Ma‘aké 9
9
1Pea hili ‘a e ‘aho ‘e ono na‘e ‘ave ‘e Sīsū ‘a Pita, mo Sēmisi, mo Sione, ‘o ne ‘ohake kinautolu ki ha mo‘unga mā‘olunga, fakaekinautolu pē.
Ko e Lāngilangi Totonu ‘o Sīsū
(Māt 17.1-13; Luk 9.28-36)
2Pea na‘e fakakehe hono anga ‘i honau ‘ao;#2 Pit 1.17-18 3pea fetapatapaki mai hono ngaahi kofu, ‘o hinaekiaki faufau, ‘oku ‘ikai ha taha fō tupenu ‘i māmani te ne mafai hono fakahinehina ke pehē. 4Pea na‘e hā kiate kinautolu ‘a ‘Ilaisiā fakataha mo Mōsese; pea na‘a nau ‘i ai ‘o talanoa mo Sīsū. 5Pea tali ‘e Pita ‘o ne pehē kia Sīsū, Lāpai, ‘oku sai ‘etau ‘i heni: pea mau ngaohi mu‘a ha fakahekeheke ‘e tolu, ‘o taha mo‘ou, pea taha mo‘o Mōsese, pea taha mo‘o ‘Ilaisiā. 6He na‘e ‘ikai te ne ‘ilo ha me‘a te ne lau; he na‘a nau mate he manavahē.
7Pea hoko mai ha ‘ao ‘o fakapūlou kinaua; pea ongo mai ha le‘o mei he ‘ao ‘o pehē, Ko hoku ‘alo Pele ‘ena: mou fakaongo kiate ia.#Māt 3.17; Ma‘ake 1.11; Luk 3.22 8Pea fakafokifā na‘a nau sio holo, ‘o ‘ikai te nau ‘ilo ha taha, ka ko Sīsū pē toko taha na‘e ‘iate kinautolu.
9Pea ‘i he‘enau ō hifo mei he mo‘unga, na‘a ne tapou ange kiate kinautolu, ke ‘oua te nau fakamatala ki ha taha ‘a e ngaahi me‘a kuo nau mamata ki ai, kae‘oua ke toetu‘u mei he mate ‘a e Fanautama ‘a Tangata.
10Pea nau tauhi ‘a e lea ko ia fakaekinautolu, ‘o fe‘eke pe ko e hā fua ‘a e lea ko ia, “Toetu‘u mei he mate.” 11Pea nau fehu‘i kiate ia, ‘o pehē, Ko e hā ‘oku lau ai ‘a e kau sikalaipe, ‘o pehē, Kuo pau ke motu‘a ha‘u ‘a ‘Ilaisiā?#Mal 4.5; Māt 11.14
12Pea ne lea kiate kinautolu, ‘oku mo‘oni pē ‘a e pehē, ‘Oku motu‘a ha‘u ‘a ‘Ilaisiā, ‘o toe fokotu‘u ‘a e ngaahi me‘a. Ka kuo fēfē nai ‘a e me‘a kuo tohi ki he Fanautama ‘a Tangata, ‘o pehē, ke lahi hono fakamamahi‘i mo hono fakava‘iva‘inga ‘aki? 13Ka ‘oku ou tala atu, Kuo ha‘u foki ‘a ‘Ilaisiā, pea kuo nau fai ho‘onautolu loto kiate ia, ‘o hangē ko ia na‘e tohi ke hoko ki ai.
Ko e Fakamo‘ui ‘e Sīsū ha Tamasi‘i
(Māt 17.14-20; Luk 9.37-43a)
14Pea ‘i he‘ene ha‘u ki he kau ako, na‘a ne ‘ilo ha fu‘u kakai ‘oku ‘ālopaki kiate kinautolu, pea mo ha kau sikalaipe ‘oku nau fakafehu‘i kiate kinautolu. 15Pea ‘i he ‘iloange na‘e sio ‘e he kakai kia Sīsū, na‘a nau fu‘u ‘oho, pea nau felelei kotoa pē ‘o fetapa kiate ia. 16Pea ne fehu‘i kiate kinautolu, Ko e hā ‘a e me‘a na‘a mou fakafehu‘i ai kiate kinautolu?
17Pea tali ki ai ‘e ha toko taha mei he kakai, Tangata‘eiki, ne u ha‘u mo au hoku ‘uhiki kiate koe, ‘oku ‘iate ia ha fa‘ahikehe fakanoa; 18pea neongo pe ko e fē ha potu ‘e puke ai ‘e he fa‘ahikehe, ‘oku ne ha‘aki ia, pea ‘oku koa hono ngutu, mo ngai‘i hono nifo, mo ne mate; pea u lea ki ho‘o kau ako ke nau kapusi ia, ka na‘e ‘ikai te nau mafai.
19Ka ka tali ‘e ia ‘o ne pehē, ‘A e fa‘ahinga ta‘etui, ‘e ngata ‘afē ‘eku ‘iate kimoutolu? ‘E ngata ‘afē ‘eku kātaki‘i kimoutolu? ‘Omi ia kiate au. Pea nau ‘omi ia kiate ia. 20Pea ‘i he vakai leva ‘e he fa‘ahikehe kia Sīsū, na‘a ne fu‘u fakatekelili‘i ‘a e tama, ‘o ne patū ki he kelekele, ‘o teketekefili, pea koa hono ngutu.
21Pea fehu‘i ‘e Sīsū ki he‘ene tamai, Kuo fēfē hono fuoloa ‘o e hoko ‘a e me‘a ni kiate ia? Pea ne tali, Mei he‘ene valevale.
22Pea kuo tu‘o lahi ‘ene lī ia ki lalo, ‘io, ki he afi mo e vai ke tāmate‘i ia: ka ‘o kapau te ke lava ha me‘a, pea ke ‘alo‘ofa kiate kimaua ‘o tokoni mai.
23Pea pehē ‘e Sīsū ki ai, “‘O kapau ‘e lava,” koā? ‘oku malava ‘a e me‘a kotoa pē ki ha taha ‘oku tui.
24Kalanga leva ‘a e tamai ‘a e tamasi‘i, ‘o ne pehē, ‘oku ou tui pē: tokoni ‘eku ta‘etui.
25Pea ‘i he vākai ‘e Sīsū ‘oku felelei mai ‘a e kakai, na‘a ne lolomi ‘a e fa‘ahikehe, he‘ene folofola ki ai, ‘a e fa‘ahikehe fakanoa mo tuli, ‘oku ou kouna atu ke ke mahu‘i mai meiate ia, pea ‘oua te ke toe hū ki ai.
26Pea kaila ‘a e fa‘ahikehe, ‘o ne fakatekelili‘i lahi ia, ‘o ne toki mahu‘i mai: pea na‘e hangē kuo mate ‘a e tama; ‘io, na‘e lea ‘a e kakai, Kuo pekia. 27Ka ka puke ‘e Sīsū hono nima ‘o langa‘i, pea ne tu‘u hake.
28Pea ‘i he hū ‘a Sīsū ki fale, na‘e fehu‘i kiate ia ‘e he‘ene kau ako fakaekinautolu, Ko e hā na‘e ‘ikai te mau lava ai ‘e kimautolu ke kapusi ia?
29Pea ne pehē kiate kinautolu, Ko e fa‘ahinga ko eni ‘oku ‘ikai lava ke mahu‘i, ka ‘i he lotu pē.
Ko e Toe Fakahā ‘e Sīsū ‘ene Pekiá
(Māt 17.22,23; Luk 9.43-45)
30Pea nau ‘alu mei he potu ko ia, ‘o nau fononga atu ‘i Kāleli; pea na‘e ‘ikai te ne loto ke ‘ilo ‘e ha taha ki ai. 31He na‘a ne fa‘a enginaki ki he‘ene kau ako mo pehē, ‘e tukuange ‘a e Fanautama ‘a Tangata ki he nima ‘o e kakai, pea te nau tāmate‘i ia; pea hili ‘a e ‘aho ‘e tolu ‘o hono tāmate‘i te ne toetu‘u.
32Ka na‘e ‘ikai te nau ‘ilo hono ‘uhinga ‘o e lea ko ia, pea na‘a nau mālū‘ia ke toe fehu‘i kiate ia.
Ko Hai e Lahi Tahá?
(Māt 18.1-5; Luk 9.46-48)
33Pea nau a‘u ki Kāpaneume; pea ‘i he‘ene ‘i he fale na‘a ne fehu‘i kiate kinautolu, Ko e hā ‘a e me‘a na‘a mou fakakikihi ki ai ‘i he hala?
34Pea na‘a nau longo pē: he kuo nau fakakikihi ‘i he hala, pe ko hai ‘oku lahi.#Luk 22.24 35Pea nofo ‘a Sīsū, ‘o ne ui ange ‘a e kau Hongofulumāua, ‘o ne pehē ki ai, Ka ai ha taha ‘oku ne holi ke ‘uluaki ‘i ha kakai, ke ne nofo ko e kimui ‘aupito mo honau sevāniti.#Māt 20.26-27; 23.11; Ma‘ake 10.43-44; Luk 22.26 36Pea ne to‘o ha tamasi‘i, ‘o ne tuku ia ‘i honau lotolotonga; ‘o ne hapai ia, mo ne pehē kiate kinautolu. 37Ko ia ‘oku ne tali ha tamasi‘i pehē ‘e taha ‘i hoku hingoa, ‘oku ne tali au; pea ko ia ‘oku ne tali au, ‘oku ‘ikai ko au pē ‘oku ne tali, ka ko ia ne ne fekau mai au.#Māt 10.40; Luk 10.16; Sioné 13.20
Ko e Kau mo Sīsū
(Luk 9.49-50)
38Pea na‘e lea kiate ia ‘e Sione ‘o pehē, Tangata‘eiki, na‘a mau ‘ilo ha taha ‘oku ne kapusi tēvolo ‘i ho huafa, ka ko e toko taha ‘oku ‘ikai kau ‘i hotau lahi; pea mau fai ke ta‘ofi ia, koe‘uhi ko e ‘ikai te ne kau ‘i hotau lahi.
39Ka ka tali ‘e Sīsū, ‘oua ‘e ta‘ofi ia: he ‘oku ‘ikai ha taha te ne fai ha mana ‘i hoku hingoa, pea ne hanga leva ‘o lau‘i kovi au. 40He ko ia ‘oku ‘ikai te ne tu‘u kiate kitautolu, ‘oku ne tu‘u ma‘atautolu.#Māt 12.30; Luk 11.23 41Pea ko ia te ne ‘ange kiate kimoutolu ha hu‘a vai koe‘uhi pē ko e hingoa, ko e pehē ‘oku mou kau kia Kalaisi, Ko au ē, ‘oku ou tala atu, ‘e ‘ikai ‘aupito mole ‘ene totongi ‘a‘ana.#Māt 10.42
Ko e Ngaahi ‘Ahi‘ahi ke Fai Angahala
(Māt 18.6-9; Luk 17.1-2)
42Ka ‘oka ai ha tangata te ne fakatūkia ha taha ‘i si‘i tamaiki ni ‘oku tui–‘ē, ka ne tau ha fu‘u maka fale ‘i he kia ‘o e tangata ko ia, ‘o lī ia ki tahi, ne ngutuhua ange kiate ia. 43Pea kapau ‘e fakatūkia koe ‘e ho nima, tu‘usi atu ia: ‘oku ngutuhua ange ha‘o a‘u nima taha ki he mo‘ui, ‘i ha‘o mole nima ua ki he Kihena ko ia ‘a ia ‘oku ta‘ematāmate‘i hono afi.#Māt 5.30 44‘A ia ‘oku ‘ikai ‘auha ai honau ‘uanga, pea ‘oku ‘ikai mate ai ‘a e afi.#9.44 ‘Oku ‘ikai ke ‘asi ‘a e vēsí ni ‘i he ngaahi hiki fuoloa ‘e ni‘ihi. (vakai ki he veesi 48). 45Pea kapau ‘e fakatūkia koe ‘e ho va‘e, tu‘usi ia: ‘oku ngutuhua ange ha‘o a‘u ve‘etaha ki he mo‘ui, ‘i hao lī ve‘eua ki Kihena. 46‘A ia ‘oku ‘ikai ‘auha ai honau ‘uanga, pea ‘oku ‘ikai mate ai ‘a e afi.#9.46 ‘Oku ‘ikai ke ‘asi ‘a e vēsí ni ‘i he ngaahi hiki fuoloa ‘e ni‘ihi. (vakai ki he veesi 48). 47Pea kapau ‘e fakatūkia koe ‘e ho mata, li‘aki ia: ‘oku ngutuhua ange ha‘o a‘u mata taha ki he pule‘anga ‘o e ‘Otua, ‘i hao lī mataua ki Kihena.#Māt 5.29 48Ko ia, ‘a ia ‘oku ‘ikai ‘auha ai honau ‘uanga, pea ‘oku ‘ikai mate ai ‘a e afi.#‘Ais 66.24
49Koe‘uhi ‘e fakamāsila ‘a e kakai kotoa pē ‘aki ha afi.
50Ko e me‘a ‘aonga ‘a e māsima: ka ‘oka mole mei he māsima hono kona, te mou fakamahimahi ia ‘aki ‘a e hā?#Māt 5.13; Luk 14.34-35
‘Ē, mou takitaha tauhi ‘i hono loto ha māsima; pea mou fe‘ofo‘ofani ‘i ho‘omou feangai.
Currently Selected:
Ma‘aké 9: TMB
Highlight
Copy
Compare
Share
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Tongan Moulton Bible © Bible Society of the South Pacific, 2011.