San Mateo 5
5
Jä ayuuk jäm kopk këxm
1Ku jä Jesús t'ix jäts wa'ts may jä jayeta, wa'nit pyatëjke jäm kopk këxm jäts tsyinye ooye. Wa'nit jä ixpëjkpatëjkta tmuwintemete, 2wa'nit jää yajk'ixpëjk'ukwaany jäts wya'any:
Juu tnimëjep jäm Kunuukxtee winkujkm
(Lc 6.20-23)
3Kunuukxtee kyunu'kxp jää juu napyëëmjep tujk jëpxip jää kyë'ëm,
tuketaketep jääta jää kutujken juu jäm tsapjootm.
4Kunuukxtee kyunu'kxp jää juu tsaatsypaatp,
jää mojetap jä akujken jotkujken. 5Xoon jääta juu nïïjk naaxk jayetep,
yajkmotap jä juuyenta jä ijt jä naax juu tyajkwampäteta.
6Xoon jääta juu tyo'oketep teetsetep jä y'oyen,
nëjkx jä tpaata jä kuuxen jotkitaken.
7Xoon jää juu tmëët jä tumojten,
nawye'en jää Kunuukxtee mojetap jää tumojten.
8Xoon jä juu tmëët wa'ts jä jyaawen
ix'tap jä Kunuukxtee wiin y'aa.
9Xoon jää juu tuunketep jä oyen,
wa miits jää Kunuukxtee m'unejk'niwa'netap.
10Xoon jä juu ka'yajkmääkxp ku jä Kunuukxtee kyets y'ayuuk këx ku t'awana juu oy juu tsuj,
tuketaketep jääta ijtat juma jä kutujken juu jäm tsapjootm.
11Xoon miitsta, ku jä jayeta mujotmätetat mwinkotsnaxetat mujktunjetat, jä Kunuukxtee kyets ayuuk këx myajkniwampäjtat myajknikotspäjtat. 12Xoontejkta miits, nëjkx miits myajkmoojta jä mjuuyenta juu jäm tsapjootm; naywe'en jya'te jä kukexepa juu jayïp juukyete ka' ti miitsta.
Ja kaan jäts jä naaxwiinete kyuno'kenta
(Mr 9.50; Lc 14.34-35)
13Kaan miitsta yaja naaxwiin ijt kïx. Kuts jä kaan kya o'k ta'mtsenet, wintsoj ju'n jä tu'ook tya'msat. Ka'a y'ok tuunet, wa'nit jää tuu aay t'ëxkootenet jäts jä jaye tnäjpyoytenet.
14Kuno'ken ju'n miitsta yaja naaxwiin. Tu'k jä mëj kajpen jäm tun'am ka' y'oya tsoj yajk'yujtset. 15Nipëna tka' yajkmëja jä kyuno'ken jäts puu' tunijupet; jää oy ku këxm tpëmet jä kyuno'ken jäts tkujäjet nijum jää tëjk joot. 16Naywe'en miitsta, naajk'oyeta najkpateta yajktijksta jä mwinmayenta jäts jya'jet jä mkuno'kenta jää jayeta winkujkmta, jäts t'ixtat jäts jää miits mtuuntep juu oy tsuj, Ananijuma t'ajotetat jä Kunuukxtee juu jäm tsapjootm.
Jesús tyajk'ixpïjk tkets jä naaxwiin kyutujken
17Ka miits we'en xpayoyet jäts jä ëts nimejtsp jäts nyajktijkset yëë naaxwiinete kyutujken jäts jä kukexepa, ka'a jää'ap ëts nimejtsp jäts nyajkutojket, jää ëts nimejtsp jäts nyajk mëwajnet. 18We'en ëts miits nëjmeta namjä yë tsap jäts yë ijt naax wiin, wa'n tmëja tmuutska jä pawaanen niyïïnema kya puwa'tset koonem jää kyutyunkexet. 19Jääkëx ej, pen pën tka'kutyuump jää pawaanen, jyayïïnema jä pawaanen, nitka' tuuk'ix jä myugujk tso yajkmumotet, jää nëjkx nimuutska Kunuukxtee winkujkm. Jäts jä jaye juu tkutyuump jä pawaanen jäts jä myugujk tuuk'ix jäts naywe'en tkutyunet, jää nëjkx tnimëja jäm juma kutujken juu jäm tsapjootm.
