YouVersion Logo
Search Icon

KAU FAKAMAAU 20

20
Ko e Teuaki Tau ‘a ‘Isileli
1PEA ‘aukau mai ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o nau fakatefua mai ke fai ‘enau fakataha kia Sihova ki Mīsipa, mei Tani ki Peasipa mo e fonua ‘o Kiliati. 2Pea ko e ngaahi pou tuliki ‘o e kakai kotoa, ‘io, ko e ngaahi sēpita ‘o ‘Isileli, na‘a nau hā‘ele ‘o fotu ‘i he fakataha ‘o e kakai ‘o ‘Elohimi, ko e kau tau ‘e toko fā kilu na‘e to‘o heletā. 3(Pea fanongo ‘e ha‘a Penisimani kuo ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli ki Mīsipa.) Pea lea ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o pehē, Fakamatala mai pe na‘e hoko fēfē ‘a e pango ni.
4Pea tali ‘a e motu‘a Līvai, ‘a e husepāniti ‘o e fefine na‘e fakapoongi, ‘o ne pehē, Na‘a ku hū, ‘a au mo ‘eku sinifu, ki Kipea, ‘a ia ‘oku kau ki Penisimani, ke mohe ai. 5Pea tu‘u mai kiate au ‘a e kainanga ‘o Kipea, ‘o nau kapui ‘a e fale po‘uli, ke fai ha me‘a kiate au; ko au na‘a nau ‘amanaki ke fakapoongi, pea ko ‘eku sinifu kuo nau fakamālohi, pea kuo ne pekia. 6Pea u puke ‘eku sinifu, pea u tafa, ‘o u tufa ki he ngaahi vao kuo nofo tofi‘a ai ‘a ‘Isileli; he kuo nau fai ha mala mo ha fakavalevale ‘i ‘Isileli. 7Ko eni, ‘a ha‘a ‘Isileli kātoa, mou ‘a‘au mai homou loto, mo ho‘omou fakakaukau.
8Pea mahiki fakataha hake ‘a e kakai kātoa, ‘o nau pehē, ‘E ‘ikai ‘alu ha taha ki hono tēniti, pea ‘e ‘ikai foki hamau taha ki hono fale. 9Ka ko eni ‘a e me‘a te mau fai ki Kipea; te mau talotalo ki ai.#20.9 te mau talotalo ki ai; ‘Oku ngali tonu hono hiki ‘o te mau talotalo pea fili ha kau tangata ke nau ‘ohofi ‘a Kipea. Pea ‘oku tu‘u pē ‘i he faka-Hepeluú ‘a e ke nau ki Kipea; kae tu‘u ‘i he hiki fuoloa ‘e taha ‘a e ke nau ‘ohofi ‘a Kipea. 10Pea te tau fili ha toko hongofulu mei he teau ‘i he matakali kotoa ‘o ‘Isileli, mo e teau mei he afe, mo ha afe mei he mano, ke kumi ‘oho ma‘a e kakai; kae fai, ‘oka tau ka a‘u ki Kipea-Penisimani,#20.10 Kipea-Penisimani; Ko hono faka-Hepeluú ‘a e Kepa; ka ‘oku pehē he hiki fuoloa ‘e taha: Kipea. ‘o fakatatau ki he fakavalevale kuo nau fai ‘i ‘Isileli. 11Ko ia na‘e tānaki ‘a e kau tangata ‘Isileli kotoa ke fai ki he kolo ko ē, kuo nau fā‘ū ‘o hangē ha tangata pē taha.
12Pea fekau atu ‘e he ngaahi fa‘ahinga ‘o ‘Isileli ha kau tangata ke ō ki he ngaahi fa‘ahinga kotoa ‘o ha‘a Penisimani, ‘o lea ‘o pehē, Ko e hā ‘a e pango ni kuo hoko ‘iate kimoutolu? 13Pea ko eni, tuku mai ‘a e kau tangata faka-Pileali na, ‘a ia ‘oku ‘i Kipea, ke mau tāmate‘i kinautolu, ‘o ‘ave ‘a e fakalielia mei ‘Isileli. Ka ka ‘ikai loto ‘a Penisimani ke fakaongo ki he lea ‘a honau kāinga ko ha‘a ‘Isileli, 14pea fakataha ‘a ha‘a Penisimani mei he ngaahi kolo ki Kipea, ke nau ‘alu atu ‘o tau mo ha‘a ‘Isileli. 15Pea na‘e lau ‘a ha‘a Penisimani ‘i he ‘aho ko ia mei he ngaahi kolo, ko e toko ua mano mā ono afe na‘e to‘o heletā–tuku kehe ‘a e kau nofo Kipea, ‘a ia na‘e lau honau toko fitungeau ko e kau fili. 16‘I he kakai kotoa ko ia, na‘e ‘i ai ha toko fitungeau, ko e fili, na‘e hema;#20.15-16 ‘a ia… fili. ‘I he kakai kotoa ko ia, na‘e ‘i ai ha toko fitungeau, ko e fili, na‘e hema; Ko hono faka-Hepeluú ia, ka ‘oku pehē he ngaahi hiki fuoloa ‘e ni‘ihi: ‘a ia na‘e lau honau toko fitungeau, ko e kau fili, na‘e hema. ko kinautolu ni kotoa te nau lava ke makataa‘i ha tu‘oni lou‘ulu, ‘o ‘ikai hala. 17Pea ko e tangata ‘Isileli na‘e lau, ta‘ekau ai ‘a Penisimani, ko e toko fā kilu ‘oku to‘o heletā: ko kinautolu ni kotoa ko e kau pāte‘i tau.
Ko e Tau mo e matakali Penisiamaní
18Pea nau tutu‘u, ‘o ‘alu hake ki Pēteli, pea nau huhū ki he ‘Otua, pea pehē ‘e ha‘a ‘Isileli, Ko hai ‘e taki ke fakahoko ‘a e tau mo ha‘a Penisimani?
Pea folofola ‘a e ‘Eiki, Ko Siuta ‘e taki.
19Pea tutu‘u ‘a ha‘a ‘Isileli pongipongi, ‘o hiki tēniti ke tau‘i ‘a Kipea. 20Pea hū ki tu‘a ‘a e kau ‘Isileli ke fakahoko tau mo Penisimani; pea fakatē tau ‘e he kau ‘Isileli ki Kipea ke hanga kiate kinautolu. 21Pea hū ki tu‘a ‘a ha‘a Penisimani mei Kipea, ‘o nau tā ki he kelekele ha toko ua mano mā toko ua afe ‘i he ‘aho ko ia ‘i he kau ‘Isileli. 22Ka ka fakato‘oto‘a ‘e he kakai, ‘a e kau ‘Isileli, ‘O nau toe fakatē tau ‘i he potu na‘a nau fakatē ai ‘i he ‘uluaki ‘aho. 23(Pea ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o fetāngihi ‘i he ‘ao ‘o e ‘Eiki, ‘o a‘u ki he efiafi; pea nau huhū ki he ‘Eiki ‘o pehē, Te u toe fakahoko tau koā mo e hako ‘o Penisimani ko hoku tokoua?
Pea folofola mai ‘a e ‘Eiki, ‘Alu atu pē ki ai.)
24Pea toe ‘unu‘unu atu ‘a ha‘a ‘Isileli ki ha‘a Penisimani ‘i hono ua ‘o e ‘aho. 25Pea ‘alu atu ‘a Penisimani mei Kipea ke fakafetaulaki kiate kinautolu ‘i hono ‘aho ua, pea nau toe taa‘i ki he kelekele ha toko taha mano mā toko valu afe ‘o ha‘a ‘Isileli, ko e kau to‘o heletā kotoa pē. 26Pea ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli kotoa pē mo e kakai kotoa, pea nau a‘u ki Pēteli, ‘o nau fetāngihi, mo nau nofo ‘i he potu ko ia ‘i he ‘ao ‘o Sihova, ‘o nau ‘aukai ‘i he ‘aho ko ia ‘o efiafi; pea nau feia ‘i he ‘ao ‘o Sihova hani feilaulau-mōifua moni feilaulau-‘ofa. 27Pea huhū ‘e ha‘a ‘Isileli kia Sihova, (he na‘e ‘i he potu ko ia ‘a e ‘A‘ake ‘o e Kovinānite ‘o ‘Elohimi ‘i he ngaahi ‘aho ko ia, pea fakafeangai ki ai ‘i he ngaahi ‘aho ko ia ‘e Finiasi ko e foha ‘o ‘Eliesa ko e foha ‘o ‘Ēlone) ‘o pehē, Ka u toe ‘alu atu koā ke fakahoko tau mo e hako ‘o Penisimani ko hoku tokoua, pe te u tuku? 28Pea folofola mai ‘a e ‘Eiki, ‘Alu hake pē, he ko e ‘apongipongi te u tuku ia ki ho nima.
29Pea fakatoka malumu ‘e ‘Isileli takatakai ki Kipea. 30Pea na‘e ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli ki ha‘a Penisimani ‘i hono ‘aho tolu, pea nau fakatē kinautolu ke hanga ki Kipea, ‘o hangē ko e taimi ko ē mo ē. 31Pea hū kitu‘a ‘a ha‘a Penisimani ke fakafetaulaki ki he kakai, he tohoaki kinautolu mei he kolo; pea nau kamata ke taa‘i ha ni‘ihi ‘o e kakai, ‘o tāmate‘i kinautolu, ‘o hangē ko e taimi ko ē mo ē, ‘i he ongo hala tanu, ‘a ia ‘oku ‘alu hake ha taha ‘i he tuku‘uta ki Pēteli, mo e taha ki Kipea, fe‘unga mo e toko tolungofulu nai ‘o e kakai ‘Isileli. 32Pea lau ‘e ha‘a Penisimani, ‘Oku nau tō ‘i hotau ‘ao ‘o hangē ko e fai mu‘a; ka ka pehē ‘e ha‘a ‘Isileli, Tau hola, ‘o toho kinautolu mei he kolo ki he ongo hala tanu.
33Pea tutu‘u hake ‘a e kau ‘Isileli kātoa mei he potu na‘a nau ‘i ai, ‘o nau fakatē kinautolu ‘i Peali-Tamali: pea hiki ‘a e malumu ‘a ‘Isileli mei honau toka‘anga ‘i he toafa ‘o Kipea.#20.33 Kipea; Ko hono faka-Hepeluú ko e Kepa; ka ‘oku pehē he hiki fuoloa ‘e taha ‘o e kolo (‘a ia ko Kipea ia). 34Pea ha‘u mei he hāngai ki Kipea ha toko taha mano, ko e kau fili ‘o ‘Isileli kātoa, pea na‘e mamafa ‘a e tau: pea ko kinautolu na‘e ‘ikai te nau ‘ilo ‘oku tu‘unuku mai ha kovi kiate kinautolu. 35Pea taa‘i ‘e Sihova ‘a Penisimani ‘i he ‘ao ‘o ‘Isileli: pea tāmate‘i ‘e ha‘a ‘Isileli ‘i he ‘aho ko ia ha toko ua mano mā toko nima afe mā toko teau ‘o Penisimani, ko e kau to‘o heletā kinautolu kotoa. 36‘Io, na‘e vakai ‘e ha‘a Penisimani kuo kamata tō ē, pea holoholomui ‘a ha‘a ‘Isileli, ko hono ‘uhinga he na‘a nau falala ki he malumu kuo nau fakatoka ki Kipea.
37Pea fakavave ‘a e malumu, ‘o ‘ohofia ‘a Kipea; ‘o nau mafola ‘o taa‘i ‘a e kolo kotoa ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā. 38Pea ko eni ‘a e alea ‘a e kau ‘Isileli mo e malumu, ‘Ai ke ‘ahu tu‘u hake ha fu‘u ‘ao kohu mei he kolo. 39Pea fakama‘u hifo ‘e he kau ‘Isileli ‘enau tau: pea ko Penisimani na‘e kamata taa‘i mo tāmate‘i ‘i he kau ‘Isileli ha toko tolungofulu nai, he na‘a nau pehē, Tā kuo nau tō ‘i hotau ‘ao ‘o hangē ko e ‘uluaki tau. 40Ka ‘i he kamata ‘alu hake ‘a e ‘ao mei he kolo, ko e pou kohu, na‘e kilo kitu‘a ‘a Penisimani, pea tā ‘oku kohu hake ‘a e kolo kotoa ki langi. 41Pea fakama‘u hifo ‘e he kau ‘Isileli, pea mo‘utāfu‘ua ‘a e kau Penisimani, he na‘a nau vakai ‘oku tu‘unuku mai ‘a e kovi kiate kinautolu. 42Pea nau sītu‘a ki he tau ‘Isileli, ‘o hala toafa, ka ka tulituli tā ki ai ‘a e tau, pea ko kinautolu mei he ngaahi kolo#20.42 ngaahi kolo; Ko hono faka-Hepeluú ia, ka ‘oku ngali tonu hono hiki ‘o kolo. na‘a nau tāmate‘i kinautolu ‘i he loto toafa. 43Na‘a nau hala tutu‘u ki he kau Penisimani; na‘a nau tuli kinautolu; na‘a nau malaki kinautolu ‘i honau mālōlō‘anga, ‘o a‘u ki he hāngai ki Kipea mei hahake.#20.43 ‘Oku ‘ikai ke mahino ‘e vēsí ni he faka-Hepeluú. 44Pea na‘e tō ha toko taha mano mā toko valu afe ‘i he kau Penisimani; ko kinautolu kotoa ko e kau to‘a. 45Pea nau tafoki ‘o hola ki he toafa ki he makatu‘u ko Līmoni: pea nau tufi kinautolu ‘i he ngaahi hala tanu ko e toko nima afe, pea nau tuli tā kiate kinautolu ‘o a‘u ki Kītomi, ‘o nau te‘ia ai ha toko ua afe. 46Ko ia ko e tō kotoa ‘o e kau Penisimani ‘i he ‘aho ko ia ko e toko ua mano mā toko nima afe na‘e to‘o heletā; ko e kau to‘a ‘a kinautolu kotoa pē.
47Ka ka tafoki ha toko onongeau, ‘o hola ki he toafa ki he makatu‘u ko Līmoni, pea nau nofo ‘i he makatu‘u ko Līmoni ‘o māhina fā. 48Pea foki ‘a e kau ‘Isileli mei he kau Penisimani, ‘o nau taa‘i kotoa ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā, ‘o fakaeve ‘a e kolo, ‘o fai atu ki he fanga manu, mo e me‘a kotoa pē na‘a nau ma‘u; pea ‘ilonga foki ha kolo na‘a nau ‘ilo ki ai na‘a nau fakamomofi ia.

Currently Selected:

KAU FAKAMAAU 20: TMB

Highlight

Copy

Compare

Share

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in