San Mateo 12
12
Ja ixpëjkpatëjkta tkisnukta jä tsapmook pookxen xëë
(Mr 2.23-28; Lc 6.1-5)
1Jää xëë, jäm wye'ena Jesús nya'x jäm tsapmook kamjootm pookxen xëë. Jäts jä y'ixpëjkpatejkta ojts jä yuu tjawetene, jäts tkisnukta jä tsapmook tëëm jäts tjëkxta jä pyajk. 2Kuts jä Fariseosta t'ixte, wa'nit tnïmyete jää Jesús:
—Ixk, yëë m'ixpëjkpatejkta jyatketa jää tyuntep juu ka' tuketaaketep tuntat pookxen xëë.
3Wa'nit jää atseew:
—Ka'nem miits jä nejk xkotsta ti jä David tyuun tujk ook mëët jä myuwujktëjkta ku ojts jä yuu tjaweta. 4Jäp tyëjkete tsaptëjk jeetp jäts tkaaytene jä Kunuukx tsapkaaky jä juu jää Kunuukxtee yajktuwintsekep, juu ka' tuketaketep tkaytat nijää kë'm nijää myuwujktëjkta, jää yë tuketaketep tkaytat jä tsaptëjk mutuumpa. 5Ka'nem miits xkotsta tso wya'any jä Moisés pyawanen jä tsaptëjk mutuumpa ka' jä tyoken ntun oyam jää kya' poojkxet pookxen xëë. 6We'en miits nëjmeta jäts jäja yaja juu niyujk tnimëjep jäts ka' tnimëja yë tsaptëjk. 7Ka'nem miits xwinmoteta ti yë we tïjp yë ayuuk: Juu ëts ntsejkp jäts miits mujujk xpa'ayowet, ka' ntsejk jäts xyoxtat jä tënejk eejk. Ku jaxïp xwinmoteta, ka' miits jaxïp jä mujujk xnikotspäta juu ni tii token tka' tuump. 8Nijawetep miits, jää Naaxwinete jaye Y'unejk myëët jä kutujken jatyum pookxen xëëja.
Jesús tyajktse'ek jä pa'am jaye pookxen xëë
(Mr 3.1-6; Lc 6.6-11)
9Jäts jä Jesús tsyoone jäm, jäts tyëjke jäm ixpëjkentëjkm jää it. 10Jäm wyena tujk jä ya'atyejk juu kyë'ë myujkne. Jäts jä Fariseosta jä tsyojktep wintsoj ik wään kyotstojkewet jää Jesús jäts tnyëënetat, wa'nit tyajktïwete: —Ooyep wi'n tsyo'ket jää jaye pookxen xëë. 11Wa'nit jää Jesús y'atseew: —Pen pën tmëët may jä borrego jäts pookxen xëë kistëka tujk jä byorrego jäts y'ayuupa ju't jeetp, nëjkx jä wi'n tmatsy jäts tyajkpitsemet, kuwana nëjkx tyajkpitsem. 12Niyujk nyimëjep jää jaye katii jä borrego. Ooyep yajktunet juu oy pookxen xëë. 13Wa'nit tnïmye jää ya'atyëjk:
—Yajktëwe mkë'ë.
Wa'nit jä ya'atyëjk tyajktïïw jä kyë'ë, tse'ek jä kyë'ë tyaan naywe'n ixu'n jä tujk jä kyë'ë. 14Ku jä Fariseos pitsemtene jäm ixpëjkentëjkm, wa'nit tkotsmujkte tnipëëmete tnikäxete tsoj jun tyajk'ooktat jää Jesús.
Pyaatnep jä xëë jäts kyutyunjet tsoj jäp jäpyet wya'any
15Ku jä Jesús, tnijaawe tso jä Fariseos tpayo'oyta, wa'nit jäm tsyoone, may jaye pyayoyje. Jesús tukëye jä pa'amjayeta tyajktse'ek, 16wa'nit tnïmye jä jayeta jäts ka' t'awanetat jäts ka' jä Jesús tnimatyëjktat. 17Paaty ojts we'n tyune jäts kyutyunet tsoj tujk jä kukexepa Isaías ojts t'awana, ku ojts wya'any;
18Ëts yë ntuumpa xyaja, juu ëts te nwinken,
Mëjk ëts yë ntsejk, yë ëts xyajk xoontkep.
Yë nyikxm mpëmet ëts jä npoj,
jäts t'waanat jää naxwiinete jaye ëts jä n'oyen.
19Nipëna tka' mënay'ojet ka' ya'axet jyoket;
nipëna tka' motet jä ayuuk nëë aay tuu aay.
20Ka' tjak tsaatsytunet juu te tsyatsyene
ka' tjak tyajk'ooket juu ookwaanep.
Konem jä kyutujken myataket.
21Jäts jä naxwiinete jaye tpëmtat jä y'aax'ijten jää mëët.
Ku jää Jesús tnyëënete
(Mr 3.20-30; Lc 11.14-23; 12.10)
22Jäts jä jayeta tuninëjkxte jää Jesús tujk jä ya'atyëjk juu wiints jäts uum jäts tyajktso'ket, jäts nawye'en wa myëët winëëmpa y'am jyotm, wa'nit jää Jesús tyajk'wiin'ixpïjk jäts kyots pïjk. 23Mëjk jä jayeta tu'atïïwete ku jä Jesús jä jaye tyajktseek: David yë wi'n y'unejk.
24Ku ojts tnijaweta, jää Fariseosta wa'nit ojts wya'anta: Ja winëëmpa nyiwintsënta, jää yë ya'atyëjk majo mooyep paaty yë winëëmpa tpawany jäts yajkpitsem.
25Wa'ts tnijawa jää Jesús tijää pyayo'oytep, jäts tnïmye: Nijum jä it naaxwiin tujk jä'ye nyanipëketat kya nyamyääjkxetat, kë'm jää nyaajkwintoketat; tujk jä mëjkajpen o'k tujk tëjk jää jaye tsyëneta jäts tujk jä'ye kya namyaxetat, ka' we y'oya tsyinye mujktat. 26Jäts nawye'en, jää winëëmpa tyajkpitsem nay jää winëëmpa, kë'ëm jää nyaajk wintokewet; tsoj ju'n, win tsejk jäts tujkye ijtet yë myawo. 27Miits mwa'anta ku ëts nyajkpitsem jä winëëmpa jäts jää ëts xmajwo moopy jä winëëmpa nyiwintsen; Pen wen, pën wi'n moyetep jä kutujken jä mjayeta jäts tyajkpitsemtat jä winëëmpata jäm jaye y'am jyotm. Kuts miits m'atsowtat Kunuukxtee moyetep jä Kunuukx poj, jä tse nyikäxkentëkat jäts ma'ty miitsta. 28Pën wa nyajkpitsem jä winëëmpata Kunuukxtee pyo këx, jäätse tïp jäts jä Kutujken juu jäm tsajpjootm tewan miits jä mnija'yeta.
29Tsoj ju'n tyëkat jä määtspa jäp jaye tyëjk jeetp juu wats tsots, jayïp jä jaye tke'e tsumet tpajktsujmet. We'n ju'n y'oyat jäts myaatset.
30Pën ka' xwinjaweta juu ëts ntuump, ka' ëts mëëtap miitsta, pën ka' miits ëts xputëjketa jäts jä mujujk xwomintat jäts ëts xpayoyet we'n pitsem jäts miits mkayajkjatep. 31Paaty miits nëjmeta jäts jä Kunuukxtee myakxkëxep nijum jä jayeta tyokenta jäts pën tijaty kyotstep juu ka' oy ayuuk, paaty miits nëjmeta ku xwinkotsnaxtat jä Kunuukx poj ka' jä Kunuukxtee tmääkxet. 32Pen mujknikotsep miits jä naaxwinete jaye y'unejk mtoken määkxep jää Kunuukxtee; pen pën mujknikotsep jä Kunuukx poj, nijunita jä naaxwiinete jaye tka token määkxet nixäm nijää juu miimpnem mätspnem.
Jä mëj kïp jä yajktu'ixkap wintsoj tyëëma
(Lc 6.43-45)
33Pen oy jää kïp, oy jä tyëmat; pen ka' y'oya jä kïp, ka' y'o tyëmat; jää mëj kïp jää yajktu'ixkap wintsoj tyëëm. 34Tsaan miits muwuketep. Wintsoj jun miitsta xkotstat oy ayuuk, pen kë'ëm miits mka' m'oyjaweta. Jä winmaayen juu jäm jaawen këxm, jää mkotstep. 35Ja oy jaye oy ayuuk jää kyetsp paaty ku oy winmaayen myëët y'am jyotm, jäts jä ka' oyjaye jää kyetsp ka' oy ayuuk paaty ku ka' oy winmaayen myëët jäm y'am jyotm. 36We'en ëts miits nëjmeta ku wyena jä xëë tpaatne juma wyena jä jaye yajktoken payoynet nijum jä jaye yajktïwtunet jäts tnikotstat tyëx jä myuwujk tpake'ts jäts myuwujk tmujktunet. 37Paaty miits nëjmeta kë'ëm m'ayuuk miits myajkjëntekjap, pen oy ayuuk miits mkotstep mëët miits jä oy juukyen ju xëma, pën jäp miits m'token ka' miits yajkmotat jä oy juukyen.
Winkex t'amoteta jäts tyajkjay'ixet jä y'oyen
(Mr 8.12; Lc 11.29-32)
38Winkex jä Fariseos jayeta jäts jä ixpïjkjayeta tnïmyete jä Jesús:
—Mits yajk'ixpëjkpa, jää ëëts ntsejkp jäts mits xajay'ixet jä mnikäxen juu tni'oyep.
39Wa'nit jä Jesús y'atseew:
—Miitsta, ka' m'oy jayweta ka' xwintsejketa jä Kunuukxtee jäts xjaktsojkta jäts nyajkjay'ixet jä nikäxen; ka' miits jä nikäxen njakmootat jä'ye ntuuk'ixtap wintsoj tujk jä kukexepa jä Jonás jyaty. 40Naywe'en ixu'n jä Jonás ojts it tuuk xëë tuuk tsuu jäm mëj a'kx jyotm, naywe'en jä Naaxwinete jaye Y'unejk wa itet tuuk xëë tuuk tsuu naax jeetp. 41Jää Nínive jayeta nëjkx jä jyuujkpëjkta ku wyena tpaaty jä xëë juma jä naaxwinete jayeta yajktoken payo'oytat, jäts jä jayeta juu xäämta yajktïwtuntap jääta tujk jä nitu'k, jäts jä jaye tjënkotspätat; paaty ku jä Nínive jayeta tjaantsy jawete jä Kunuukxtee ku ojts tmotete jä Jonás t'awana jä kunu'kxtee kyets y'ayuuk, xäm miits xmeteta juu niyujk tnimëjep ka'tii jä Jonás. 42Mätswaamp tujk jä textëjk jekyem tsyoonwa'any jä juu tmëët jä kutujken ku jä xëë tpaatet juma jä naaxwiinete jaye yajktojkenpayo'oytat, ku wyena jä jayeta yajktïwtuntat juu xyam juukyetep, jää tjenkotspatep; paaty ku jää jekyem tsyeen jäts ojts t'amotenäx jä Salomón wyijen kyajen, yaja miits xmeteta juu niyujk tnimëjep katii jä Salomón.
