Lʉʉka 6
6
ɄYesu Mʼbaha kʉ Sabati
(Mataayi 12:1-8; Malɨka 2:23-28)
1Ɨkɨghono kɨmonga ɨkya Sabati, ʉYesu na vavʉlanɨsɨvua vaake, vakava vikila mʉ maghʉnda gha ngano. Ye vikila, avavʉlanɨsɨvua vaake vakava videenya amasoojo gha ngano, visoghojola na mavoko ghaave, neke vilia.
2Pepano aVafalisayi vamonga vakamposia ʉYesu vakati, “Kɨki muvomba lʉno nalʉnoghiile mʉ kɨghono ɨkya Sabati?” 3Pe ʉYesu akavamʉla akati, “Namʉvalile ndavʉle alyavombile ʉDavɨdi, ye jɨvavile ɨnjala ʉmwene palɨkɨmo na vanine? 4Akingila mʉ nyumba ja Ngʉlʉve, neke akatoola amakate agha pa kɨtekelelo, ghano ghaale gha mbombo ɨnyɨmɨke, akalia akavapeela na vanine. Amakate aghuo navakɨtɨkɨsɨvwagha avaanhu avange kulia, ʉlwene va vatekesi veene.”#1 Samueli 21:1-6 5ɄYesu akavavʉʉla kange akati, “Ʉne ne Mwana ghwa Muunhu nɨlɨ Mʼbaha kʉ Sabati.”
ɄYesu isosia ʉmuunhu pa kɨghono ɨkya Sabati
(Mataayi 12:9-14; Malɨka 3:1-6)
6Ɨkɨghono ɨkɨngɨ ɨkya Sabati, ʉYesu akingila mʉ sinagogi, akatengʉla kuvʉlanɨsia avaanhu. Neke mʉnkate mula, mwealyale ʉmuunhu jʉmonga jʉno ʉlʉvoko lwake ʉlwa ndio lʉfwile. 7AVafalisayi na vavʉlanɨsi va ndaghɨlo vamonga, vakava vikʉmwʉvɨla ʉYesu, kuuti valole nave kyaɨkʉnsosia ʉmuunhu jʉla mʉ kɨghono ɨkya Sabati, neke vaave nɨ kɨteghe ɨkya kʉmhɨghɨla.
8Neke ʉYesu akakagʉla amasaaghe ghaave. Pepano akamʼbʉʉla ʉnya lʉvoko lʉno lʉfwile akati, “Vʉʉka apuo, ɨma pakate apa.” Pe ʉmuunhu jʉla akavʉʉka, akalʉta pikwɨma pakate pa veene. 9Pe ʉYesu akavavʉʉla akati, “Nɨkʉvaposia, lʉlɨku lʉno lʉnoghiile kuvomba mʉ kɨghono ɨkya Sabati! Kuvomba inofu nambe kuvomba imbiivi? Kupoka ʉvwʉmi nambe kutipula?” 10ɄYesu akavalola vooni, pe akamʼbʉʉla ʉmuunhu jʉla akati, “Gholosia ʉlʉvoko lwako.” Ʉmuunhu jʉla akagholosia, ʉlʉvoko lwake lʉkasooka. 11AVafalisayi vala vakakalala kyongo. Vakatengʉla kupʉlɨngʼhana kuuti, vamʼbombe kɨki ʉYesu.
ɄYesu isalʉla avasungʼhua kɨjigho na vavɨlɨ
(Mataayi 10:1-4; Malɨka 3:13-19)
12Ɨkɨghono kɨmonga, ʉYesu akalʉta kʉ kɨdunda kukufuunya, ʉkuo kwe akava ikufuunya kwa Ngʉlʉve ɨkɨlo jooni. 13Palwakɨlo, akavakemeela avavʉlanɨsɨvua vaake. Mʉ avuo akavasalʉla kɨjigho na vavɨlɨ, akavapeela ɨlɨtavua, vasungʼhua.#6:13 Vasungʼhua: Ɨmba kʉ Vʉghanʉle vwa Masio aMahesia. 14Avasungʼhua avuo ve ava: ʉSimoni jʉno ʉYesu akampeela ɨlɨtavua ɨlɨngɨ avisaghe ghwe Peteli nʉ Ndeleeya ʉnnuuna, ʉYakovo, ʉYohani, ʉFilipo, ʉBatolomaayo, 15ʉMataayi, ʉTomasi, ʉYakovo ʉnkina Alufaayo, ʉSimoni jʉno itambʉlua Nselote,#6:15 Nselote: Kwekʉti ʉmuunhu ʉnya vʉvafi nɨ ɨɨsi jaake. ɄSimoni ʉjʉ alyale na matavua ghavɨlɨ, ɨlɨngɨ ghwe Simoni ʉNkananayo. Amatavua agha ʉmʉlʉvo ghwake ghwe ghʉmo (Mataayi 10:4; Malɨka 3:18). 16ʉYuuda ʉnkina Yakovo nʉ Yuuda Isikalioti, jʉno alyamwohiile ʉYesu.
