Hechos 21

Pablo Jerusalénra̧'a̧ i̧'chi̧nö̧ huȩnȩ

1Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ancianos huotörö ku̧ni̧pö̧, rä'öpinätöjä. Jueönä 'chi̧nä̧tö̧jä̧ Cos ötahuiyära̧'a̧. Rätopäji koro mo̧ro̧ Rodas ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧jä̧. Juhuorö kä̧nö̧ Pátara ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧jä̧. 2Pátara ötahuiyättö koro'ca huoi'ca Fenicia rȩjȩra̧'a̧ i̧huä̧'ca po̧cui̧pö̧, jahuä'canä pä̧mä̧dö̧ 'chi̧nä̧tö̧jä̧. 3Chipre kä'co i̧sä̧sa̧ uhuähuomettömä, tö'ohuenä ja̧'a̧nä̧ 'cuä'opö 'chi̧nä̧tö̧jä̧ Siria rȩjȩra̧'a̧. Tiro ötahuiyänä järe ttu̧huä̧nä̧da̧'a̧nä̧ rä̧mä̧di̧nä̧tö̧jä̧. 4Juhuorö Jesucristorö esetätörö po̧cui̧pi̧nä̧tö̧jä̧. Jahuätöcu ka̧cui̧nä̧tö̧jä̧ ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ todäre mo̧ro̧. Pablo ubara ttuhuäcua'a pä'ö Espíritu Santo jahuätörö jiähuomenä, Pablorö pä'inätö:

—Jerusalén ötahuiyära̧'a̧ cui̧'chö̧ juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧.

5Ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ todäre mo̧ro̧ o'ca'a rä'opinätöjä. O'ca toi'önä Jesucristorö esetätömä tti̧rȩcua̧mö̧cu̧, tti̧tti̧mö̧cu̧, ujutucu 'chi̧nä̧tö̧ ötahuiyä yabocu. Juhuorö jäyotottö tihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧, Diosrö ucuocuinätöjä. 6Jahuätöcu tetähuäji o'ca'a, ujutu huoi'canä pä̧mä̧di̧nä̧tö̧jä̧. Jahuätömä ttojusodera̧'a̧ ppa̧'ä̧chä̧chi̧nä̧tö̧.

7Tiro ötahuiyättö Tolemaida ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧jä̧. Juhua'attö tö̧jä̧hua̧tö̧rö̧ te'äu, jahuätöcu ka̧cui̧nä̧tö̧jä̧ ya'ute mo̧ro̧. 8Ti̧'chi̧'ä̧ji̧ ya'ute mo̧ro̧ o'ca'a ujutu Pablocu rä'opö 'chi̧nä̧tö̧jä̧ Cesarea ötahuiyära̧'a̧. Juhuorö Felipe ojusodenä do'ächinätöjä. Felipe adihuä huȩnȩ ji'ähuinö. Chutä Jerusalénra̧'a̧ttö̧ ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧nu̧ diácono hua̧ pi̧nö̧. Ja̧u̧cu̧ ka̧cui̧nä̧tö̧jä̧. 9Felipe i̧tti̧mö̧ pa̧ja̧cuä̧nö̧ nä̧tö̧ tti̧rȩcuo̧mö̧ to'ätörö ku̧nä̧ri̧nö̧. Dios jahuätörö iyäjimä ji'ähuä'ijätö. 10Ju̧huȩnȩ recuo mo̧ro̧ tö̧ja̧cuä̧ji̧ o'ca'a, Judea rȩjȩttö̧ ichinö ya̧tȩ Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ Agabo pä'ö mi̧cua̧. 11Ujutu tö̧ja̧cuo̧mȩ do'ächi'ö, Pablo äcä isäyanä 'chu'ädö, chutä amönä u̧mö̧'i̧nä̧, ö̧jä̧pi̧yä̧nä̧'i̧nä̧ nö'cäu pä'inö:

—Espíritu Santo pä'ö: “Jerusalén ötahuiyättö judíos ttö̧ja̧ ttönö'cäcuotö pide äcä isäya rö̧nä̧rö̧rö̧. Nö'quipö'cotö judíos huocotörö ttiyäcuotö.”

12Ja̧'hua̧nö̧ päa'a tä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, ujutu'inä, Cesarea ötahuiyä ttö̧ja̧'i̧nä̧ Pablorö ji'ähuinätöjä Jerusalén ötahuiyära̧'a̧ i̧'chö̧ juiya pä'ö. 13Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablo ädätinö:

—¿Dä̧bö̧ cuajuähuätucuättö? ¿Dä̧bö̧ cha̧'cua̧ tta̧dȩcu̧nä̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧ttö̧? Jerusalén ötahuiyättö Tu̧ru̧hua̧ Jesús i̧huȩnȩ jidähua'attö ttörö ttönö'ca pä'ö'inä 'corupädi'a pä'ömä täcö jo̧mȩ päi'önä kö̧sä̧.

14Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ujuturu öaroda'attö, ji'äu cä'ädinätöjä. Pä'inätöjä:

—Ja̧'hua̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧, Tu̧ru̧hua̧rö̧ pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩnä̧ 'cuä̧o̧pä̧cua̧jä̧.

15Ja̧u̧nu̧ o'ca'a töäre jo̧mȩ päi'önä aditö cä'ädö, Jerusalén ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧jä̧. 16Korotö Jesucristorö esetätömä Cesarea ötahuiyänä ka̧cuä̧tö̧mä̧ ujutucu ichinätö. Jahuätöcu ichinö ya̧tȩ Chipre kä'co i̧sä̧sa̧ ttö̧ja̧ i̧sa̧, Mnasón pä'ö mi̧cua̧. Ja̧u̧ täbocötä päi'önä esetinö Jesucristorö. Jerusalén ötahuiyättö chutä ojusodenä tö̧ja̧cua̧ pä'ö o'ipinö.

Pablo Jacoborö do'ächö i̧'chi̧nö̧ huȩnȩ

17Jerusalén ötahuiyära̧'a̧ ti̧'chi̧'o̧mȩnä̧ tö̧jä̧hua̧tö̧ eseunu tettähuinä̧u̧jä̧. 18Ti̧rȩbȩhuä̧ji̧ koro mo̧ro̧ Pablomä ujutucu Jacoborö do'ächö 'chi̧nö̧. O'ca toi'önä ancianos huotö'inä pȩjä̧mi̧nä̧tö̧. 19Pablo jahuätörö te'ähuäji'ca̧, judíos huocotö ttö̧'quȩtȩnä̧ chutä aditähuänä Dios jȩi̧nö̧mä̧ o'ca juiyönä pa̧ja̧cuä̧chö̧nä̧ ji'ähuinödo. 20Pablo jiähua'a ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, Diosrö eseunu ucuocuinätödo. Ancianos huotö Pablorö pä'inätödo:

—Ucu topöjä, tö̧jä̧hua̧, judíos ttöja̧ttö̧ juiyo recuätö esetinätö. Jahuätö o'ca toi'önä pä'ätö Moisés hueähuä huȩnȩ hueö ta'anö jȩtö̧'a̧nö̧ ja̧'a̧. 21Korotö jahuätörö ja̧'hua̧nö̧ ji'ähuinätödo: “Pablo judíos ttö̧ja̧rö̧, judíos huocotö ttö̧'quȩtȩnä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧, ji'äu: Moisés hueinö ta'anö jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧'. Cui̧tti̧mö̧rö̧ circuncisión jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧'. Judíos ttö̧ja̧ jȩti̧nö̧mä̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧'”, —pä'inätödo ancianos huotö Pablorö.

22Juhua'a yabonö ancianos huotö pä'inätödo:

—Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧, ¿tta̧'a̧nö̧ jȩtä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧? Ucu cuichäja'a ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, ttö̧ja̧ ttö̧ca̧ca̧cui̧'ä̧cuo̧tö̧. 23Ujutu pätömä jȩpi̧. Pa̧ja̧cuä̧nö̧ u̧mä̧tö̧ “Pa̧'a̧nö̧ jȩtä̧cuo̧tö̧jä̧” Diosrö pä'inätömä ujutucu ka̧cuä̧tö̧. 24Ucutä jahuätörö o'ipi. Moisés hueähuä huȩnȩ hueö ta'anö töcähuäjätucui. Cutöcähuätucu micuä o'ca juiyönä ucutä cuhuäre pärätänä miti, ttuhuo'che juiyönä 'cui'äu tticua pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'o̧mȩnä̧, o'ca toi'önä topö ttu̧huo̧juä̧cuo̧tö̧ ttä̧ju̧cui̧nö̧mä̧ amönä huȩnȩ ji̧na̧'a̧. Ucu'inä Moisés hueähuä huȩnȩ jȩpö̧ kö̧jä̧ pä'ö ttu̧huo̧juä̧cua̧jä̧. 25Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ judíos huocotöttö Jesucristorö esetätörö cuyäru isojä huȩyu̧tu̧ hue'inätöjä. Ji'ähuinätöjä ujutu tamöcuädömä. Ji̧yȩä̧cuȩtä̧ koro juäi cuäcuähuä korotö ttä̧do̧ ä̧cua̧ a̧'u̧cuä̧ ä'ca jo̧mȩ iyähuämä, ttucu juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧. Isotö ttucuoja'inä nu̧'ä̧hua̧rö̧'i̧nä̧ ttucu juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ chutä irecua pocojucu suronä jȩä̧'chö̧ juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧, —pä'inätödo ancianos huotö.

Pablorö 'chu'ädö ttȩpi̧nö̧ huȩnȩ

26Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablo jahuätö pa̧ja̧cuä̧nö̧ u̧mä̧tö̧rö̧ o'ipinödo. Oipäji koro mo̧ro̧ jahuätö u̧mä̧tö̧cu̧ 'chä̧nö̧, töcähuinätödo. Diosrö ucuocuäcuähuodenä do'ächinö surojö juiyönä jȩä̧cuä̧huä̧ beipächä̧cuȩ mo̧ro̧, ofrenda iyö jȩttä̧cuȩ mo̧ro̧, jiähua pä'ö.

27Ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ todäre mo̧ro̧ beipächäcuome tö'cöhuächi'omenä, korotö judíos ttö̧ja̧ Asia rȩjȩttö̧ ichinätömä Pablorö topinätödo Diosrö ucuocuäcuähuodenä. O'ca toi'önä ttö̧ja̧rö̧ huopinätödo ttö̧ra̧huä̧ra̧ pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablorö 'chu'ädinätödo. 28Huopinätödo:

—¡Israel ttö̧ja̧, ppä'ädächätucui! Pide pi̧jä̧ o'ca juiyönä ka̧cuä̧tö̧rö̧ huo̧juȩtö̧ cue'ächö Israel ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧, Moisés hueähuä huȩnȩ'i̧nä̧, pode Diosrö ucuocuäcuähuode'inä ttucuotö juiyönä. Jitämä judíos huocotörö i'cächäji Diosrö ucuocuäcuähuode jacuä. Ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧, suronä jȩpä̧ji̧ podettö.

29Ja̧'hua̧nö̧ pä'inätödo Jerusalén ötahuiyänä Pablo cueächa'a tottäja'attö Efeso ttö̧ja̧ i̧sa̧ Trófimocu. Pablomä Trófimorö Diosrö ucuocuäcuähuodera̧'a̧ o'ipäji amöcuädinätödo.

30Huotta'a ä̧ju̧cu̧, o'ca toi'önä ra̧huä̧ri̧nä̧tö̧do. Jopö ca̧ca̧cui̧pi̧nä̧tö̧do. Pablorö 'chu'ädö, Diosrö ucuocuäcuähuodettö u̧mi̧cu̧ do'inätödo. Yotäcu äpate mö̧'ȩpi̧nä̧tö̧do. 31Pablorö cuä'ö tticua pä'inätödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧mä̧ o'ca toi'önä Jerusalén ttö̧ja̧ huopö ca̧ca̧cui̧pä̧jä̧tö̧ jittähua'a ä̧ju̧cui̧nö̧do. 32Yotäcu su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧, umöhuäyotö su̧ro̧da̧u̧cu̧ jopö ichi'inödo judíos ttö̧ja̧ ttö̧ca̧ca̧cui̧'o̧mȩcu̧. Judíos ttö̧ja̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧rö̧'i̧nä̧, su̧ro̧da̧u̧ru̧'i̧nä̧ topö, Pablorö cuäcuättäjimä cä'ädi'inätödo. 33Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ tö'cö 'chä̧hui̧'ö̧ Pablorö 'chu'ädinödo. Cuoräu osa tosarenä ja̧u̧ru̧ ttönö'ca pä'ö hue'äji'ca̧ jä'epinödo:

—¿Dijä̧ttö̧ pidemä? ¿Däje jȩä̧jä̧ttö̧?

34Ja̧'hua̧nö̧ jäepomenä, korotö i̧mi̧cu̧nä̧ huotta'anä, korotö i̧mi̧cu̧nä̧ huopinätödo. Su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ u̧huo̧juä̧chi̧'ö̧ juiyönä ä̧ju̧cui̧nö̧do, rö̧ȩnä̧ huotta'attö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ hue'inödo Pablorö dottäda pä'ö su̧ro̧da̧u̧ ji̧nä̧ isocu ttö̧ja̧cuo̧mȩ, cuartel pättome. 35Ttö̧ja̧ 'cha'ächö 'chäcuä̧huo̧mȩ tti̧rȩbȩhuo̧mȩnä̧, su̧ro̧da̧u̧ Pablorö huä̧do̧hui̧'ö̧ ȩmi̧pi̧nä̧tö̧do, ttö̧ja̧ ttö̧ra̧huä̧ra̧'a̧ttö̧. 36Ja̧'hua̧nö̧ huä̧do̧hui̧'ö̧ ttȩmi̧pi̧nä̧cu̧do o'ca toi'önä su̧ro̧da̧u̧ tto'ca'anä 'chä̧nö̧:

—¡Cuä'ö icuätucuirö! —huotta'attö.

Pablo ttö̧ja̧ o'ca toi'önärö ädätinö huȩnȩ

37Pablorö cuartelnä dottädächäcuome tö'cöhuächi'omettö Pablo su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧rö̧ pä'inödo:

—Ucuru chucuocua pä'ösä.

Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ pä'inödo:

—¿Griegos ttö̧ja̧ tti̧huȩnȩ ucuocu huo̧jua̧jä̧? 38Egipcio ttö̧ja̧ i̧sa̧ ni̧po̧ ja̧'a̧cu̧ ruhuotö huettö 'choipa pä'ö amöcuädomenä ttö̧ja̧ tomecu cuatro mil ttö̧ja̧rö̧ cuä'ähuätörö ȩpi̧nö̧mä̧, ¿ucutä?

39Pablo ädätinö:

—Ttötämäcö̧. Ttömä judíos ttö̧ja̧ i̧sa̧sä̧. Ötahuiyä rö̧o̧mȩttö̧, Tarso ötahuiyänä Cilicia rȩjȩttö̧ uhuäpächinösä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jitämä ttö̧ja̧rö̧ chucuocua pä'ö hue'ittö.

40Pablo ja̧'hua̧nö̧ päomenä, su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ Pablorö ucuocua pä'ö hue'inödo. Pablo ttö̧ja̧ 'cha'ächö 'chä̧cuä̧huo̧mȩ kä̧mä̧dö̧, u̧mö̧ cä'epinödo ttö̧ja̧ ttö'coruchi'a pä'ö. 'Coruchi'ö ttö̧ja̧'a̧nä̧, jahuätörö judíos ttö̧ja̧ tti̧huȩnȩnä̧ hebreonä ucuocuinödo.

Currently Selected:

Hechos 21: PIDNT86

Highlight

Copy