Enzimäine Moisein kirju 38
38
Juudu da Famar՚
1Sil aigua Izrail՚an poigu Juudu jätti omii vellii da lähti elämäh yhten Odollamas eläjän miehen rinnale. Sen nimi oli Hira. 2Sie häi nägi yhten hanaanalazen Šua-nimizen miehen tyttären da otti sen mučoikse, yhtyi häneh. 3Se kohtustui da sai poijan. Se sai nimen Ir. 4Sit naine myös kohtustui, sai toizen poijan da andoi sille nimen Onan. 5Sit sai vie kolmanden poijan da andoi hänele nimen Šela. Juudu oli Hezivas, konzu häi sai sen.
6Mučoikse enzipoijale Irale Juudu otti Famar՚-nimizen tytön. 7No Juudan enzipoigu Ir ei päinnyh Ižändäle, i Ižändy andoi hänele kuolta. 8Juudu sanoi poijale Onanale: «Elä oman vellen leskenke. Nai hänes kui kydy da anna hänele jälgelästy.» 9No Onan tiezi sen, Famarin lapsii ei lugieta hänen lapsikse, i ainos, konzu häi magai hänenke, häi valutti siemenen muah, gu ei rodies lastu vellele. 10Se ruado ei olluh hyvä Ižändäle, i sentäh Ižändy andoi hänele surman. 11Juudu sanoi Famarile, neveskäle [kahten poijan kuoltuu]: «Elä leskenny oman tuatan talois, kuni ei kazvanuh minun poigu Šela.» Häi näit duumaičči: «Vai ei kuolis Šelagi vellile jälles.» Famar՚ meni tuatan kodih.
12Meni äijy aigua. Kuoli Juudan akku, Šuan tytär. Mustelenduaijan mendyy Juudu, yhtes oman odollamalazen Hira-dovarišanke lähti Famnah lambahii keriččemäh. 13Konzu Famar՚ tiijusti, gu hänen buat՚koi lähti Famnah lambahii keriččemäh, 14häi heitti piäl lesken sovat, salbai rožat paikal, kriepiihes da istuihes Enaiman vorotoin luo, kuduat oldih Famnan dorogal. Häi, näit, tiezi, gu Šela jo kazvoi, a händy ei otettu Šelale mučoikse.
15Juudu kačahtih Famarih da smietii händy karguajakse naizekse, sikse gu hänen rožat oli peitetty paikal. [Häi ei tunnustannuh händy.] 16Häi kiändyi naizehpäi da sanoi: «Minä tahton muata sinunke.» Häi, näit, ei tiedänyh, gu naine on hänen nevesky. A naine kyzyi: «Midäbo sinä minule annat, gu muannet minunke?» 17«Minä työnnän sinule kozazen omas karjas», sanoi häi. No akku vastai: «Annatgo valkan, kuni et työndänyh?» 18«Mittuman valkan sinä tahtot?» kyzyi Juudu. Häi vastai: «Sinun pečatin rihmanke da kepin, kudai on sinul käis.» Juudu andoi net Famarile da magai hänenke, i Famar՚ kohtustui hänes. 19Sit häi nouzi da lähti, otti paikan rožil da selgii myös lesken sobih.
20Juudu työndi oman odollamalazen dovarišan Hiran vedämäh kozua, gu suaja järilleh valku, no se ei voinnuh löydiä naistu. 21Sit häi rubei kyzelemäh rahvahil: «Kus on se karguaju naine, kudai istui Enaiman dorogupieles?» No hänele vastattih: «Ei tiä olluh karguajua naistu.» 22Mies tuli Juudan luo da sanoi: «Minä en löydänyh händy. Dai sen kohtan eläjät sanotah, gu sie ei olluh karguajua naistu.» 23Juudu sanoi: «Jiägäh se valku naizele, emmo rubie nagrettavakse. Minä opiin työndiä hänele tämän kozan, a sinä et löydänyh händy.»
24Nenga kolmen kuun mendyy Juudale sanottih: «Sinun nevesky Famar՚ heityi karguajakse, kačo nygöi on kohtuine karguandan periä.» Juudu sanoi: «Ottakkua da polttakkua händy.» 25Konzu Famarii jo oldih viettämäs, häi työndi sanan omale buat՚koile: «Minä olen kohtuine sit miehes, kenen nämä veššit ollah. Kačo, kenen nämmä ollah, pečatti rihmanke da keppi.» 26Juudu tunnusti net. Häi sanoi: «Häi on oigiembi minuu, sikse gu minä en andanuh händy mučoikse minun poijale Šelale.» Enämbiä Juudu ei muannuh Famarinke.
27Konzu Famarile tuldih suanduaijat, sit tuli ilmi, gu hänel kohtus on kaksiezet. 28Suandan aigua enzimäi tuli yhten lapsen käzi, i n՚ababuabo sidoi sih ruskien rihmazen da sanoi: «Tämä rodiihes enzimäzenny.» 29No lapsi vieldi oman käin järilleh, a tuli hänen velli. N՚ababuabo sanoi: «Kuibo sinä murdiittos sit aijas?» Häi andoi lapsele nimen Fares (murdo). 30Sit rodiihes hänen velli, kudual oli ruskei rihmaine käis, i hänele annettih nimi Zara (ruskei).
Currently Selected:
Enzimäine Moisein kirju 38: LIVVI
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
(c) Biblienkiännändyinstituuttu, Helsinki 2003
Enzimäine Moisein kirju 38
38
Juudu da Famar՚
1Sil aigua Izrail՚an poigu Juudu jätti omii vellii da lähti elämäh yhten Odollamas eläjän miehen rinnale. Sen nimi oli Hira. 2Sie häi nägi yhten hanaanalazen Šua-nimizen miehen tyttären da otti sen mučoikse, yhtyi häneh. 3Se kohtustui da sai poijan. Se sai nimen Ir. 4Sit naine myös kohtustui, sai toizen poijan da andoi sille nimen Onan. 5Sit sai vie kolmanden poijan da andoi hänele nimen Šela. Juudu oli Hezivas, konzu häi sai sen.
6Mučoikse enzipoijale Irale Juudu otti Famar՚-nimizen tytön. 7No Juudan enzipoigu Ir ei päinnyh Ižändäle, i Ižändy andoi hänele kuolta. 8Juudu sanoi poijale Onanale: «Elä oman vellen leskenke. Nai hänes kui kydy da anna hänele jälgelästy.» 9No Onan tiezi sen, Famarin lapsii ei lugieta hänen lapsikse, i ainos, konzu häi magai hänenke, häi valutti siemenen muah, gu ei rodies lastu vellele. 10Se ruado ei olluh hyvä Ižändäle, i sentäh Ižändy andoi hänele surman. 11Juudu sanoi Famarile, neveskäle [kahten poijan kuoltuu]: «Elä leskenny oman tuatan talois, kuni ei kazvanuh minun poigu Šela.» Häi näit duumaičči: «Vai ei kuolis Šelagi vellile jälles.» Famar՚ meni tuatan kodih.
12Meni äijy aigua. Kuoli Juudan akku, Šuan tytär. Mustelenduaijan mendyy Juudu, yhtes oman odollamalazen Hira-dovarišanke lähti Famnah lambahii keriččemäh. 13Konzu Famar՚ tiijusti, gu hänen buat՚koi lähti Famnah lambahii keriččemäh, 14häi heitti piäl lesken sovat, salbai rožat paikal, kriepiihes da istuihes Enaiman vorotoin luo, kuduat oldih Famnan dorogal. Häi, näit, tiezi, gu Šela jo kazvoi, a händy ei otettu Šelale mučoikse.
15Juudu kačahtih Famarih da smietii händy karguajakse naizekse, sikse gu hänen rožat oli peitetty paikal. [Häi ei tunnustannuh händy.] 16Häi kiändyi naizehpäi da sanoi: «Minä tahton muata sinunke.» Häi, näit, ei tiedänyh, gu naine on hänen nevesky. A naine kyzyi: «Midäbo sinä minule annat, gu muannet minunke?» 17«Minä työnnän sinule kozazen omas karjas», sanoi häi. No akku vastai: «Annatgo valkan, kuni et työndänyh?» 18«Mittuman valkan sinä tahtot?» kyzyi Juudu. Häi vastai: «Sinun pečatin rihmanke da kepin, kudai on sinul käis.» Juudu andoi net Famarile da magai hänenke, i Famar՚ kohtustui hänes. 19Sit häi nouzi da lähti, otti paikan rožil da selgii myös lesken sobih.
20Juudu työndi oman odollamalazen dovarišan Hiran vedämäh kozua, gu suaja järilleh valku, no se ei voinnuh löydiä naistu. 21Sit häi rubei kyzelemäh rahvahil: «Kus on se karguaju naine, kudai istui Enaiman dorogupieles?» No hänele vastattih: «Ei tiä olluh karguajua naistu.» 22Mies tuli Juudan luo da sanoi: «Minä en löydänyh händy. Dai sen kohtan eläjät sanotah, gu sie ei olluh karguajua naistu.» 23Juudu sanoi: «Jiägäh se valku naizele, emmo rubie nagrettavakse. Minä opiin työndiä hänele tämän kozan, a sinä et löydänyh händy.»
24Nenga kolmen kuun mendyy Juudale sanottih: «Sinun nevesky Famar՚ heityi karguajakse, kačo nygöi on kohtuine karguandan periä.» Juudu sanoi: «Ottakkua da polttakkua händy.» 25Konzu Famarii jo oldih viettämäs, häi työndi sanan omale buat՚koile: «Minä olen kohtuine sit miehes, kenen nämä veššit ollah. Kačo, kenen nämmä ollah, pečatti rihmanke da keppi.» 26Juudu tunnusti net. Häi sanoi: «Häi on oigiembi minuu, sikse gu minä en andanuh händy mučoikse minun poijale Šelale.» Enämbiä Juudu ei muannuh Famarinke.
27Konzu Famarile tuldih suanduaijat, sit tuli ilmi, gu hänel kohtus on kaksiezet. 28Suandan aigua enzimäi tuli yhten lapsen käzi, i n՚ababuabo sidoi sih ruskien rihmazen da sanoi: «Tämä rodiihes enzimäzenny.» 29No lapsi vieldi oman käin järilleh, a tuli hänen velli. N՚ababuabo sanoi: «Kuibo sinä murdiittos sit aijas?» Häi andoi lapsele nimen Fares (murdo). 30Sit rodiihes hänen velli, kudual oli ruskei rihmaine käis, i hänele annettih nimi Zara (ruskei).
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
(c) Biblienkiännändyinstituuttu, Helsinki 2003