Tanan wyena jä it wa'nit may am jä jayeta tyajknëjkxta jä pya'am jayeta jäts nawye'en jä juu pëjketep jä ka'oy poj pa'am tuninëjkxta jä Jesús; jäts tujk ookye yajkutujkja jäts jä ka'oy poj pitsemta, nawye'en ananijuma jä pa'am jayeta tyajktse'ek. 17Jääkëx we'n jyaty jäts kyutyunet wintsoj ojts t'awana juu jä kukexepa Isaías kyo'ts, ku wya'any: jä ïïm xajkpa'am niwaatsemep.
Tso yajkpayoyet jä Jesús
(Lc 9.57-62)
18Ku jä Jesús, t'ix jäts wa'ts may jä jayeta nyawijtene, jäts tpawaany jä ixpëjkpata jäts nyëjkxtat jä tujk në'ë atu'm. 19Wa'nit jä yajk'ixpëjkpa juu yaj naxwiin jä kutujken tnijaawep tmuwinteme, jäts tnïmye jä Jesús:
—Yajk'ixpëjkpa, ntsejkp ëts mits mpayoyet jyatum juma pen juma mits mnïjkx.
20Wa'nit jä Jesús y'atsowempit:
—Jä waax jäm jä y'aank jäts jä joon jäm jä pyä'n, jäts jä Naaxwinete jaye Y'unejk katii juma pyoojkxet.
21Tu'k jä ixpëjkpa, ix'ook ojts nyë'ëmxe:
—Wintsën, majktsojke ëts nëjkx ëts jayïp jä ntee tyajknaxtëjka.
22Wa'nit jä Jesús y'atseew:
—-Payo'ky ëts, matsojke wa'n yë ookpa tujk ookpa nyaak naaxtëjketa.
Jesús tyajk'atïwa jä atsu'ux tuu
(Mr 4.35-41; Lc 8.22-25)
23Jesús pye't jäm barco jootm, jä ixpëjkpa wyena myëët. 24Jäm wyena yo'oy barco jootm ku jä atsu'ux tuu miin wa'ts mëjk jä tuu poj jäts jä määxnë'ë wa'ts këxm pyutejk jäts jä barco pyajëtwaane. Jäts jä Jesús të wyena myanaxne. 25Wa'nit jä ixpëjkpata tyajkniwijte jää, jäts tnëmeta:
—Wintsën, yajknitsook ëëts. Pajëtwaanep ïïm.
26Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Tyëx miits mëjk mtsëketa. Wa'ts yïïnem miits mjaantsy jawenta.
Ku we'n wyankïx wa'nit tyenye jäts tyajkutujkja jä poj jäts jä maaxy në'ë, wa'nit jä maaxy në'ë jäts jä tuu poj ojts y'atïwa. 27Yëëta mëjk ojts tu'atiweta, wa'nit nyajktïwxeta nixem niyam:
—Pen yë wi'n, Ku yë poj jäts yë maaxy në'ë myumotxe.
Mätsk jä ya'atyëjkta may jä winëëmpata tmëëta jäm Gadara kyapenkëxm
(Mr 5.1-20; Lc 8.26-39)
28Ku jä Jesús jyayte jatu'k në'ë atu'm, Gadara kyapenkëxm, mätsk jä ya'atyëjkta juu may jä winëëmpata tmëëta jäm pitsemta juma jä ookpata yajkpëjkejkta jäts tmuwintemete jä Jesús. Kutsëka jääta nipëna jäätso kyanäx. 29Jäts jä winëëmpata y'aya'axta:
—Ka ëëts xnipëjka, mits Kunuukxtee y'unejk. Jää mits xnimets jäts ëëts xyaktsaatsy paatet kanem jä ijt jä xëë tpaatnem.
30Jäm tunam wyena jä käämta may am jyëjkxta, 31Jäts jä winëëmpata tmunuukxkete jä Jesús:
—Pen xyajkpitsemp ëëts, yajkjate mits jäts ëëts ntutëkat yë käämta.
32Wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—Nëjkxta.
Wa'nit jä winëëmpata pitsemte jäm ya'atyëjkta y'am jyotmta wa'nit tutëjkete jä käämta; wanitjye nijum jä käämta pyayojkëxtene në'ë jeetp ojts ayuupekëxta, jäm ojts nyë'ëjïkxekëxta. 33Jäts jä kääm ix ijtpata kääjkte jääta, kuts jyayte jäm kyapen këxm jäts tmatyëjkta wintsoj tjyata, nijum tso te t'ixta tjaweta tso tjyata jä ya'atyëjkta juu jä winëëmpa tmëëta. 34Wa'nit nijum jä Gadara jayeta nyëjkxte jäm juma jä Jesús, jäts tmunuukxkete jä Jesús jäts tunet maayen jäts wiinktsoj nyëjkxet.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
San Mateo 8: JKAYUUK
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល
