ꞌLuuka 6
6
Makayyioohit cĩ Kõr cĩ ꞌYiommaanõ
(Tigiil Maatteeo 12:1-8; Maarko 2:23-28)
1Kõr umwa cĩ ꞌYiommaanõ, baa ẽꞌngẽrkẽẽthan Yeesu hĩ nuyyiook cĩgĩnnĩg hõrggẽẽnaa cĩ mana cĩ ꞌgẽẽmẽ, nĩngĩtĩ ẽttẽẽdanĩ nuyyiooha cĩgĩnnĩg ko ꞌgẽẽmẽ nẽ ĩꞌngĩnyta adahita. 2Ajin hinnia Variꞌtheei ũgẽẽgĩ ĩhõõggõ anneek, “Adĩmannu thõõth ꞌcĩ hõllõngaa ẽlẽmĩ nyattalĩ Kõrraa cĩ ꞌYiommaanõ inni?”
3Nĩngĩtĩ ẽdẽcõõthĩkĩ Yeesu ĩhõõggõ annẽẽkĩ, “Nga itigiilit niig thõõth baa adĩman Daavide hĩ eet baag õõkõr hĩ ĩnõõnnõ,#6:3 Thõõth baa adĩman Daavide hĩ eet baag õõkõr hĩ ĩnõõnnõ: Tigiil thõõth cĩnnĩ ꞌBuuhaa ꞌcĩ ĩĩn 1 ĩcĩ Thamueele 21:1-6. baa adak ĩhõõggõ magĩthĩ? 4Baa aduhun nẽẽ ꞌCieeth cĩ Nyekuci nẽ ũũk uduk ũbũnẽẽt ꞌcĩg aꞌngirannii ꞌcĩg aĩ nyattalĩ occa aduk paadĩrꞌnya dioo nẽ ẽꞌngẽraak ũgĩ eet ꞌcĩg õõkõr hĩ ĩnõõnnõ ho buúk.” 5Nẽ ĩttoorĩk Yeesu ĩĩnnĩk, “Ĩĩn Ngeertĩ Eeto Makayyioohit cĩ Kõr cĩ ꞌYiommaanõ.”#6:5 Makayyioohit cĩ Kõr cĩ ꞌYiommaanõ: Baa aduhaak Nyekuci eet cĩg ꞌJudeei hummuhuttõõthĩ kõr baa ẽhẽnytaanĩ nẽẽ hẽẽtkujjieen hĩ looc. Ĩnõõ ꞌcĩ ĩĩnnĩ Teheꞌnyioohiti Nyekuci dioo Makayyioohit cĩ Kõr cĩ ꞌYiommaanõ ho. Nẽẽthĩ ꞌyioko, hĩcĩ õthõõth Yeesu aĩ, hĩĩnĩ Makayyioohit cĩ Kõr cĩ ꞌYiommaanõ ho, aĩ nẽẽ hĩĩnĩ Nyekuc Teheꞌnyioohit. Tigiil ꞌBuuk cĩ Luugithõõ 20:8-11.
Aaꞌnyĩk Yeesu eet hũbũna Kõrraa cĩ ꞌYiommaanõ
(Tigiil Maatteeo 12:9-14; Maarko 3:1-6)
6Ma Kõr umwa tarĩ cĩ ꞌYiommaanõ, ũũk Yeesu ꞌCieethaa cĩ Laiitto nẽ illimanõõ. Ammũdeek baa aaĩ ẽẽtĩ umwaa ꞌcĩ adaakna ĩba cĩ aꞌthiit cobbi tõõ nĩngaata.
7Baa arrĩĩppan Variꞌtheei hĩ ꞌlimmanniook cĩg nyattaalak, ꞌgõõl ꞌcĩ occa adtuuhanĩ Yeesu ngaatĩ adĩmanĩ thõõth ꞌcĩ abathĩ, hátĩ hõhõppõõcanit ĩnõõnnõ haggamĩ. Nĩngĩtĩ akannĩ nẽẽg ĩnõõnnõ hẽbẽrĩ jurrung, hudtuukta hatĩ má occa ẽẽla eet Kõrraa cĩ ꞌYiommaanõ ho. 8Nẽẽthĩ, baa ammũdeek aga Yeesu muhẽẽnĩt cĩnĩĩng ko, nĩngĩtĩ annẽẽkĩ eet ꞌcĩ alalliaa ĩba cĩ aꞌthiit cobbi ho, “Ẽlẽ, tĩnga daho bĩĩl ꞌjieena hicitti eeta vẽlẽk.” Nĩngĩtĩ ĩꞌngaannĩ ẽẽtĩ noho warac nẽ ĩbĩl ꞌjieena nĩngaata.
9Ma ho, ĩĩnnĩk Yeesu ĩhõõggõ, “Ĩꞌnya da nõõ hijinuung naa ngagiita, aũlan nyattaala ngaatĩ hadĩmanĩ ꞌgii ꞌcĩ abũnnaa Kõrraa cĩ ꞌYiommaanõ hode ngaatĩ hadĩmanĩ ꞌcĩ abathĩ? Aũlan ngaatĩ hẽẽlanĩ rũgẽt cĩ eeto, hode ngaatĩ halahanẽẽkĩ hadaak?”
10Nĩngĩtĩ akannĩ Yeesu ĩhõõggõ vẽlẽk hẽbẽrĩ nẽ ĩĩnnĩk eet ꞌcĩ adaakna aꞌthiiti ho, “Õõd aꞌthiit cunni hũũlan.” Ma baa ma õõd ẽẽtĩ nicciee aꞌthiit ko, ũbũna aꞌthiiti nĩĩcĩ noho. 11Alĩĩlĩ hinnia nẽẽg hodohohit heengti kak nẽ othoothito nyaagwaana ĩĩtõ, “Hadahĩ occa ꞌthẽk Yeesu neegi?”
ꞌThooyyiak õmmõtõ hĩ ꞌramma
(Tigiil Maatteeo 10:1-4; Maarko 3:13-19)
12Ma kõr umwa waathinnioohĩ nĩĩcag noho, ũũk õtõd Yeesu muur nẽ ũũk ala Nyekuc nĩĩca haal. 13Ma baa ĩĩ lõõcĩ wataak, ũtũvva nẽẽ nuyyiook cĩgĩnnĩg vẽlẽk nẽ ẽbẽra õmmõtõ hĩ ꞌramma nẽ aaꞌnyĩk hĩĩtõ ꞌthooyyiak#6:13 ꞌThooyyiak: Ĩĩn ꞌthooyyiaha eet ꞌcĩg baag ĩꞌthõ Yeesu ꞌtirriaana hõõt hillimatteek eet thõõth cĩnnĩ nẽ aaꞌnyĩk ĩhõõggõ ꞌtirrian ꞌcĩ iiggiaĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ nẽ ĩdĩmanit hẽlẽggĩ ꞌcĩg ĩnaat eeta. cĩgĩnnĩg. 14Baa ẽbẽra nẽẽ ꞌThimõõnẽ (nẽ akateek ꞌthaar ꞌcĩg haĩ Pẽẽtũrũ) nẽ tarĩ ẽbẽra ꞌgõtõnĩ Pẽẽtũrũ ꞌcĩ haĩ Andrea hĩ ꞌJeemith hĩ Yõaannẽ, hĩ Pilippo hĩ Bartolomeeo, 15hĩ Maatteeo hĩ Tomaaꞌthio, hĩ ꞌJeemith ngeertĩ Aliveo hĩ ꞌThimõõnẽ ꞌcĩ baa haĩ ꞌThilot,#6:15 ꞌThilot: Ẽẽtĩ ꞌcĩ haĩ ꞌThilot ko, ĩĩn ꞌJudeeinit ꞌcĩ ĩĩn toromeec ꞌcĩ adiim iiggia habu cĩ ꞌRooma. 16hĩ ꞌJuuda ngeertĩ ꞌJeemithi hĩ ꞌJuuda Ithkarioote baa hatĩ aku ĩĩn hoppocciaahit.
Ũnũ lothippiti Yeesu
(Tigiil Maatteeo 4:23-25)
17Ma baa ulluuccia nẽẽg muura hujjieen, iita ĩbĩlĩt nuyyiooha hĩ Yeesu ngamwaanĩ unaahatõõ. Baa irriamaneek ĩnõõnnõ lothippiti cĩ nuyyiook cĩgĩnnĩg hĩ eet ꞌcĩg mẽẽlĩg gẽrrẽẽt ꞌcĩg allũnganniaa looccaa cĩ ꞌJudeea hĩ ꞌJeruꞌthalẽma, hĩ ũgĩ ꞌcĩg au ĩĩcĩ dẽmẽt cĩ ꞌTire hĩ ꞌThidõõnẽ. 18Baa au athĩhĩ eeta cieeg ꞌlimman cĩnnĩ ho, nĩngĩtĩ aaꞌnyĩkĩ nẽẽ ĩhõõggõ hũbũttaathõ mooriꞌthioohĩĩ cĩggĩĩng. Nẽ baa eelliaa eeta ꞌcĩg aꞌnyak loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ buúk. 19Baa atab eeta vẽlẽk ahum ĩnõõnnõ, hĩnĩngĩtĩ baa aku ꞌtirrianĩ ꞌcĩ aaꞌnyĩkĩ nẽẽ eet hũbũttaathõ ho ẽllaa cĩnnĩ.
ꞌGattan hĩ ꞌcĩĩnẽnĩt
(Tigiil Maatteeo 5:1-12)
20Nĩngĩtĩ akannĩ Yeesu nuyyiook cĩgĩnnĩg hẽbẽrĩ nẽ ĩĩnnĩk,
“Aggatatteeu niig ꞌcĩg iiginnu hullaha ho,
ĩĩn habuccieet cĩ Nyekuci cunuung.
21Aggatatteeu niig ꞌcĩg adakuung magĩthĩ ꞌyioko ho,
auunnu hatĩ aꞌnyarru.
Aggatatteeu niig ꞌcĩg aluyyu ꞌyioko ho,
au hatĩ accamanoothiku uruta.
22Aggatatteeu niig hatĩ aaburreekuung eeta,
nẽ ibiꞌthuunga nẽ odoomtuung
nẽ utuburruung aaut hĩ eeta ꞌcĩg abaꞌthu, hĩnĩngĩtĩ Ngeertĩ Eeto.
23“Baarkit, baa adĩmaneek eeta cugguung põrõvẽtaaꞌnya thooꞌthiok ꞌcĩg aattĩg hĩ cieeg dẽẽdẽ. Nẽẽthĩ ꞌyioko, ma ẽdẽẽnyta hĩ ngagiita, accamattoothĩk nẽ iꞌnyiahattu taliitta! Hĩnĩngĩtĩ aꞌnyaku hatĩ niig ꞌbaaninit cunuung hẽẽtahujjieen.
24“Nẽẽthĩ, pĩĩrnanĩt hĩ ngagiit balliook,
hĩnĩngĩtĩ ummuddiaau niig bũnnai cunuung ẽlẽk.
25Pĩĩrnanĩt hĩ ngagiit eet ꞌcĩg aꞌnyaku ꞌgẽẽn ꞌcĩ maka ꞌyioko ho,
ooyyu hatĩ niig magĩĩtha.
Pĩĩrnanĩt hĩ ngagiit eet ꞌcĩg accamanoothiku ꞌyioko ho,
au hatĩ arruuennu kõr umwa.
26Pĩĩrnanĩt hĩ ngagiit eet ꞌcĩg athithannuung eeta vẽlẽk aĩ adĩmannu thooꞌthiok ꞌcĩg abũnnaa,
baa ꞌthẽk ꞌgõõl ꞌcĩ athithanĩ maajiha põrõvẽtaaꞌnya baag ĩĩn oloꞌngiaak niccia.
Mĩnnan ꞌcĩ haꞌnyaheek mĩrõk
(Tigiil Maatteeo 5:38-48; 7:12a)
27“Nẽẽthĩ, haduhaakuung ngagiit ꞌcĩg athĩknaangu nganĩĩt ko hanneekuung, ĩmmĩnanit mĩrõk cugguung. Ĩdĩmanit eet ꞌcĩg aaburreekuung ngagiit jurrung. 28Aggatanit eet ꞌcĩg accĩĩnnuung ngagiit nẽ alayyiooyyu eet ꞌcĩg adĩmannuung ngagiit ꞌbuth. 29Má atabaaꞌngi ẽẽtĩ umwaa mũũcĩc, aꞌnyĩĩk hatabaang ꞌcĩ gõlla buúk. Má adiim õkõõĩ ẽẽtĩ umwaa cẽrẽm cunni hõdẽĩ, aꞌnyĩĩk hũũhĩ umwa tarĩ. 30Ẽẽl eet ꞌcĩg alayyi nganiita nẽ má ũũhĩ ẽẽtĩ umwaa ꞌgii cunni, ma hadiimi hõbõdaakiina. 31Ĩdĩmatteek ꞌgoonogu thooꞌthiok ꞌcĩg occa adiimmu niig ĩhõõggõ hĩdĩmatteehuung ngagiita.
32“Má ammĩnannu niig eet ꞌcĩg ammĩnannuung ngagiit dioo, occa ꞌthẽk ꞌyioko ainnu ĩdĩmattu authet ꞌcĩ abũnnaa? Tananga ꞌthẽccanniooha buúk ammĩnan eet ꞌcĩg adĩman ĩhõõggõ jurrung. 33Nẽ má adĩmannu niig eet ꞌcĩg abũnnaa hĩ ngagiit dioo jurrung, bũnnai thĩ ꞌyioko ꞌthẽk cunuung ko inoono? Tananga ꞌthẽccanniooha buúk adĩman noho. 34Má aaꞌnyiku niig eet ꞌcĩg agayyu hucuhattaauung ꞌgiimwa, hĩnĩngĩtĩ agayyu ngaatĩ hatĩ au adũmanĩ, occa ꞌthẽk accamanaannuung Nyekuci ngagiita? Aaꞌnyĩk ꞌthẽccanniooha buúk ꞌgõõnõgĩ, hĩnĩngĩtĩ aga nẽẽg aĩ adũmanneet hatĩnĩ. 35Nẽẽthĩ, ĩmmĩnanit mĩrõk cugguung nẽ ĩdĩmatteehu thooꞌthiok ꞌcĩg abũnnaa. Nẽ má aaꞌnyiku ĩhõõggõ ꞌgiimwa, ma hadiimmu hoboddiaakuung tarĩ. Ĩnõõ ꞌcĩ hatĩ ammũdaannu ꞌbaaninit ꞌcĩ maka gẽrrẽẽt nẽ iittu lõhõlĩ cĩg Nyekuc ꞌcĩ ĩllõõan vẽlẽk. Hĩnĩngĩtĩ tarbal nẽẽ hĩ eet ꞌcĩg ĩĩn ꞌthẽccanniook hĩ ꞌcĩg hõllõngaa atalĩ ĩnõõnnõ buúk. 36Atamaattik ꞌgoonogu hĩcĩ ammaannikuung ngagiit Baangẽẽtĩ cunuung.”
ꞌGõõl ꞌcĩ hẽttẽẽdĩkĩ ꞌgoonogeet thõõth
(Tigiil Maatteeo 7:1-5)
37Ma nĩngaata, irrioonĩk Yeesu ĩhõõggõ tarĩ ĩĩnnĩk, “Ma hetteediku ꞌgoonogu thooꞌthiok, hátĩ hiittiõõ hõllõngaa etteedothoothĩkuung ngagiit buúk thooꞌthioha. Atamaattik ꞌgoonogu, hátĩ atammaattihoothĩk niig buúk. 38Aanytĩk ꞌgoonogu ꞌbaaninit nẽẽthĩ hatĩ aaꞌnyĩhoothĩhuung ngagiit buúk. Má adĩmannu noho, au hatĩ ammũdaannu niig buúk ꞌbaaninit ꞌcĩ maka gẽrrẽẽt, ꞌcĩ abatan hĩ haala ꞌcĩg acĩĩdothoothĩk lohod hĩbbĩt hudduutti loota, hĩllõõan baa aaꞌnyiku niig ꞌgoonogu.”
39Baa nẽ uduhaak nẽẽ ĩhõõggõ thõõth ꞌcĩ awantoothĩk ko ĩĩnnĩk, “ꞌYioko ꞌthẽk ẽẽtĩ ꞌcĩ rubenĩ occa atĩꞌthĩt ꞌgõõnĩ ꞌcĩ rubenĩ? Hõllõngaa hinnia occa adhuhoothĩk nẽẽg vẽlẽk ꞌwoor? 40Aitiõõ loholeec cĩ ꞌthukuulo hõllõngaa ĩllõõan ꞌlimmannioohit cĩnnĩ. Nẽẽthĩ, loholeec ꞌcĩ illimanĩ jurrung, aduhõõ hatĩ nẽẽ hĩ ꞌlimmannioohit cĩnnĩ thõng.
41“Inni cĩĩn tahahaac ꞌcĩ mĩllĩꞌnyĩ hebereecaa cĩ ꞌgotonoonu nẽ iittiõõ hõllõngaa acini iggooli ꞌcĩ aaĩ hebereecaa cunni ho? 42Occa gõõng anneehi nii ꞌgotonu, ‘ꞌGõtõna, ĩꞌnya hittihaii tahahaac hebereecaa cunni,’ nẽ nẽẽ aitiõõ hõllõngaa acini iggooli hebereeca cunni ẽmmẽn? Nii oloꞌngiaahiti, ꞌtiha nõõ iggooli hebereecaa cunni nẽ thĩ hatĩ icinu ꞌgõõl ꞌcĩ attihaanĩ tahahaac hebereecaa cĩ ꞌgotonoonu.
Hẽẽt ꞌcĩ abbiiri
(Tigiil Maatteeo 7:17-20; 12:34b-35)
43“Aitiõõ hẽẽt ꞌcĩ abũnnaa hõllõngaa õddõngta ꞌgẽẽn ꞌcĩ abathĩ nẽ aitiõõ hẽẽt ꞌcĩ abathĩ hõllõngaa õddõngõta ꞌgẽẽn ꞌcĩ abũnnaa. 44Agayyi hẽẽt ꞌgẽẽnaa ꞌcĩ õddõngta nẽẽnĩ. Aitiõõ eeta hõllõngaa adũũca ꞌmũũnĩ hẽẽnĩĩ ꞌcĩg ĩĩn bĩlla, hode hẽẽn ꞌcĩg abbiiri cĩg viinoaak hẽẽnĩĩ ꞌcĩg ĩĩn bĩlla. 45Adĩman eeta ꞌcĩg abũnnaa thooꞌthiok ꞌcĩg abũnnaa, hĩnĩngĩtĩ bũnnai ꞌcĩ aaĩ ꞌthinneetinii cĩggĩĩng nẽ adĩman eeta ꞌcĩg abathĩ thooꞌthiok ꞌcĩg abathĩ, hĩnĩngĩtĩ bathi ꞌcĩ aꞌnyak nẽẽg ꞌthinneetinii cĩggĩĩng. Hĩnĩngĩtĩ ẽtẽrꞌtha thooꞌthioha ꞌcĩg aduha ẽẽtĩ ꞌgii ꞌcĩ aaĩ ꞌthĩnĩtatõõ cĩnnĩ.”
Teheꞌnyioohit ꞌcĩ ẽggẽẽnyĩth hĩ ꞌcĩ aggiithi
(Tigiil Maatteeo 7:24-27)
46Nĩngĩtĩ annẽẽkĩ Yeesu ĩhõõggõ, “Inni niig utuvvuyyiaangu nganĩĩt ĩĩttĩhaangu, ‘Makayyioohit, Makayyioohit,’ nẽ iittiõõ hõllõngaa adĩmannu thõõth ꞌcĩ haduhaakuung naa ho? 47Ĩꞌnya huduhaahuung eet ꞌcĩ aaĩ hutuno ꞌcĩ occa aku athĩhĩ thooꞌthiok cĩgannĩg nẽ idticanõõĩ. 48Aaĩ nẽẽ hĩ ẽẽtĩ ꞌcĩ ma ẽhẽnyĩt ꞌcieeth, ada nõõ ꞌlõõhĩt huuꞌthĩk jurrung nẽ ẽtẽhẽnya loota biyyiẽẽnĩ nẽ ꞌyioko hikia tawanĩ cĩ tammu cobbi buúk, hõllõngaa hatĩ arribanni ꞌcieeth cĩnnĩ ho, hĩnĩngĩtĩ ẽhẽnytĩ jurrung. 49Nẽẽthĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ athĩhĩ thõõth caannĩ nẽ hõllõngaa adticaniini, aaĩ nẽẽ hĩ ẽẽtĩ ꞌcĩ ẽhẽnyta ꞌcieeth hõllõngaa ada ꞌlõõhĩt huuꞌthĩk. Nẽ ma ikia tawanĩ cobbiẽẽnĩ, arriban hatĩ ꞌcieeth tĩho looc hĩ lõõcĩ ꞌthĩĩ.”
Currently Selected:
ꞌLuuka 6: did
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2017, Wycliffe Bible Translators, Inc., All rights reserved.