San Mateo 27
27
Jäts jä Jesús jä Pilato kyë'ëm yajkpïm
(Mr 15.1; Lc 23.1-2; Jn 18.28-32)
1Ku jä it ojts jya'tejk, tukëye jä teetëjkta nyiwintsënta jäts jä judíos mïjit jayeta tkotsmujkte jäts tnipëëmete wintsoj tyajk'ooktat jä Jesús. 2Jäts tyajknëjkxte kë'ëtsum jäts tkë'ëyajkte motye jä Pilato, juu yajkutujkp jäm Roma.
Jää Judas y'ooken
3Jää Judas, juu tkëë'yajkwaamp jä Jesús, ku t'ix jäts të yajkjënkotspet, jäts mëjk ojts nyatyokenjawa jäts tmoyempijtne jä iipx majk puxen meen jää teetëjkta nyiwintsënta jäts jä mïjit jayeta, 4jäts yajknïmyete:
—Të ëts ntoken tun ku ëts yë ya'atyëjk të nkë'ëyaky ni tii token yë tka' mëëta.
Jäts jääta y'atsoote:
Ti ëëts ntuunka. Mits yë mjää.
5Wa'nit jä Judas ojts tnaswëjene jä meen jäp tsajptïjkp, wa'nit nyïjkx jäts nyayojktsuume jäts ojts y'eejk.
6Wa'nit jä teetëjkta nyiwintsënta tkonmujktene jä meen, jäts nyawyaanete:
—Yë meen xya nïpen mëët yëë; ka' y'oya jäts npëëmemet jäm yex apëjken jootm.
7Wa'nit tkotsmujkte tnipëëmete jäts jää meen tyujuytap jä naax jäts txëmootye alfarero kam, jäts tmëëtetat tujk jä it juma tyajknaxtëjketat jä jäywa jayeta. 8Paaty'ej, xyampaat jä naax txëëja Nïpen Kam. 9We'en' ojts kyutyune wintsoj jä kukexepa Jeremías wyaany: Jä israelitas jää tpëëmete jä tsyo'wen, 10jats jää meen tyukujuutye jää alfarero kam, we'en ixu'un jää wintsën tnipawaany.
Jesús twinkuwajke jää Pilato
(Mr 15.2-5; Lc 23.3-5; Jn 18.33-38)
11Jäts jä Jesús ojts tyajk'nëkxta jäm juma jää yajkutujkpa, jäts ojts tyajktïwa:
—Mits jääwe jä judíos mëj yajkutujkpa.
—Mits we'en waamp —ojts y'atsew jää Jesús.
12Jämnem jä teetëjkta nyiwintsënta jäts jä mïjit jayetëjkta tjak nikotspata, jä Jesús niwintsoj kya atseew. 13Paaty'ej jä Pilato yajktïwe:
—Ka' xmote tsoj tukëye wya'anta yë jayeta mits këx.
14Amon jä y'amote jä Jesús ni tujk aaja kya atseew, jäts jä yajkutujkpa atïwa ojts tyan.
Ku jää tyajknikutujkete jäts jä Jesús tyajk ooktat
(Mr 15.6-20; Lc 23.13-25; Jn 18.38—19.16)
15Ku jä Pascua xyëë tyuune, jä yajkutujkpa we'enam jä tun ip tyajkpitsem tujk jä puxentëjk jaye jäts token meekx, jää tyunep tsoj jä jayeta wya'anta. 16Jäp wye'ena tuk jä ya'atyëjk juu nyatïje tnimëjep juu txëë Jesús Barrabás puxen tïjkp; 17të wye'ena jääta nyamyuketa, wa'nit jä Pilato tyajktïïwe jä may jayeta:
—Pën miits mtsojktep jäts ëts nasmätsat: jä Jesús jä Barrabás, o'k jä Jesús juu txëë Mesías.
18Të wye'ena tnijawa tyëx jä tkë'ë'yajkta tuunam jä tkamääjkxta myu'äjketep jääta.
19Jämnem jä wye'ena jä Pilato tsyiina juma yajkutujk, wa'nit jä tye'extëjk ojts tujk jä jaye tkets'mukäxa jäts tnemat jä Pilato: Ka xtutëjka mëët yë ya'atyëjk oy jaye yëë, tsuuy axëëkm ëts nwinkuma'aj yë këx.
20Jä teetëjkta nyiwintsënta jäts mïjit jayetëjkta tkosëjkta jä may jayeta jäts t'amotetat jäts yajkmajktsoket jä Barrabás jäts y'ooket jä Jesús. 21Jäts jä yajkutujkpa tyajktïïwekome:
—Pën yë nimäjtskta miits mtsojktep jäts nmajktsojket.
Wyaante jääta:
—Jä Barrabás.
22Wa'nit jä Pilato tyajktïïwe:
—Ti ntunep ëts mëët yë Jesús, juu miits mtijtep Mesías.
Tukëye y'atsoote:
—Yajkcruzpäte.
23Jäts jä Pilato tnïmye:
—Ti yë të tun juu ka' oy.
Jäts jääta naywe'en wyankoteme:
—Yajkcruzpäte.
24Ku jä Pilato t'ix jäts ka' y'oya ti tunet, jäts mëjk jä jayeta nya'amta niyujk'atëëtsp, jäts tpawa'any jäts yajkmoet pa'ajk në'ë jäts may jayeta winkujkta nyakyëpuje, wa'nit wya'any:
—Ka' ëts tsyë'ntojkena ku yë ya'atyëjk y'ooket; miits yë mjääta.
25Tukëye jä jayeta y'atsoote:
—Ëëtsta jäts ëëts n'unejkta ëëts nkupätep yë y'ooken.
26Wa'nit jä Pilato tnasmatsene jä Barrabás; wa'nit tyajknikutujke jäts jä Jesús yajkwinwopet wa'nit tkëmooyne jä jayeta jäts tyajkcruzpätat.
27Jä yajkutujkpa tyupa'tëjkta tyajknëjkxte jää Jesús jäm kutujken tëjkm juma nyamyujkete tukëye jä tujpatëjkta wa'nit jää tnawajkwiijte. 28Wa'nit tpëjkete jä wyit, jäts tpëëmete jä tsapts wit 29jäts tukukoonejkte jä yotspa ta'aky jä kyupajk këxm jäts tujk jä tajk tpëëmete akaayen nkë'ë. Wa'nit twinkuxtenyete, tuxiijkta jäts tnëmeta:
—Juukyap jä Judíos myëj yajkutujkpa.
30Naywe'en twinkutsujete, nay jää kip tyukuwopejkte. 31Të wye'ena jää tuxiijkta, wa'nit tpëjketene jä tsapts wit, jäts tpëmetene jä kyë'ëm wit jäts tyajknëjkxte jäts tyajkcruzpätenet.
Jä Jesús tyajkcruzpäta
(Mr 15.21-32; Lc 23.26-43; Jn 19.17-27)
32Ku jäm tsyoontene, jäts tmënawyaatete tujk jä ya'atyëjk wa xyëë Simón, juu tsoomp jäm Cirene, jää tyukuwaanete jäts tpake'et jä Jesús Cryuz.
33Ku jya'tye jäm juma jä it txëëja Gólgota, juu tïjtep, it pajk jootm, 34jäts tmootye jä uva pa'ajk në'ë tumutama mëët jä ujts juu wa'ajts ta'am; jäts jä Jesús, ku t'ujkmäjtsy, ka' tkupïjk jäts t'uuket.
35Ku Wye'ena tëwan tyajkcruzpäta, jäts jä tujpatëjkta tnikuuyete jä Jesús wyit jäts tyajknawyajkxetat. 36Wa'nit jäm tsyinye ooyete jäts t'ix ijtat. 37Jäts jäkyo'm kupajkojm tsoj jäm ojts tjapyata kip këxm, juma tjapyäte jäts ti'jawe kyupetp, jäts wya'any jä ayuuk: Yë jawe jä Jesús, jä Judíos myëj yajkutujkpa.
38Nawye'en ojts cryuzpata mäjtsk jä token jayeta mëët jää, tujk y'anajemtsoj jäts jä tujk y'akaayentsoj. 39Pën jaty jäm tsoj naxtep twinkotsnaxta, jäts kyupajk tyajkyoyta 40jäts wya'anta:
—Mits jä tsaptëjk mjitwaamp jäts xajk'ooyekomet ku tuuk xëë. Pën Kunuukxtee y'unejk mits, kë'ëm naak nitsojke wanejke nit jäm cruz këxm.
41Jäts jä teetëjkta nyiwintsënta jäts jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijaawetep naywe'en jääta nixiijkta tuxiijkta, mëët jä mïjit jayeta. Jäts wya'anta:
42—Wiink jayeta yajknitsook, ka' tse kë'ëm y'ooyxe nyaak nitsojket. Jää yë Israel myëj yajkutujkpa: Wa'ants twanyëjke jäm cruz këxm, wa'nit yë njaantsy jääwemet. 43Të jäm jää winmaayen tpïm Kunuukxtee mëët: Wa'n yë Kunuukxtee xyam tyajknitsejke, pën tïwame yajktsejk. Ka' we'nap wya'any jäts Kunuukxtee y'unejk.
44Nawye'en jää määtspata juu jäm cruz këxmta, nawye'en jääta tmukotsnaxta jä Jesús.
Jä Jesús y'ooken
(Mr 15.33-41; Lc 23.44-49; Jn 19.28-30)
45Kujk xëë ja it wyena ku ojts ja it kyootsa tuuk yaaxp we'en ijt koots, tukëye jä it naaxwiin kukoots ojts tyan. 46Nay jää yaaxp, Jesús ojts mëjk kyets: Ëts nKunuukxtee, ëts nKunuukxtee, tyëx ëts naatyem xmajktse'ek.
47Winkëx jä jayeta juu jäm wenyetep, ojts tmoteta jäts wyaante:
—Wa yë wyatseep jä kukexepa Elías.
48Wanitjye, nitujk jääta nuump nyïjkx nëjkx t'ixta jä pïxten, jäts tyajkxeek mëët jä uva pa'ak në'ë juu wa'ajts ta'am, jäts jä kapy tumutsuma jäts tuuk uukwa'any jää Jesús. 49Jäts jä wiink jayeta wya'anta:
—Majktsojke, wa'n t'ixme pën mätspam'ej jä Elías jäts yajknitsojket.
50Wa'nit mëjk kyotskome jä Jesús, jäts y'eek. 51Wanitjye juma wyena atëtyujk jäp tsajptïjkp ojts kyëëts wajkx këjkujk, ayujk ojts kyëëts ujkwa'any jäts kyëëts kitaaky apatsoj. Wa'nit naax ojts y'uxa, jä tsaate'k ojts pyuwajkxta 52Wa'nitjye jä ookpa jut ojts y'awatsyi; may jayeta juu ka' token tmëëta, juu wyena të y'ooktene, jyuukypëjktene jääta. 53Wanitjye pitsemte jäp ookpa jutjeetp, ku jää Jesús ojts jyuukypëjkne, jäts tyëjkete jäm mëj kajpen këxm Jerusalén juu wa'ats, may jayeta t'ixte tsoj tyuune.
54Ku jä tujpata nyiwintsënta mëët jä tyujpata t'ix ijta jä Jesús jäts tjawete jä mëjk ux jäts tukëye pën tijaty tuunep, wa'ajts yajkxon ojts tsyëketa jäts wya'anta:
—Tïwa'me yë ya'atyëjk Kunuukxtee y'unejk yë të ijt.
55Jäm jä wyeneta, jekyem myëj ixta, may jä te'extëjkta juu tpayo'otye jäts tputëjkete jä Jesús ku ojts wyiit yo'y jäm Galilea. 56Wa wyena jämta jä María Magdalena, María jä santiago tyaak jäts jä José, Jäts jä Zebedeo y'unejk tyaak.
Jää Jesús nyaxtëjkene
(Mr 15.42-47; Lc 23.50-56; Jn 19.38-42)
57Kootsenep jä ijt wyena, wa'nit jya'y tujk jotkujk jaye wa xyëë José, Arimatea jaye jää, nawye'en jää pyayo'opy ijt jää Jesús. 58Wa'nit jä José ojts tninïjkx jä Pilato jäts t'amote jä Jesús nyijkx kyopk, wa'nit jä Pilato tyajknikutujke jäts tmootat, 59jäts jä José t'axaje jä nyïjkx kyopk, jäts tuwimpit jä pe'ye wit juu wa'ts juu ni'oyep 60jäm nam naax këxm tyajknaxtëjke nipëna jäm wyena kya naxtejkanem, kyë'ëm naaxam jää, jä tsaate'ek yajkjatyaje. Wa'nit jä ookpa jut jää mëj tsaa mëët ojts tu'akëtyujkta, jäts tsyoone jäts nyïjkx. 61Jäts jä María Magdalena jäts wiink María jäm tyaante ookpa jut awinkujk jäm tsyinye'ooyete.
Jä tujpata t'ix ijta jäm juma jä Jesús nyaxtëjke
62Jäts ku'ux, wa wyena pookxen xëë, ku jä teetëjkta nyiwintsënta jäts jä Fariseosta tujk mujk tninëjkxte jä Pilato, 63jäts tnïmyete:
—Wintsën njäämyëtsp ëëts jä jaye juu ijt taayep, tsoj wyaany ku jyuukye, ku wyaany jäts kutuuk xëë jyuukypëjket. 64Paaty ej, xpakäxet jäm mtujpata jäts t'ix ijtat jäm juma nyaxtëjke konen tpu'uket tuuk xëë, ku nyin mätstat jä y'ixpëjkpatëjkta jäts määstat yë nijkx kopk, jäts ix'ook tnëjmetat jä jayeta jäts të jyuukypëjkne. Nawyen'ej, jä taay juu ix'ookan niyujk jä nëjkx jyatne katii juu mutujk.
65Wa'nit jä Pilato nyëmxete:
—Ntukëtejkep miits yë tujpata jäts t'ix ijtat. Nëjkxta jäts oy tsuj x'ix ijtat jä ookpa'jut.
66Nëjkxtewe'ta jats oy tyajk'atujkte jä jut aak jäts tpëëmete jä ixtan jäm tsaj këxm juu mëët y'atujk; jäts jäm tyaktaante tujpata jäts t'ix ijtat.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
San Mateo 27: JKAYUUK
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល
San Mateo 27
27
Jäts jä Jesús jä Pilato kyë'ëm yajkpïm
(Mr 15.1; Lc 23.1-2; Jn 18.28-32)
1Ku jä it ojts jya'tejk, tukëye jä teetëjkta nyiwintsënta jäts jä judíos mïjit jayeta tkotsmujkte jäts tnipëëmete wintsoj tyajk'ooktat jä Jesús. 2Jäts tyajknëjkxte kë'ëtsum jäts tkë'ëyajkte motye jä Pilato, juu yajkutujkp jäm Roma.
Jää Judas y'ooken
3Jää Judas, juu tkëë'yajkwaamp jä Jesús, ku t'ix jäts të yajkjënkotspet, jäts mëjk ojts nyatyokenjawa jäts tmoyempijtne jä iipx majk puxen meen jää teetëjkta nyiwintsënta jäts jä mïjit jayeta, 4jäts yajknïmyete:
—Të ëts ntoken tun ku ëts yë ya'atyëjk të nkë'ëyaky ni tii token yë tka' mëëta.
Jäts jääta y'atsoote:
Ti ëëts ntuunka. Mits yë mjää.
5Wa'nit jä Judas ojts tnaswëjene jä meen jäp tsajptïjkp, wa'nit nyïjkx jäts nyayojktsuume jäts ojts y'eejk.
6Wa'nit jä teetëjkta nyiwintsënta tkonmujktene jä meen, jäts nyawyaanete:
—Yë meen xya nïpen mëët yëë; ka' y'oya jäts npëëmemet jäm yex apëjken jootm.
7Wa'nit tkotsmujkte tnipëëmete jäts jää meen tyujuytap jä naax jäts txëmootye alfarero kam, jäts tmëëtetat tujk jä it juma tyajknaxtëjketat jä jäywa jayeta. 8Paaty'ej, xyampaat jä naax txëëja Nïpen Kam. 9We'en' ojts kyutyune wintsoj jä kukexepa Jeremías wyaany: Jä israelitas jää tpëëmete jä tsyo'wen, 10jats jää meen tyukujuutye jää alfarero kam, we'en ixu'un jää wintsën tnipawaany.
Jesús twinkuwajke jää Pilato
(Mr 15.2-5; Lc 23.3-5; Jn 18.33-38)
11Jäts jä Jesús ojts tyajk'nëkxta jäm juma jää yajkutujkpa, jäts ojts tyajktïwa:
—Mits jääwe jä judíos mëj yajkutujkpa.
—Mits we'en waamp —ojts y'atsew jää Jesús.
12Jämnem jä teetëjkta nyiwintsënta jäts jä mïjit jayetëjkta tjak nikotspata, jä Jesús niwintsoj kya atseew. 13Paaty'ej jä Pilato yajktïwe:
—Ka' xmote tsoj tukëye wya'anta yë jayeta mits këx.
14Amon jä y'amote jä Jesús ni tujk aaja kya atseew, jäts jä yajkutujkpa atïwa ojts tyan.
Ku jää tyajknikutujkete jäts jä Jesús tyajk ooktat
(Mr 15.6-20; Lc 23.13-25; Jn 18.38—19.16)
15Ku jä Pascua xyëë tyuune, jä yajkutujkpa we'enam jä tun ip tyajkpitsem tujk jä puxentëjk jaye jäts token meekx, jää tyunep tsoj jä jayeta wya'anta. 16Jäp wye'ena tuk jä ya'atyëjk juu nyatïje tnimëjep juu txëë Jesús Barrabás puxen tïjkp; 17të wye'ena jääta nyamyuketa, wa'nit jä Pilato tyajktïïwe jä may jayeta:
—Pën miits mtsojktep jäts ëts nasmätsat: jä Jesús jä Barrabás, o'k jä Jesús juu txëë Mesías.
18Të wye'ena tnijawa tyëx jä tkë'ë'yajkta tuunam jä tkamääjkxta myu'äjketep jääta.
19Jämnem jä wye'ena jä Pilato tsyiina juma yajkutujk, wa'nit jä tye'extëjk ojts tujk jä jaye tkets'mukäxa jäts tnemat jä Pilato: Ka xtutëjka mëët yë ya'atyëjk oy jaye yëë, tsuuy axëëkm ëts nwinkuma'aj yë këx.
20Jä teetëjkta nyiwintsënta jäts mïjit jayetëjkta tkosëjkta jä may jayeta jäts t'amotetat jäts yajkmajktsoket jä Barrabás jäts y'ooket jä Jesús. 21Jäts jä yajkutujkpa tyajktïïwekome:
—Pën yë nimäjtskta miits mtsojktep jäts nmajktsojket.
Wyaante jääta:
—Jä Barrabás.
22Wa'nit jä Pilato tyajktïïwe:
—Ti ntunep ëts mëët yë Jesús, juu miits mtijtep Mesías.
Tukëye y'atsoote:
—Yajkcruzpäte.
23Jäts jä Pilato tnïmye:
—Ti yë të tun juu ka' oy.
Jäts jääta naywe'en wyankoteme:
—Yajkcruzpäte.
24Ku jä Pilato t'ix jäts ka' y'oya ti tunet, jäts mëjk jä jayeta nya'amta niyujk'atëëtsp, jäts tpawa'any jäts yajkmoet pa'ajk në'ë jäts may jayeta winkujkta nyakyëpuje, wa'nit wya'any:
—Ka' ëts tsyë'ntojkena ku yë ya'atyëjk y'ooket; miits yë mjääta.
25Tukëye jä jayeta y'atsoote:
—Ëëtsta jäts ëëts n'unejkta ëëts nkupätep yë y'ooken.
26Wa'nit jä Pilato tnasmatsene jä Barrabás; wa'nit tyajknikutujke jäts jä Jesús yajkwinwopet wa'nit tkëmooyne jä jayeta jäts tyajkcruzpätat.
27Jä yajkutujkpa tyupa'tëjkta tyajknëjkxte jää Jesús jäm kutujken tëjkm juma nyamyujkete tukëye jä tujpatëjkta wa'nit jää tnawajkwiijte. 28Wa'nit tpëjkete jä wyit, jäts tpëëmete jä tsapts wit 29jäts tukukoonejkte jä yotspa ta'aky jä kyupajk këxm jäts tujk jä tajk tpëëmete akaayen nkë'ë. Wa'nit twinkuxtenyete, tuxiijkta jäts tnëmeta:
—Juukyap jä Judíos myëj yajkutujkpa.
30Naywe'en twinkutsujete, nay jää kip tyukuwopejkte. 31Të wye'ena jää tuxiijkta, wa'nit tpëjketene jä tsapts wit, jäts tpëmetene jä kyë'ëm wit jäts tyajknëjkxte jäts tyajkcruzpätenet.
Jä Jesús tyajkcruzpäta
(Mr 15.21-32; Lc 23.26-43; Jn 19.17-27)
32Ku jäm tsyoontene, jäts tmënawyaatete tujk jä ya'atyëjk wa xyëë Simón, juu tsoomp jäm Cirene, jää tyukuwaanete jäts tpake'et jä Jesús Cryuz.
33Ku jya'tye jäm juma jä it txëëja Gólgota, juu tïjtep, it pajk jootm, 34jäts tmootye jä uva pa'ajk në'ë tumutama mëët jä ujts juu wa'ajts ta'am; jäts jä Jesús, ku t'ujkmäjtsy, ka' tkupïjk jäts t'uuket.
35Ku Wye'ena tëwan tyajkcruzpäta, jäts jä tujpatëjkta tnikuuyete jä Jesús wyit jäts tyajknawyajkxetat. 36Wa'nit jäm tsyinye ooyete jäts t'ix ijtat. 37Jäts jäkyo'm kupajkojm tsoj jäm ojts tjapyata kip këxm, juma tjapyäte jäts ti'jawe kyupetp, jäts wya'any jä ayuuk: Yë jawe jä Jesús, jä Judíos myëj yajkutujkpa.
38Nawye'en ojts cryuzpata mäjtsk jä token jayeta mëët jää, tujk y'anajemtsoj jäts jä tujk y'akaayentsoj. 39Pën jaty jäm tsoj naxtep twinkotsnaxta, jäts kyupajk tyajkyoyta 40jäts wya'anta:
—Mits jä tsaptëjk mjitwaamp jäts xajk'ooyekomet ku tuuk xëë. Pën Kunuukxtee y'unejk mits, kë'ëm naak nitsojke wanejke nit jäm cruz këxm.
41Jäts jä teetëjkta nyiwintsënta jäts jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijaawetep naywe'en jääta nixiijkta tuxiijkta, mëët jä mïjit jayeta. Jäts wya'anta:
42—Wiink jayeta yajknitsook, ka' tse kë'ëm y'ooyxe nyaak nitsojket. Jää yë Israel myëj yajkutujkpa: Wa'ants twanyëjke jäm cruz këxm, wa'nit yë njaantsy jääwemet. 43Të jäm jää winmaayen tpïm Kunuukxtee mëët: Wa'n yë Kunuukxtee xyam tyajknitsejke, pën tïwame yajktsejk. Ka' we'nap wya'any jäts Kunuukxtee y'unejk.
44Nawye'en jää määtspata juu jäm cruz këxmta, nawye'en jääta tmukotsnaxta jä Jesús.
Jä Jesús y'ooken
(Mr 15.33-41; Lc 23.44-49; Jn 19.28-30)
45Kujk xëë ja it wyena ku ojts ja it kyootsa tuuk yaaxp we'en ijt koots, tukëye jä it naaxwiin kukoots ojts tyan. 46Nay jää yaaxp, Jesús ojts mëjk kyets: Ëts nKunuukxtee, ëts nKunuukxtee, tyëx ëts naatyem xmajktse'ek.
47Winkëx jä jayeta juu jäm wenyetep, ojts tmoteta jäts wyaante:
—Wa yë wyatseep jä kukexepa Elías.
48Wanitjye, nitujk jääta nuump nyïjkx nëjkx t'ixta jä pïxten, jäts tyajkxeek mëët jä uva pa'ak në'ë juu wa'ajts ta'am, jäts jä kapy tumutsuma jäts tuuk uukwa'any jää Jesús. 49Jäts jä wiink jayeta wya'anta:
—Majktsojke, wa'n t'ixme pën mätspam'ej jä Elías jäts yajknitsojket.
