Matthew 13

Uuktuun Nautchiaksriqirikun

(Mark 4.1-9; Luke 8.4-8)

1Taavrumanisuli uvlumi Jesus aniŋaruq iglumiñ aasii aquptaaŋaruq tatchim siñaanun iḷisaurrisukłuni. 2#Lk 5.1-3.Tavra iñugiapiaġataqtuat iñuich katirvigiŋagaat avałługu, kiisaimma ikivuq umiaqpauramun aasii tavruŋa aquptaaqłuni, aasiiḷi iñusalaich makitavlutiŋ siñaani. 3Tavra ilaan uqautiŋagai iñugiaktuanik uuktuutitigun, uqaqłuni, Nunaliqiri aullaqtuq kanġaqsruiyaqtuqłuni nautchiaksranik palauvaksraġuġniaqtuanik. 4Tavra kanġaqsruipkaqtillugu iḷaŋich kataŋarut apqutinun, aasii tiŋmiat qaivḷutiŋ niġiŋagaich. 5Iḷaŋich aasii kataŋarut uyaġauruamun nunamun nunaqapiaŋitchuamun. Tavrauvvaa naurut, qanuq mapturuamik nunaitchuq. 6Siqiñiq salapqiġman maŋŋuił̣ł̣utiŋ panaqłuŋagai, aasii tuquvlutiŋ. 7Aasii iḷaŋich nautchiaksrat kataŋarut akunġannun kakiḷḷaġnaqtuat nauruat, aasii kakiḷḷaġnaqtuat nauvlutiŋ nagguviksraiŋagaich, naupkaŋił̣ḷugich nautchiaksrat. 8Allat kataŋarut nunagiksuamun, aasii nauvlutiŋ palauvaksrat iñugiaksivḷutiŋ. Iḷaŋich nauŋarut iñuiññaq qulinik palauvaksranik, iḷaŋich aasii piŋasukipiamik, aasii iḷaŋich tallimakipiamik. 9Tavra Jesus uqallautiŋagai, Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġnisiŋa.

Sivuniŋat Uuktuutit

(Mark 4.10-12; Luke 8.9-10)

10Tavra iḷitchitqurat qaivḷutiŋ Jesus apiġiŋagaat, Summan uqaqpich iñuŋnun uuktuutitigun? 11Ilaan kiuŋagai, God-im kaŋiqsipkaŋagaa ilivsiññun kaŋiqsiñaiñŋaruaq sivuani atanniqsimmatini iñuŋnun, aglaalli allat iñuich tusaqsraġigaat uuktuutitigun. 12#Mt 25.29; Mk 4.25; Lk 8.18; 19.26.Qanuq iñuk kaŋiqsiñiḷuktuaq kaŋiqsipkavsaaqtauniaqtuq kaŋiqsiḷḷuataġumiñaqsiḷugu. Aglaan iñuk kaŋiqsiñiḷuŋitchuaq piiguiñiaqtuq kaŋiqsił̣auraġaluakkaġmiñik. 13Unauvva pisigivlugu uqautigitka uuktuutitigun, qanuq qiñiġaluaqłutiŋ iḷisaqsriḷaitchut, naalaġnigaluaqłutiŋ tusaalaitchuatun ittut aasii kaŋiqsiḷaił̣ł̣utiŋ. 14#Is 6.9, 10.Ilaiññun nalaunŋapiallaktuq aglaaŋa Isaiah-m inna uqaqtuaq,

“Tusaaniaġaluaqtusi iḷumun aglaan suuramikunnii kaŋiqsiyumiñaitchusi,

suli iḷumun qiñiġniaġaluaġmiusi iḷisaqsriyumiñaitchusi.

15Qanuq ilivsi iñuich puqiiḷiŋarusi,

suli tusaallaiŋarusi, siqunġiqł̣usiḷu.

Iḷaanni iḷisaqsriñasugalusi suli tusaanasugalusi aasii kaŋiqsiḷusi,

aasii saallusi uvamnun iłuaqsitqulusi.”

16 # Lk 10.23, 24. Aglaalli quviasugitchi uvaŋa iḷitchitquratka, qanuq iḷisaqsrirusi, kaŋiqsivḷusiḷu. 17Iḷumun uqallautigivsi, iñugiaktuat uqaqtiŋisa God-im nalaunŋaruakullu iñuuniaqtuaguruat kipiġniuġutigiŋagaat tautugukkaluaqługu ilivsi tautuaqsi, aasii tautukkumiñaiñŋagaat, suli tusaasukkaluaŋagaat tusaaraqsi, aasii tusaayumiñaiñŋagaat.

Jesus Sivunniuġaa Uuktuun Nunaliqirikun Nautchirriiruakun

(Mark 4.13-20; Luke 8.11-15)

18Naalaġnisitchi aasii iḷiḷḷugu sivuniŋa uuktuutim nunaliqirikun nautchirriiruakun. 19Iñuich tusaaruat uqaluanik God-im atanniqsimmataata aglaan kaŋiqsiŋił̣ł̣ugu, nautchiaksratun ittut kataktuatun apqutinun. Tuunġaum qaivḷuni piiguipkaġai tusaakkaŋannik. 20Aasiiḷi nautchiaksrat kataktuat uyaġaulaamun nunamun, iñuktitun ittut akuqtuiruatun uqaluŋmik quviasuutigivlugu tusaapqauraqamirruŋ. 21Aglaan akuqtuaġiŋiññiġaat uqaluk naamasiḷugu tuniqsimmatiksraqtiŋ, nautchiaksratun maŋŋuqavigruaŋitchuatun iłłutiŋ. Tavraasii iłuiḷḷiuġutit nagliksaaqtirrusiallu qaimmata uqaluk pisigivlugu, iliŋich tavrauvvaa nikatchaktut aasii qapiqłutiŋ. 22Aasiiḷi nautchiaksrat kataktuat akunġannun kakiḷḷaġnat nauruat, ittut iñuktitun tusaaruatun uqaluŋmik, aglaan uŋiarrisit mattumani iñuuniaġniġmi piviuttaqsriñġuvlu suġaliġnik nagguviksraiġaat uqaluk, aasii iñuusiŋich allaŋŋuqtauŋił̣ł̣utiŋ. 23Aasiiḷi nautchiaksrat kataktuat nunagiksuamun iñuktitun ittut tusaaruatun uqaluŋmik akuqtupiaġataqługu, aasii iñuusiŋich allaŋŋuqtauvlutiŋ, nautchiaksratun kataktuatun nunagiksuamun, aasii naurivḷuni iḷaŋiññik tallimakipiatun, iḷaŋich piŋasukipiatun, suli iḷaŋich iñuiññaq qulitun.

Uuktuun Palauvaksraġiitchuatigun

24Allamiksuli uuktuunmik Jesus uqautiŋagai, Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam ittuq iñuktun kanġaqsruiruatun palauvaksraġiksuanik nautchiaqaġviŋmiñun. 25Tavra iñuich siñiktillugich, uumigiriŋa qaiñiqsuq aasii kanġaqsruivḷuni palauvaksraġiitchuanik akunġannun palauvaksraġiksuat, aasii kanġaqsruiqqaaqłuni aullaqłuni. 26Tavraasii palauvaksrat naummata naummaġiksikavsakłutiŋ, palauvaksraġiitchuat salapqiŋammiut. 27Tavraasii kivgaŋisa nunaqaqtuaq ullakługu uqallautiŋagaat, Aŋuun, palauvaksraġiksuanik kanġaqsruiŋarutin nautchiaqaġvigñun. Qanuqłutiŋ palauvaksraġiitchuat salapqiqpat? 28Ilaan uqallautiŋagai, Uumigirim savaaġiŋagaa taamna. Kivgat apiġiŋagaat, Aullaquvisigut nutchugaġiaġlugich palauvaksraġiitchuat? 29Ilaan uqallautigiññaŋagai, Naagga, iḷaanni katitchaġuvsigik palauvaksraġiitchuat maŋŋuiyaqpiaġisi palauvaksraġiksuat nutchugaqatigilugich palauvaksraġiitchuanun. 30Iluqatik naulich atautchikun kivriviksramunaglaan, aasii kivrivik tikitpan uqallautiniaġitka kivririt, Katitqaaqsigik palauvaksraġiitchuat aasii qiḷiqsruġlugich atautchimun ikipkagaksriuġlugich, aglaan katillugich palauvaksraġiksuat suġalliqpimñun.

Uuktuun Nautchiaksrakun Atiqaqtuakun Mustard-mik

(Mark 4.30-32; Luke 13.18-19)

31Allamiksuli uuktuunmik Jesus quliaqtuaġutiŋagai, uqaqłuni, Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam nausaiññaġniŋa arriqaqtuq mustard-mik nautchiaksramik iñuum nautchirriutikkaŋatun nautchiaqaġvigmiñun. 32Mikiniqsraugaluaŋŋaġmi nautchiaksrapayaaniñ, naukami aŋiniqsraġuġuuruq nauriapayaaniñ aasii napaaktuġuqłuni. Tiŋmiat qaivḷutiŋ ugluliuqtut qisiqsiutiŋiññun.

Uuktuun Imaksrakun

(Luke 13.20-21)

33Jesus uqallautivsaaŋagai allamiksuli uuktuunmik. Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam nausaiññaġniŋa arriqaqtuq imaksramik. Aġnam imaksraq akutqatigigaa palauvaŋmun, iluqaan puvlagataqtillugu.

Jesus Summan Uqaqtilaaŋa Uuktuutinik

(Mark 4.33-34)

34Iluqaisa tamatkua Jesus uqautigiŋagai iñusalaŋnun uuktuutitigun. Ilaan uqautisuŋiñŋagai sunik uuktuutauŋitchuakun. 35#Ps 78.2.Ilaa tainna piŋaruq taŋŋiutausaqługu God-im uqaqtaata uqaluanun inna,

“Uqautiqaġniaqtuŋa uuktuutinik iliŋiññun;

Uqautiniaġitka sunik kaŋiqsiñaiñŋaruanik nunaqaŋa savaagumman.”

Jesus Sivunniuġaa Uuktuun Palauvaksraġiitchuatigun

36Tavrani Jesus qimaŋagai iñusalaich aasii isiqłuni iglumun. Aasii iḷitchitquraŋi ullautiŋarut ilaanun uqaqłutiŋ, uqauttutigut sivuniŋanik uuktuutim palauvaksraġiitchuatigun nautchiaqaġviŋmi. 37Ilaan kiuŋagai, Iñuk kanġaqsruiruaq palauvaksraġiksuanik Iġñiġigaa iñuum. 38Nautchiaqaġvik nunauruq, aasii palauvaksraġiksuat sivuniqaqtut iñuŋiñik God-im atanniqsimakkaŋiñik. Palauvaksraġiitchualli iñugigai Tuunġaum. 39Aasii taamna uumigiri kanġaqsruiruaq tamatkuniŋa palauvaksraġiitchuanik Tuunġaq, kivrivik aasii sivuniqaqtuq nunam isuanik, aasii kivririt isaġulgich. 40Palauvaksraġiitchuat katitaummatun aasii ikipkaqługich igniġmun, tainnatuttauq piñiaġmiuq nunam isuani. 41Iġñiŋan Iñuum tiliñiaġai isaġuligni, aasii ilaisa katinniaġaich atanniqsimakkaġmiñiñ piiyaġlugich iluqaisa piḷuksisauruat, iluqaisalu pigiitchualiqirit, 42aasii igillugich inaanun igniqpaum. Tavrani iñuich qianiaqtut tiriqtinniaġaiḷḷu kigutitiŋ. 43Tavraniasii God-im iñuŋi iłuaqtuat qaumaniqaġniaqtut siqiñiqtun Aapamiŋ Atanniqsimaviani. Iñuum siutiqaqtuam naalaġniḷiŋa.

Uuktuun Iriqsimaruakun Suġalikun

44Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam ittuq suġaliqtun akisuruatun iriqtauruatun nautchiaqaġviŋmi. Iñuum paqinnamiuŋ sautqiŋagaa. Aasii quviatchakpaił̣ł̣uni aullaqłuni tuniŋagai iluqaisa pigikkani tauqsiutiqaġukłuni naamaruanik maniŋñik aasii tauqsiqł̣ugu taamna nautchiaqaġvik.

Uuktuun Akisuruakun Uyaġagiksuakun

45Aasiisuli, Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam inmiuq tauqsiġñiaqtitun ivaqłiaruatun akisuruanik uyaġagiksuanik. 46Paqinnami atautchimik akisuruamik uyaġagiksuamik akisuqpaktuamik, aullaqłuni tuniŋagai suġauttapayaani, aasii tauqsiqł̣ugu taamna akisuruaq uyaġagiksuaq.

Uuktuun Kuvrakun

47Aasiisuli Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam ittuq kuvratun kuvriutauruatun, aasii kuvraqługich qanusipayaat iqaluich. 48Kuvraġviksraiġutimman, iñuich nuqinŋagaat nunamun aasii aquptaaqłutiŋ ilaaguaqługich nakuuruat iqaluich utkusigñun, aasii igiłługich pigiitchuat. 49Tainnatun inniaqtuq nunam isuani. Isaġulgich qaiñiaqtut aasii ilaaguaġlugich pigiitchuat iñuich nakuuruaniñ, 50aasii igillugich inaanun igniqpaum. Tavrani iñuich qianiaqtut suli tiriqtinniaġaich kigutitiŋ.

Nutauruallu Utuqqauruallu Suġalġich

51Jesus apiġiŋagai, Kaŋiqsivisigik taapkua iluqaisa? Ilaisa kiuŋagaat, Aaŋ. 52Tavra ilaan uqallautiŋagai, Tavraasii kaŋiqsiñiġuvsi, itqaumasitchi tamatkua iḷisaŋaruat Atanniqsimmataanik Taavruma qiḷaŋmiittuam igluqpiraqtuatun ittut, salapqiiḷḷaruatun sunik nutauruanik naagga utuqqauruanik suġalliqpiŋmiŋniñ.

Jesus Ukpiġiŋitkaat Nazareth-mi

(Mark 6.1-6; Luke 4.16-30)

53Tavra Jesus naannamigich taapkua uuktuutit, ilaa aullaŋaruq tavraŋŋa. 54Aasii tikiññami ilaan nunamiñun, iḷisautiŋagai iñuich aŋaiyyuvianni. Iñuich aliuġutchaŋarut, aasii uqallakłutiŋ, Sumiñ uvvauna iñuk piññakpa inna isumattunmik makkuniŋalu aliuġnaqtuanik savaanik? 55Uvvauna kaamniġum iġñiġiŋitpauŋ? Aakaŋa taiguutiqaŋitpa Mary-mik? Aasiisuli aniqatigiŋitpagich James-lu, Joseph-lu, Simon-lu, Judas-lu? 56Suli nayaaluŋi maani iñuuŋitpat? Sumiñ aasiuvvauna iñuk piññakpa isumattunmik piḷḷasivḷuniḷu aliuġnaqtuanik? 57#Jn 4.44.Tavra iliŋich qanuqpaaŋaliŋarut. Tavra Jesus uqallautiŋagai, God-im uqaqtaa nanġausiaqallaruq sumiḷiqaa aglaan nunamiñi iḷamiñiḷu. 58Tavra ilaa piŋaitchuq iñugiaktuanik aliuġnaqtuanik savaanik tavrani, pisigivlugu ukpiġutairrutaat.

Currently Selected:

Matthew 13: INUPIAQ

Highlight

Copy

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in

Bible text from the North Slope Iñupiaq Bible is not to be reproduced in copies or otherwise by any means except as permitted in writing by the copyright holder:

American Bible Society, 101 North Independence Mall East, Floor 8, Philadelphia, PA 19106-2155 (www.americanbible.org)

Learn More About Iñupiatun Mumiksat Uqalugiksuat