Jesús tuuknijawa tujk jä kutujken juu tnimëjep
20Paaty miits nëmeta, pen mketsmotep miits jäwään katii yë yajk'ixpëjkpata juu jä naaxwinete kyutujken tnijawetep jäts yë Fariseosta jäts xtuntat juu oy jäm Kunuukxtee winkujkm, pën ka'a we'en xtunta ka'a we mtëjketat jäm kutujken juu jäm tsapjootm.
Jesús tnimaatyëjk tii jä joot'anen
(Lc 12.57-59)
21Tëë miits xmoteta wintsoj jä jekan jaye yajknïmyete: Ka'a jaye xyajk'ooktat, jatyumpëna pen pën jaye tyajk'ookp nëjkx jää yajkjënkotspet. 22We'en ëts miits nëjmeta jatyumpëna pen pën jä myugujk tmujotmajtp, nëjkx jää yajkjënkotspet. Pen pën twinkotsnaxp jä myugujk, nëjkx jää yajktojkenpayo'oy jäm mëj kutujken tëjkm; jatyumpëna pen pën tniwampatp tnikotspatp jä myugujk juu ka' we'nep tukitaakep yajkpëmet jäm jëënjootm juu akoots'ijtem. 23We'en miits nëjmeta ku miits jää myëxta xyajknëjkxtat jäp tsajptïjkp jamyästa miits jäts namyu'äketep mëët jä mugujk, 24majktsojke jä myex jäm yoxpatken winkujk wa'nit mnëjkxet jäts jayïp xkojts'oyetat ti tyajktsuxajtep mëët jä mugujk jäts xajkni'oyetat. Wa'nit mwimpijtet jäts jä myex xpëmet Kunuukxtee winkujkm. 25Pen pën mnyënep mnixë'ep, jayïp xkots'oyetat, nam ka'nem mja'yeta kutuunk winkujkm; ok pën ka'a, jä mëj kutuunk mkëyaket jäts jä tujpatëjkta tnëjmat jäts myakpuxentëk pëmet. 26We'en ëts miits nëjmeta jäts ka'a jäp mpitsemet jäts koonem nijum xkujuukyëxet ni ti yo'jä kyatanet.
Jesús yajk'ixpïjk nikets wintsoj jä ya'atyëjk jä tye'extëjk twintsëjkat
27Tëë miits x'amotenaxta tso wya'any jä Moisés pyawaanen: Wintsëjka jä mte'extëjk. 28We'en ëts miits nëjmeta pen pën jä wiink te'extëjk t'anëëmp tniwinmaya, ka'a jawe y'oya ku we'en tewan jä tyoken paaty jyaawen këxm. 29Pen myajktojken patep yë m'akaayen wiin, tyajkpitseme jäm mnijkx mko'm; waanye yëë ku tujk mwiin mka'ijtxët katii nijum jä mnijkx jä mkojpk nëjkx yajkpëëmne jäm akoots'ijtem. 30Pen myajktojken patep yëë m'akaayen kë'ë jää oy ku xkistsujket jäts jekyem xpëmet; jää oy ku mkë'ë tujk mka'ijtxët, jäts ka' tii nijum jä mnijkx mkopk nëjkx yajkpëëmne jäm akoots'ijtem.
Jesús tnimaatyëjk ku jä ya'atyëjk tye'extëjk tmäjktsë'ek
(Mt 19.9; Mr 10.11-12; Lc 16.18)
31Nawye'en wyaany: Pen pën ya'atyëjk tmajktsookp jä tye'extëjk, kuwana nyëjkxtat kutuunk winkujkm jäts këë jää jä nyejk tsaa pïjk yajkmooytenet. 32Paaty miits nëjmeta ku jä ya'atyëjk tye'extëjk tmajktsookne, o'k tumya wenye tmëëtsïïna tka'mënapïjke ka' jawe y'oya, kutsëëka jawe' ku jää tyoken paatet. Pen pën tmënapyëjkep jää te'extëjk juu ya'atyëjk myajktsookene, token jawe ka' Kunuukxtee we'en tsejk.
Jesús yajk'ixpïjk tnimaatyëjk ku mwantjket jäts jä Kunuukxtee xtuuk ixet
33Nawye'en të miits x'moteta tsoj yajknïmyete jä jekan jayeta: Kuwana xkutyuntat pen të mwaantejk tso jä Kunuukxtee xtuwinwana. 34Yïn ëts miits nëjmeta: ka' mwaantejk ka' y'oya ku mwa'antat ixp tsap, paaty ku jäm jä Kutujken juu jäm tsapjootm; 35nay ka' mwa'antat ixp it naaxwiin paaty ku yëë mtuwajkpäjtep; nay ka' y'oya ku mwa'antat ixp Jerusalén paaty ku mëj wintsën jä kyapen juu tnimëjep. 36Nay ka' mwa'antat ixp mkë'ëm mkupajk, paaty ku tujk jä waay ka y'oya jyatet kujkm yëk jäts kujkm poop. 37Jää oy ku mwa'antat we'en o'k ka'. Pen tii jaty mjajk kotstep, ka'oyap yë jyaa.
Jesús tkotswa'atsy jäts ka' y'oya jäts tyakwimpitet juu ka' oyap
38Të miits xmoteta wintsoj wya'any: ku jä mwiin jä mujujk tyajkpitsemet jäts naywe'en xtunetam jä wiin xyajkpitsemet o'k jä mtëëts tkiswojpet jäts mits naywe'en xtunetam jä tyëëts xkiswojpet. 39We'en miits nëjmeta: Pen pën mkamääjkxep majktsojke ka' xmuwimpitet määkxtujke, pen pën m'akukojxep akaayen tsoj, akowa jatu'k atu'm jä m'akopk. 40Pen pën mni'ëënjep o'k mniwampejte jä mnixuya mpëjkxwaanene mo'e, naywe'en mo'e jä mnixo'x. 41Pen myajktukuwaanep jä tsïm xpatsëmet xmuyoyet tujk mil kipxen, wa mits xpatsëmet jä tsïm mätsk mil kipxen. 42Pen pën m'amotxep pentii mits mëët, mo'e; ka' xka'oyjawa ku t'amote anuukx tu'anuukxe.
Jä tsojken mëët jää juu mkatsojkep
(Lc 6.27-28,32-36)
43Naywe'en të miits x'amotenaxta tso wya'any jää pawaanen: Tsojkta juu mëëtnamyayep jäts xmujotmatet juu mënamyu'äjkep. 44Ëts miits nïmyetep: tsojkta jä juu mënamyu'äketep jäts xkutsajpkotstat juu mwinkotsnäxetep pen mko'oy ixetep. 45Wa'nit miits jä Kunuukxtee m'unejkniwanetat juu jäm tsapjootm; jäts jää tuump ku jä xëë pitsem ananijuma tyajkxëë ny'any wa'n t'oy jaywa o'k ka' oy jaywa, jäts ananijuma tunikex jää tuu wa'n t'oy jaywa o'k ka' oy jaywa. 46Ku miits jä'ye xtsojktat juu miits mtsojketep, ti juuyen miits myajkmo'ep. Naywe'en jää jyaywam juu jä kupëëmen tyajkmujkp Roma jyaa. 47Pen jä'ye miits mkotspookxtep jä m'ajtsyta jä mtsëëta jäts jä m'utsta, juma xäjknikä'äxta. Naywe'en jä jayeta jaywam juu jä Kunuukxtee kyets y'ayuuk tkanijawetep. 48Oy miits mjaywetat, naywe'en miits m'itet we'en ixu'n jä Kunuukxtee juu jam tsapjootm oy tsuj jää.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
San Mateo 5: JKAYUUK
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល
