YouVersion Logo
Search Icon

Acts 13

13
Barnabas‑enkuk Saul‑enkuk Nakmikegkegket
1Antioch‑mi ugpeqam ilangi uuknaliqistenguftutlu apeghtughistenguftutlu. Taakunguftut Barnabas, Simeon, atilqelghii Niger‑meng, Lucius (Cyrene‑meng pi), Manaen (anglilgutanga umiilgem Herod‑em), Saul‑llu. 2Maniguusimaluki Ataneghmun, fast‑emalukillu, Agleghnalghiim Taghnegham pikii, “Aaftekek Barnabas‑enkuk Saul‑enkuk, qayughllak nakmikagka allaneng qepghaqameng qepghiisqellukek whangamnun.” 3Taaqsameng fast‑elleghmengllu yughalleghmengllu saaflukek yughaatkellukek aghulaqestekagket.
Barnabas‑enkuk Paul‑enkuk Cyprus‑mi
4-5Barnabas‑enkuk Saul‑enkuk, Agleghnalghiim Taghnegham kayagsistek, Seleucia‑tkak kelqelluku John Mark kayutnguluku. Tamaaken angyaghpagkun qiighqamun Cyprus‑mun pikat. Kaasameng Salamis‑mun synagogue‑ngitni ungipaqikat akuzitanganeng Kiyaghneghem.
6Salamis‑meng igleghakat inglunganun qiighqam Paphos‑mun kaatelleghmeggnun kenlanga. Tamaani nallaqaat yuuk alignalghii aatgha Bar‑Jesus, uuknaliqestesighwaaq, Jews‑a. 7Qiighqam Governor‑ngan Sergius Paulus‑em ilakumtaagha. Sergius Paulus pillegllak. Aqfastekakek Barnabas‑enkuk Saul‑enkuk nagannaluki Kiyaghneghem akuzitangi. 8Iwernga Bar‑Jesus‑em alignalghiim, ateghalgem Elymas‑meng, aaghtiiraaqakek governor‑a ugpeghnayukan. (Ateq Elymas, Greek‑stun whaten pisiilghii, alignalghii.) 9Taagken Saul‑em, ateghaqelghiim Paul‑meng, imighngalghiim Agleghnalghiigneng Taghneghagneng, esghapagtughluku alignalghii 10pikaa, “Uyuq Tughneghaam ighnegha! Ugumikan sangwaa qamaglluku pinilghii. Iqlengasagllaguutenllu seghletunllu pisteghllaguuten. Taaqnaqenghisikii iqlengiqusiqneghmeng Atanghem apeghtuusii? 11Whaa Atanghem aghyuughnaqaaten ayaastemmeng, enkaam esghaatelghaghtughnaanghituten aghneghem nighuganeng.”
Tawaninginaq Elymas‑em iiskek mamleghqwaakak, enkaam tamaani eflughwaaghmeng ivaghikaq kitumun tasluqiisqelluni. 12Governor‑a ugpeqaq esghapagluku tawaten pilghii, saghiighayagutkaallu apeghtuusaq Ataneghmeng ayuqelghii.
Paul‑enkut Antioch‑ellghiit Pisidia‑melngughmun
13Paul‑enkut igleghalgutkullghiit angyaghpagkun igleghtekat Paphos‑meng, Perga‑mun Pamphylia‑melngughmun. Tamaanlluki John Mark‑em unilluki Jerusalem‑emun uteghniqaq. 14Taagken Paul‑enkut Perga‑meng, Antioch‑etkat Pisidia‑melngughmun. Sabbath‑ngughsagu synagogue‑ngitnun iteghluteng aqumegkat. 15Igleghutistengi synagogue‑em, taaqsameng atightuneghmeng Liilightuusanengllu uuknaliqistetlu igaqegkiitneng, kevgaqutkiit Paul‑enkut whaten pisqelluki, “Ugpeqaalgutemnni, ungipalgukufsi iknaqsuugusighqameng ugpellemnnun, saaqetsi akuzitek.” 16Taagken Paul nekevluni apaqumaghmi pikii,
“Israel‑eghmiini, elpesillu Gentile‑eni maniguutkayugni Kiyaghneghmun, nagatengnga! 17Whangkuta Israel‑eghmiini maniguqamta Kiyaghneghem nakmikegkaqii sivuneput, nulasteghllakaqiillu nunataawaqngata Egypt‑mi. Taakwaningani qepghaghtelaaghughtekat iwernga Kiyaghneghem aghtughyaghqaanghilleghllagmikun aghulaqutkaqii Egypt‑meng. 18Kilgaanilluki qaatkutepagllanghiteghngaata ellminun paninang aflengakegkaqii ketwhell 40 ayumiqulleghni. 19Taagken Kiyaghneghem naafqesamiki taakut maaghraghvinlek ramket Canaan‑melnguut nunaksaqangat piliitestekaqaa sivunemnnun pagitaqesqelluku. 20Entaqun 450‑nguut ayumiqullghet Kiyaghneghem nakmikellghaneng sivuneput kenlanga nuna piliitellghitnun.
“Taam kingunganeng nanqigtistengestaataqaqii igleghutesqelluki kenlanga Samuel uuknaliqista igleghutistekaaghtellghitnun. 21Taagken umiilengyuwaqngata Kiyaghneghem nakmikegkaqaa Saul umiilkesqelluku Kish‑em ighnegha, Benjamin‑em ramkenganeng pi. Umiilgukaaguq 40 ayumiqulleghni. 22Kiyaghneghem umiilgunanightesamigu Saul, David umiileliitestekaa ellngitnun. Kiyaghneghem akuzitkegkaqaa whaten, ‘Jesse‑m ighnegha David umiilgughtesugaqa. Tawatelnguq yuuk piyukaqaqa, qayughllak piyaghqaqaa sangwaa alngunak piyukegkaqa.’
23“Taakwaningani David‑em kingunghakun Kiyaghneghem akeqilleghmitun allgeghtestekaqaa Yugulighista Israel‑eghmiinun. Taana yugulighista Jesus‑nguuq. 24Jesus‑em salin qepghaqani piinlillghilluku John ungipaqikaaguq Israel‑eghmiinun whaten, ‘Avuteghqellusi, seghleghqennanighlusi, paaptaayetek.’ 25John‑em qepghaqani taaqsaghtungestaghluku pikaaguq, ‘Kinangunilunga piiqestengnga? Whangangunghituq utaqakaghsi. Kingumneng tagiyaghqaaguq aangeghllalghii, repall whanga pininghitunga singiinun itemtistengulunga.’
26“Ugpeqaalgutemni, Abraham‑em kingunghitni, Gentile‑enillu maniguutkayugni Kiyaghneghmun, taana ungipaa yugulillghem whangkunnun pinguuq! 27Jerusalem‑eghmiit igleghutistekullghiit nallukegkaqaat Jesus Yugulighistengutanga, qaywa Sabbath‑a tamaghhaan nagateghngaaghmegteki uuknaliqistet igaqegkiit. Naqam uuknaliqistet igaqegkiit apeghiiqaqiit agghitkaqngamegteggu Jesus tuqunnaluku. 28Taawa legan temngi apalliiteghngaan tuqutusighqameng Pilate‑mun tuqutesqegkaqaat. 29Legan Akuzitet Igaqegkat pinaqnillghistun pikaqaat. Taagken qaquurameng ateghlluku lliifqaqaat, 30iwernga Kiyaghneghem unguvaghtestekaqaa tuqulleghmeng. 31Taam kingunganeng igleghalgutkegkiita Jesus‑em Galilee‑meng, Jerusalem‑emun esghaghaataqaqaat qafsinegyagni aghneghni. Ellnginguut ungipalghiit yumnnun esghaamaniluku Jesus unguvaluku.
32“Whaten pikaagut, ‘Ungipaatamsi Pinilghiineng Ungipaneng Kiyaghneghem akequsaqegkaaneng sivunemnnun. 33Apeghiighumaa akequsani whangkunnun kingunghitnun, unguvaghtestelleghmikun Jesus tuqulleghmeng.’ Kiyaghneq pikaaguq whaten Psalm 2‑mi,
‘Elpek Ighneqamken,
aghneghmi whani Ataliitaghpenga.’
34Kiyaghneghem unguvaghtestekaqaa Jesus tuqulleghmeng enkaangam allamengllu tuqunaanghituq aghyughyaghqaaluni. Enkaam Kiyaghneq pikaaguq,
‘Agleghnalghiit akequsaqegkanka David‑mun ipapestaaq quyastisiqelleqanka elpesinun.’
35Ilangani Psalms‑em Kiyaghneq pikaaguq,
‘Agleghnalghiin aghusnaanghitaqa lliveghmi.’
36“David‑em unguvalleghmini atuqegkaqaa Kiyaghneghem piyukellgha. Taagken qavaghyan qunguqaqaat sivunghan saaghwitgun, yugusii aghukaaguq lliveghmi. 37Iwernga taana Kiyaghneghem unguvaghtestekaa tuqulleghmeng aghumangituq. 38Ugpeqaalgutemni, elpesinun liitesqesugaqa Jesus‑kun yuget seghleghqellghit seghevutellengegkayuguut. Taanata ungipaqegkegka elpesinun. 39Qaatkutellghem Moses‑em Liilightuusiitgun kina alngunak itemunnaanghitaa seghleghqellghaneng, iwernga kitum alngunak ugpeqegkumigu Jesus, itemusaghqaaguq tamaghhaaneng seghleghqelleghmineng. 40-41Kiyaghneq pikaaguq uuknaliqistetgun whaten,
‘Nagatek elpesi aygughitalghiini.
Saaqetsi saghiighayuglusi tuqutek,
qayughllak unguvangulusi sallequnga iwernga ugpeqnaanghitaghsi talwa kitum ungipaateghngiisi.’
Kelengalusi, luuraq tawaten pinayukafsi.”
42Paul‑enkuk Barnabas‑enkuk synagogue‑meng aanumalukek alla tagisqegkagket tuunglighhaani Sabbath‑em, wata ungipiqutesqelluteng. 43Aanleghaasameng Jews‑elghutetlu, Gentile‑elghutetlu maniguutkayuget Kiyaghneghmun Jews‑estun, maligutkat Paul‑enkugnun Barnabas‑enkugnun. Apostle‑ek kayemegkiik kiyaghtekestiisqelluki sighimakluku Kiyaghneghem nangllegtallgha.
44Tuunglighhaani Sabbath‑em qamagtevzighluteng Antioch‑eghmiit nagasaatkat Atanghem ungipaaneng. 45Jews‑et aqinakat esghaghyamegteki yulghuteghllaget enkaam Paul kipullginaqaat, seghleqegkaatlu. 46Iwernga Paul‑enkuk Barnabas‑enkuk tetugpenaki Jews‑et pikiik, “Kiyaghneghem ungipaa elpesinun sivukluni apeghyaghqaayaghtuq iwernga nagasugumangitusi. Kiyaghneghem ungipaa ighsakegkaqutegpesineng, palaqegkaategpesinengllu kenlengilngughmeng unguvallengelleghqaghpesineng, whaa Gentile‑enun ungipaqinaqukut Kiyaghneghem ungipaaneng. 47Tawaten piikut qayughllak Atanghem qelqaqiinkut whaten,
‘Nakmikegkaqamsi nighugulusi Gentile‑enun,
aapghesqelluku yugulilleq nunataghhaanun tamaghhaanun.’”
48Gentile‑et nagaqughluki taakut akuzitet quyaghllakat, pikaalghiitlu, “Kiyaghneghem ungipaa piniipigtuq.” Tamaakut Kiyaghneghem nakmikegkii kenlengilngughmeng unguvallengesqelluki ugpeqikat ungipameng.
49Enkaam tamaani Antioch‑mi, uvitanganilngughnillu nunani Atanghem ungipaa mingitkaq. 50Iwernga Jews‑et takukiit Gentile‑et aghniit maniguutkayuget Kiyaghneghmun, igleghutistengillu Antioch‑em naavguunnalukek Paul‑enkuk Barnabas‑enkuk. Tamaaken apalluqluku amyuutkegkagket taakuk yugek, aghulaqestekagketlu nunameggneng. 51Enkaam apostle‑ek itegatek pagulangiqiik kelgunnaluku peggniluki kipullginaalghiit Kiyaghneghem ungipaaneng. Taagken Iconium‑emun aghulaqegkak. 52Iwernga tamaakut ugpeqat Antioch‑melnguut quyangaghllagetlu, imighngalghiitlu Agleghnalghiigneng Taghneghagneng.

Currently Selected:

Acts 13: ess

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in