ɄYesu isosia avatamu
(Mataayi 4:23-25)
17ɄYesu akiika kuhʉma kʉ kɨdunda, palɨkɨmo na vavʉlanɨsɨvua vaake. Ye afikile pa lʉvɨndɨ, akɨɨma. Pa lʉvɨndɨ pala pwekɨlyale ɨkɨpʉgha ɨkɨkome ɨkya vavʉlanɨsɨvua vaake,#6:17 Vavʉlanɨsɨvua vaake: Ava ve vano vakamʼbɨngɨlɨlagha ʉYesu na kuvʉlanɨsɨvua nʉ mwene. Ɨmba ɨlɨsio Vavʉlanɨsɨvua kʉ Vʉghanʉle vwa Masio aMahesia. palɨkɨmo nɨ lɨpʉgha ɨlɨvaha ɨlya vaanhu. Avaanhu avuo valyahʉmile imbale isa kʉ Yudea na kʉ Yelusalemu, ni mbale isa kʉ Tiilo na kʉ Sidoni mʉlʉbale mʉ lɨsʉmbe. 18Avaanhu vala valyalʉtile pala kʉkʉmpʉlɨkɨsia ʉYesu, na kusosivua inhamu saave. Voope vano vakapumusivwagha na mapepo amalamafu, akavasosyagha. 19Avaanhu vooni, vakava vilonda kʉkʉmwabasia ʉYesu, ʉlwakʉva ingʉfu kuhʉma mwa mwene sikava sikʉvasosia vooni.
Imbʉlanɨsio isa Yesu vwɨmɨla inyifuunyo ni ndeko
(Mataayi 5:1-12)
20ɄYesu akavalola avavʉlanɨsɨvua vaake, akavavʉʉla akati,
“Mʉfunyilue ʉmue, mwe vano mʉkʉmʉlonda ʉNgʉlʉve kukila ifingi fyoni,
ʉlwakʉva mulikwʉpɨla ʉlʉvonolo kʉ Vʉtwa vwa Ngʉlʉve.#6:20 Mʉfunyilue ... ʉlwakʉva mulikwʉpɨla ʉlʉvonolo kʉ Vʉtwa vwa Ngʉlʉve: Mʉ Kɨyunaani lɨlembilue, Mʉfunyilue mwe vano mʉlɨ vakotofu, ʉlwakʉva ʉVʉtwa vwa Ngʉlʉve vwinu.
21Mʉfunyilue ʉmue, mwe vano musyʉkua kuvomba sino ikeela ʉNgʉlʉve,
ʉlwakʉva ʉNgʉlʉve ilikʉvapeela fyoni.#6:21 Mʉfunyilue ... ʉlwakʉva ʉNgʉlʉve ilikʉvapeela fyoni: Mʉ Kɨyunaani lɨlembilue, Mʉfunyilue mwe vano mʉlɨ nɨ njala lɨno, ʉlwakʉva mulikukuta.
Mʉfunyilue ʉmue, mwe vano mulɨla lɨno,
ʉlwakʉva mulihovoka.
22“Mʉfunyilue ʉmue, avaanhu pano vikʉvakalalɨla, vikʉvasʉʉla na kʉkʉvaligha, na kʉkʉvajova kuuti, mʉlɨ vahosi pano mʉkʉnyɨtɨka ʉne ne Mwana ghwa Muunhu. 23Ʉlwakʉva nava vakʉʉlʉ vaave, vakavapumusyagha avavɨli vʉle vʉle. Neke isio silaava sivombeka, mʉhovokaghe na kukima, ʉlwakʉva ʉlʉvonolo lwinu kʉkyanya, lʉkome.
24Neke ɨga ʉmue, mwe vano mʉlɨ vamofu lɨno,
ʉlwakʉva ʉlunoomo lwinu, mʉmalile pikwʉpɨla.
25Ɨga ʉmue, mwe vano mukwite lɨno,
ʉlwakʉva muliiva nɨ njala.
Ɨga ʉmue, mwe vano muhovoka lɨno,
ʉlwakʉva mulilɨla.
26Ɨga kʉlyʉmue, pano avaanhu vooni vikʉvapaala,
ʉlwakʉva ʉluo lwe lʉno avakʉʉlʉ vaave vakavombagha,
kʉkʉvapaala avavɨli va vʉdesi.
Imbʉlanɨsio vwɨmɨla kʉkʉvaghana avalʉgʉ
(Mataayi 5:38-48; 7:12a)
27“Lɨno, nɨkʉvavʉʉla ʉmue mwe vano mʉkʉmhʉlɨkɨsia, mʉvaghanaghe avalʉgʉ viinu. Vano vikʉvakalalɨla, mʉvavombelaghe inofu. 28Kange, vano vikʉvaghuna, mʉvasʉmɨlaghe ʉlufuunyo kwa Ngʉlʉve. Na vano vikʉvavombela sino nasinoghiile, mʉvasʉmɨlaghe kwa Ngʉlʉve. 29Ʉmuunhu angakʉsevʉle ʉlʉbale lʉmo, mʉleke akʉsevʉle nʉ lʉbale ʉlʉnge. Kange, ʉmuunhu angakʉkuunye ɨlɨkooti lyako, mʉleke atoole najɨ gwandi. 30Ʉmuunhu ghweni jʉno ɨkʉkʉsʉʉma kɨmonga, mpeele. Kange, ʉmuunhu angatoole ifiinu fyako, ʉlekaghe piiti akʉgomokesie. 31Sino mulonda avaanhu vavavombelaghe, se sino mʉvavombelaghe avange.
32“Mʉngavaghane va vano vikʉvaghana ʉmue, muuva mʉvombile kɨki kukila avange? Ongo nava vahosi, vikʉvaghana va vano vavaghanile! 33Kange, nave mʉkʉvavombela inofu va vano vikʉvavombela inofu, muuva mʉvombile kɨki kukila avange? Ongo nava vahosi vivomba vʉle vʉle! 34Mʉngavakopelaghe va vano mʉkagwile kuuti vikʉvahomba, muuva mʉvombile kɨki kukila avange? Ongo nava vahosi, vikʉvakopela avajanave, ʉlwakʉva vakagwile kuuti, avajanave avuo vikʉvahomba fyoni!
35“Looli ʉmue, mʉvaghanaghe avalʉgʉ viinu na kʉkʉvavombela inofu. Kange, mʉvakopelaghe kɨsila kʉhʉvɨɨla kuuti vikʉvagomokesia. Mʉngavombe isio, ʉNgʉlʉve ʉMʼbaha ghwa fyoni alavapeela ʉlʉhombo ʉlʉkome. Kange, muuva vaana vaake, ʉlwakʉva ʉmwene nkoola na kʉ vano navihongesia na kʉ vahosi. 36Lɨno, mʉvisaghe vanya kʉvasʉngʉkɨla avaanhu vooni, ndavʉle ʉNhaata ghwinu vʉle ɨkʉvasʉngʉkɨla avaanhu vooni.
Ʉlʉpavɨlo vwɨmɨla kuhɨgha avange
(Mataayi 7:1-5)
37“Namʉngavahɨghaghe avange kuuti na jʉmue mʉleke kuhɨghua nʉ Ngʉlʉve. Mʉlekaghe kʉkʉvapɨɨka avange, apuo na jʉmue namupɨkwagha. Mʉvasaghɨlaghe avajiinu, na jʉmue musaghɨlwagha. 38Mʉvisaghe vapeesi, apuo na jʉmue mʉlapelua mʉ kɨghelelo kɨno kɨkingʼiine, kange kɨmemile na kuseleleka. Ʉlwakʉva, ɨkɨghelelo kɨno mughelela avange, kye kɨno ʉNgʉlʉve ilikʉvaghelela na jʉmue.”
39ɄYesu akajova mʉ fihwanɨkɨsio akati, “Asi, ndepoonu ʉmʼbofu ɨkʉmʉlongosia ʉmʼbofu ʉnnine? Fye lʉngave, vooni nakyavighwɨlɨla mʉ liina? 40Ʉmʼbʉlanɨsɨvua, naangankile ʉmʼbʉlanɨsi ghwake. Neke, jʉno amalile kuvʉlanɨsɨvua sooni, pepano iiva ndavʉle ʉmʼbʉlanɨsi ghwake.
41“Kɨki ghughimba kulola akamengʼenyo aka mbavo kano kalɨ mʉ liiso ɨlya nʼjaako, neke naghulola ɨkɨpiki kɨno kɨlɨ mʉ liiso lyako? 42Kange, lwandaani kʉkʉmʼbʉʉla ʉnʼjaako kuuti, ‘Ghwe nyalʉkolo, leka nɨkʉvʉsie akamengʼenyo aka mbavo kano kalɨ mʉ liiso lyako,’ neke jʉʉve ghwe mwene naghulola ɨkɨpiki kɨno kɨlɨ mʉ liiso lyako? Ghwe nkedʉsi ʉve! Vʉsia taasi ɨkɨpiki kɨno kɨlɨ mʉ liiso lyako. Apuo pe ʉkʉkaagha vʉnofu na kuvʉsia akamengʼenyo aka mbavo kano kalɨ mʉ liiso lya nʼjaako.
Ʉmpiki ghukagʉlɨka vwɨmɨla ifipeke fyake
(Mataayi 7:16-20; 12:33-35)
43“Ʉmpiki ʉnnofu ghukoma ifipeke ifinofu, neke ʉmpiki ʉmʼbiivi ghukoma ifipeke ifiviivi. 44Avaanhu vikʉghʉtangʼhania ʉmpiki vwɨmɨla ifipeke fyake, ʉlwakʉva avaanhu navidonola ifipeke ifya tini nambe ifya sabibu mʉ matunguliisa. 45Fye lʉlɨvuo, ʉmuunhu ʉnnofu ijova inofu, sino sihʉma mʉ mwojo ghwake ʉnnofu. Najʉ muunhu ʉmʼbiivi ijova imbiivi, sino sihʉma mʉ mwojo ghwake ʉmʼbiivi. Ʉlwakʉva, sino ʉmuunhu ijova, se sino simemile mʉ mwojo ghwake.
Ʉnʼjengi ʉnya lʉhala nʉ nʼjasu
(Mataayi 7:24-27)
46“Kɨki mʉkʉnhambʉla, ‘Mʉtwa, Mʉtwa,’ ongo namuvomba sino nɨkʉvavʉʉla? 47Ʉmuunhu ghweni jʉno ikwisa kʉlyʉne, na kupʉlɨka amasio ghango na kʉkʉghavɨngɨlɨla, ilɨngʼhana nɨ kɨhwanɨkɨsio ɨkɨ: 48Iiva ndavʉle ʉmuunhu jʉno alyajengile ɨnyumba, neke taasi alyagimile ʉlwʉtʉ kufika paasi fiijo pa lɨnhalavue. Pe akaala ʉlwalo lwa nyumba jaake pa lɨnhalavue lɨla. Neke ye jɨtonyile ɨfula ɨmbaha, ɨkɨkogha kɨkamema kyongo, pe amalenga ghakapongolela. Amalenga aghuo ghakihʉʉta kʉ nyumba, neke ɨnyumba jɨla najɨkasukanɨka nambe padebe, ʉlwakʉva ʉlwalo lwake lwale lʉkangafu.
49“Looli, ʉmuunhu ghweni jʉno ipʉlɨka amasio ghango, neke naivɨngɨlɨla, iiva ndavʉle ʉmuunhu jʉno ajengile ɨnyumba jaake pa lɨhanga kɨsila lwalo. Neke amalenga mʉ kɨkogha ye ghapongoliile na kukuhʉʉta kʉ nyumba, pala pala ɨnyumba jɨkaghua na kunyemʉka jooni.”
Currently Selected:
Lʉʉka 6: wbi
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© (Active), Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.