Ja ka'o pyoj wimpijt
(Lc 11.24-26)
43Ku jä ka'o pyoj pitsem jaye y'am jyotm, jäts ojts wiit tëëtsejk it jootm tja ixta tja waanta juma pyoojkxet; kuts tka' paaty, wa'nit ojts tpayo'oy: 44Wimpitnep ëts ntëjk jeetp, juma ëts te ntseen. Ku wimpijt, jäts tpaaty jä ya'atyëjk we'n ixu'n tujk jä tuwa'ts tëjk, juu wats tsuj pe'ejtpïjk. 45Wa'nit nyïjkx nëjkx tjak ixta jä wuxtutejk jä ka'o pyojta jä juu niyujk tjak mëëta jä ka'o pyoj ka'tii jää, jäts tujk mujk nyëjkxta juukyepa jäm ya'atyejk y'am jyotm, jäts niyujk ojts jyatne katii ojts tsyoontejk. Naywe'n nëjkx jyaty jä ka' oy jaye.
Ja Jesús tyaak mëët y'utsta
(Mr 3.31-35; Lc 8.19-21)
46Jämnem wyena jä Jesús tyajk'ixpïjknem jä may jayeta, ku jyatye jä tyaak mëët jä utsta, jäts wya'anta jäts jää myenakyotswaanep. Tëjk'aajep jä tyaante, 47jäm pën twaanye jä Jesús:
—Mits mtaak mëët jä m'utsta xëp jä tëjk aajep, mits myajkmukotsp.
48Wa'nit jä Jesús t'atseew jä jaye juu waanxe:
—Pën ëts ntaakep, jäts pën ëts n'utsep.
49Wa'nit, tnikuma jä y'ixpëjkpatëjkta, jäts tnïma:
—Yë ëts ntaakep nay yë ëts n'utsetep. 50Pen pën tpatuump wintsoj jä ntee juu jam tsapjootm tsejk, jää ëts n'atsyep, ntse'ep, n'utsep jäts ntaakep.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
San Mateo 12: JKAYUUK
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល
San Mateo 12
12
Ja ixpëjkpatëjkta tkisnukta jä tsapmook pookxen xëë
(Mr 2.23-28; Lc 6.1-5)
1Jää xëë, jäm wye'ena Jesús nya'x jäm tsapmook kamjootm pookxen xëë. Jäts jä y'ixpëjkpatejkta ojts jä yuu tjawetene, jäts tkisnukta jä tsapmook tëëm jäts tjëkxta jä pyajk. 2Kuts jä Fariseosta t'ixte, wa'nit tnïmyete jää Jesús:
—Ixk, yëë m'ixpëjkpatejkta jyatketa jää tyuntep juu ka' tuketaaketep tuntat pookxen xëë.
3Wa'nit jää atseew:
—Ka'nem miits jä nejk xkotsta ti jä David tyuun tujk ook mëët jä myuwujktëjkta ku ojts jä yuu tjaweta. 4Jäp tyëjkete tsaptëjk jeetp jäts tkaaytene jä Kunuukx tsapkaaky jä juu jää Kunuukxtee yajktuwintsekep, juu ka' tuketaketep tkaytat nijää kë'm nijää myuwujktëjkta, jää yë tuketaketep tkaytat jä tsaptëjk mutuumpa. 5Ka'nem miits xkotsta tso wya'any jä Moisés pyawanen jä tsaptëjk mutuumpa ka' jä tyoken ntun oyam jää kya' poojkxet pookxen xëë. 6We'en miits nëjmeta jäts jäja yaja juu niyujk tnimëjep jäts ka' tnimëja yë tsaptëjk. 7Ka'nem miits xwinmoteta ti yë we tïjp yë ayuuk: Juu ëts ntsejkp jäts miits mujujk xpa'ayowet, ka' ntsejk jäts xyoxtat jä tënejk eejk. Ku jaxïp xwinmoteta, ka' miits jaxïp jä mujujk xnikotspäta juu ni tii token tka' tuump. 8Nijawetep miits, jää Naaxwinete jaye Y'unejk myëët jä kutujken jatyum pookxen xëëja.
Jesús tyajktse'ek jä pa'am jaye pookxen xëë
(Mr 3.1-6; Lc 6.6-11)
9Jäts jä Jesús tsyoone jäm, jäts tyëjke jäm ixpëjkentëjkm jää it. 10Jäm wyena tujk jä ya'atyejk juu kyë'ë myujkne. Jäts jä Fariseosta jä tsyojktep wintsoj ik wään kyotstojkewet jää Jesús jäts tnyëënetat, wa'nit tyajktïwete: —Ooyep wi'n tsyo'ket jää jaye pookxen xëë. 11Wa'nit jää Jesús y'atseew: —Pen pën tmëët may jä borrego jäts pookxen xëë kistëka tujk jä byorrego jäts y'ayuupa ju't jeetp, nëjkx jä wi'n tmatsy jäts tyajkpitsemet, kuwana nëjkx tyajkpitsem. 12Niyujk nyimëjep jää jaye katii jä borrego. Ooyep yajktunet juu oy pookxen xëë. 13Wa'nit tnïmye jää ya'atyëjk:
—Yajktëwe mkë'ë.
Wa'nit jä ya'atyëjk tyajktïïw jä kyë'ë, tse'ek jä kyë'ë tyaan naywe'n ixu'n jä tujk jä kyë'ë. 14Ku jä Fariseos pitsemtene jäm ixpëjkentëjkm, wa'nit tkotsmujkte tnipëëmete tnikäxete tsoj jun tyajk'ooktat jää Jesús.
Pyaatnep jä xëë jäts kyutyunjet tsoj jäp jäpyet wya'any
15Ku jä Jesús, tnijaawe tso jä Fariseos tpayo'oyta, wa'nit jäm tsyoone, may jaye pyayoyje. Jesús tukëye jä pa'amjayeta tyajktse'ek, 16wa'nit tnïmye jä jayeta jäts ka' t'awanetat jäts ka' jä Jesús tnimatyëjktat. 17Paaty ojts we'n tyune jäts kyutyunet tsoj tujk jä kukexepa Isaías ojts t'awana, ku ojts wya'any;
18Ëts yë ntuumpa xyaja, juu ëts te nwinken,
Mëjk ëts yë ntsejk, yë ëts xyajk xoontkep.
Yë nyikxm mpëmet ëts jä npoj,
jäts t'waanat jää naxwiinete jaye ëts jä n'oyen.
19Nipëna tka' mënay'ojet ka' ya'axet jyoket;
nipëna tka' motet jä ayuuk nëë aay tuu aay.
20Ka' tjak tsaatsytunet juu te tsyatsyene
ka' tjak tyajk'ooket juu ookwaanep.
Konem jä kyutujken myataket.
21Jäts jä naxwiinete jaye tpëmtat jä y'aax'ijten jää mëët.
Ku jää Jesús tnyëënete
(Mr 3.20-30; Lc 11.14-23; 12.10)
22Jäts jä jayeta tuninëjkxte jää Jesús tujk jä ya'atyëjk juu wiints jäts uum jäts tyajktso'ket, jäts nawye'en wa myëët winëëmpa y'am jyotm, wa'nit jää Jesús tyajk'wiin'ixpïjk jäts kyots pïjk. 23Mëjk jä jayeta tu'atïïwete ku jä Jesús jä jaye tyajktseek: David yë wi'n y'unejk.
24Ku ojts tnijaweta, jää Fariseosta wa'nit ojts wya'anta: Ja winëëmpa nyiwintsënta, jää yë ya'atyëjk majo mooyep paaty yë winëëmpa tpawany jäts yajkpitsem.
25Wa'ts tnijawa jää Jesús tijää pyayo'oytep, jäts tnïmye: Nijum jä it naaxwiin tujk jä'ye nyanipëketat kya nyamyääjkxetat, kë'm jää nyaajkwintoketat; tujk jä mëjkajpen o'k tujk tëjk jää jaye tsyëneta jäts tujk jä'ye kya namyaxetat, ka' we y'oya tsyinye mujktat. 26Jäts nawye'en, jää winëëmpa tyajkpitsem nay jää winëëmpa, kë'ëm jää nyaajk wintokewet; tsoj ju'n, win tsejk jäts tujkye ijtet yë myawo. 27Miits mwa'anta ku ëts nyajkpitsem jä winëëmpa jäts jää ëts xmajwo moopy jä winëëmpa nyiwintsen; Pen wen, pën wi'n moyetep jä kutujken jä mjayeta jäts tyajkpitsemtat jä winëëmpata jäm jaye y'am jyotm. Kuts miits m'atsowtat Kunuukxtee moyetep jä Kunuukx poj, jä tse nyikäxkentëkat jäts ma'ty miitsta. 28Pën wa nyajkpitsem jä winëëmpata Kunuukxtee pyo këx, jäätse tïp jäts jä Kutujken juu jäm tsajpjootm tewan miits jä mnija'yeta.
29Tsoj ju'n tyëkat jä määtspa jäp jaye tyëjk jeetp juu wats tsots, jayïp jä jaye tke'e tsumet tpajktsujmet. We'n ju'n y'oyat jäts myaatset.
30Pën ka' xwinjaweta juu ëts ntuump, ka' ëts mëëtap miitsta, pën ka' miits ëts xputëjketa jäts jä mujujk xwomintat jäts ëts xpayoyet we'n pitsem jäts miits mkayajkjatep. 31Paaty miits nëjmeta jäts jä Kunuukxtee myakxkëxep nijum jä jayeta tyokenta jäts pën tijaty kyotstep juu ka' oy ayuuk, paaty miits nëjmeta ku xwinkotsnaxtat jä Kunuukx poj ka' jä Kunuukxtee tmääkxet. 32Pen mujknikotsep miits jä naaxwinete jaye y'unejk mtoken määkxep jää Kunuukxtee; pen pën mujknikotsep jä Kunuukx poj, nijunita jä naaxwiinete jaye tka token määkxet nixäm nijää juu miimpnem mätspnem.
Jä mëj kïp jä yajktu'ixkap wintsoj tyëëma
(Lc 6.43-45)
33Pen oy jää kïp, oy jä tyëmat; pen ka' y'oya jä kïp, ka' y'o tyëmat; jää mëj kïp jää yajktu'ixkap wintsoj tyëëm. 34Tsaan miits muwuketep. Wintsoj jun miitsta xkotstat oy ayuuk, pen kë'ëm miits mka' m'oyjaweta. Jä winmaayen juu jäm jaawen këxm, jää mkotstep. 35Ja oy jaye oy ayuuk jää kyetsp paaty ku oy winmaayen myëët y'am jyotm, jäts jä ka' oyjaye jää kyetsp ka' oy ayuuk paaty ku ka' oy winmaayen myëët jäm y'am jyotm. 36We'en ëts miits nëjmeta ku wyena jä xëë tpaatne juma wyena jä jaye yajktoken payoynet nijum jä jaye yajktïwtunet jäts tnikotstat tyëx jä myuwujk tpake'ts jäts myuwujk tmujktunet. 37Paaty miits nëjmeta kë'ëm m'ayuuk miits myajkjëntekjap, pen oy ayuuk miits mkotstep mëët miits jä oy juukyen ju xëma, pën jäp miits m'token ka' miits yajkmotat jä oy juukyen.
Winkex t'amoteta jäts tyajkjay'ixet jä y'oyen
(Mr 8.12; Lc 11.29-32)
38Winkex jä Fariseos jayeta jäts jä ixpïjkjayeta tnïmyete jä Jesús:
—Mits yajk'ixpëjkpa, jää ëëts ntsejkp jäts mits xajay'ixet jä mnikäxen juu tni'oyep.
39Wa'nit jä Jesús y'atseew:
—Miitsta, ka' m'oy jayweta ka' xwintsejketa jä Kunuukxtee jäts xjaktsojkta jäts nyajkjay'ixet jä nikäxen; ka' miits jä nikäxen njakmootat jä'ye ntuuk'ixtap wintsoj tujk jä kukexepa jä Jonás jyaty. 40Naywe'en ixu'n jä Jonás ojts it tuuk xëë tuuk tsuu jäm mëj a'kx jyotm, naywe'en jä Naaxwinete jaye Y'unejk wa itet tuuk xëë tuuk tsuu naax jeetp. 41Jää Nínive jayeta nëjkx jä jyuujkpëjkta ku wyena tpaaty jä xëë juma jä naaxwinete jayeta yajktoken payo'oytat, jäts jä jayeta juu xäämta yajktïwtuntap jääta tujk jä nitu'k, jäts jä jaye tjënkotspätat; paaty ku jä Nínive jayeta tjaantsy jawete jä Kunuukxtee ku ojts tmotete jä Jonás t'awana jä kunu'kxtee kyets y'ayuuk, xäm miits xmeteta juu niyujk tnimëjep ka'tii jä Jonás. 42Mätswaamp tujk jä textëjk jekyem tsyoonwa'any jä juu tmëët jä kutujken ku jä xëë tpaatet juma jä naaxwiinete jaye yajktojkenpayo'oytat, ku wyena jä jayeta yajktïwtuntat juu xyam juukyetep, jää tjenkotspatep; paaty ku jää jekyem tsyeen jäts ojts t'amotenäx jä Salomón wyijen kyajen, yaja miits xmeteta juu niyujk tnimëjep katii jä Salomón.
Ja ka'o pyoj wimpijt
(Lc 11.24-26)
43Ku jä ka'o pyoj pitsem jaye y'am jyotm, jäts ojts wiit tëëtsejk it jootm tja ixta tja waanta juma pyoojkxet; kuts tka' paaty, wa'nit ojts tpayo'oy: 44Wimpitnep ëts ntëjk jeetp, juma ëts te ntseen. Ku wimpijt, jäts tpaaty jä ya'atyëjk we'n ixu'n tujk jä tuwa'ts tëjk, juu wats tsuj pe'ejtpïjk. 45Wa'nit nyïjkx nëjkx tjak ixta jä wuxtutejk jä ka'o pyojta jä juu niyujk tjak mëëta jä ka'o pyoj ka'tii jää, jäts tujk mujk nyëjkxta juukyepa jäm ya'atyejk y'am jyotm, jäts niyujk ojts jyatne katii ojts tsyoontejk. Naywe'n nëjkx jyaty jä ka' oy jaye.
Ja Jesús tyaak mëët y'utsta
(Mr 3.31-35; Lc 8.19-21)
46Jämnem wyena jä Jesús tyajk'ixpïjknem jä may jayeta, ku jyatye jä tyaak mëët jä utsta, jäts wya'anta jäts jää myenakyotswaanep. Tëjk'aajep jä tyaante, 47jäm pën twaanye jä Jesús:
—Mits mtaak mëët jä m'utsta xëp jä tëjk aajep, mits myajkmukotsp.
48Wa'nit jä Jesús t'atseew jä jaye juu waanxe:
—Pën ëts ntaakep, jäts pën ëts n'utsep.
49Wa'nit, tnikuma jä y'ixpëjkpatëjkta, jäts tnïma:
—Yë ëts ntaakep nay yë ëts n'utsetep. 50Pen pën tpatuump wintsoj jä ntee juu jam tsapjootm tsejk, jää ëts n'atsyep, ntse'ep, n'utsep jäts ntaakep.
ទើបបានជ្រើសរើសហើយ៖
:
គំនូសចំណាំ
ចែករំលែក
ចម្លង
ចង់ឱ្យគំនូសពណ៌ដែលបានរក្សាទុករបស់អ្នក មាននៅលើគ្រប់ឧបករណ៍ទាំងអស់មែនទេ? ចុះឈ្មោះប្រើ ឬចុះឈ្មោះចូល