50Wa'nit mëjk kyotskome jä Jesús, jäts y'eek. 51Wanitjye juma wyena atëtyujk jäp tsajptïjkp ojts kyëëts wajkx këjkujk, ayujk ojts kyëëts ujkwa'any jäts kyëëts kitaaky apatsoj. Wa'nit naax ojts y'uxa, jä tsaate'k ojts pyuwajkxta 52Wa'nitjye jä ookpa jut ojts y'awatsyi; may jayeta juu ka' token tmëëta, juu wyena të y'ooktene, jyuukypëjktene jääta. 53Wanitjye pitsemte jäp ookpa jutjeetp, ku jää Jesús ojts jyuukypëjkne, jäts tyëjkete jäm mëj kajpen këxm Jerusalén juu wa'ats, may jayeta t'ixte tsoj tyuune.
54Ku jä tujpata nyiwintsënta mëët jä tyujpata t'ix ijta jä Jesús jäts tjawete jä mëjk ux jäts tukëye pën tijaty tuunep, wa'ajts yajkxon ojts tsyëketa jäts wya'anta:
—Tïwa'me yë ya'atyëjk Kunuukxtee y'unejk yë të ijt.
55Jäm jä wyeneta, jekyem myëj ixta, may jä te'extëjkta juu tpayo'otye jäts tputëjkete jä Jesús ku ojts wyiit yo'y jäm Galilea. 56Wa wyena jämta jä María Magdalena, María jä santiago tyaak jäts jä José, Jäts jä Zebedeo y'unejk tyaak.
Jää Jesús nyaxtëjkene
(Mr 15.42-47; Lc 23.50-56; Jn 19.38-42)
57Kootsenep jä ijt wyena, wa'nit jya'y tujk jotkujk jaye wa xyëë José, Arimatea jaye jää, nawye'en jää pyayo'opy ijt jää Jesús. 58Wa'nit jä José ojts tninïjkx jä Pilato jäts t'amote jä Jesús nyijkx kyopk, wa'nit jä Pilato tyajknikutujke jäts tmootat, 59jäts jä José t'axaje jä nyïjkx kyopk, jäts tuwimpit jä pe'ye wit juu wa'ts juu ni'oyep 60jäm nam naax këxm tyajknaxtëjke nipëna jäm wyena kya naxtejkanem, kyë'ëm naaxam jää, jä tsaate'ek yajkjatyaje. Wa'nit jä ookpa jut jää mëj tsaa mëët ojts tu'akëtyujkta, jäts tsyoone jäts nyïjkx. 61Jäts jä María Magdalena jäts wiink María jäm tyaante ookpa jut awinkujk jäm tsyinye'ooyete.
Jä tujpata t'ix ijta jäm juma jä Jesús nyaxtëjke
62Jäts ku'ux, wa wyena pookxen xëë, ku jä teetëjkta nyiwintsënta jäts jä Fariseosta tujk mujk tninëjkxte jä Pilato, 63jäts tnïmyete:
—Wintsën njäämyëtsp ëëts jä jaye juu ijt taayep, tsoj wyaany ku jyuukye, ku wyaany jäts kutuuk xëë jyuukypëjket. 64Paaty ej, xpakäxet jäm mtujpata jäts t'ix ijtat jäm juma nyaxtëjke konen tpu'uket tuuk xëë, ku nyin mätstat jä y'ixpëjkpatëjkta jäts määstat yë nijkx kopk, jäts ix'ook tnëjmetat jä jayeta jäts të jyuukypëjkne. Nawyen'ej, jä taay juu ix'ookan niyujk jä nëjkx jyatne katii juu mutujk.
65Wa'nit jä Pilato nyëmxete:
—Ntukëtejkep miits yë tujpata jäts t'ix ijtat. Nëjkxta jäts oy tsuj x'ix ijtat jä ookpa'jut.
66Nëjkxtewe'ta jats oy tyajk'atujkte jä jut aak jäts tpëëmete jä ixtan jäm tsaj këxm juu mëët y'atujk; jäts jäm tyaktaante tujpata jäts t'ix ijtat.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
:
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល