Pääsiäisen henkilöhahmot: Simon PietariEsimerkki

Jeesuksen seuraaminen vei Pietarin halki Galilean ja Juudean paikkoihin ja tilanteisiin, joita hän ei olisi voinut koskaan kuvitella. Spitaaliset paranivat. Rammat kävelivät. Sokeat saivat näkönsä. Hän näki Jeesuksen herättävän palvelustytön kuolleista. Pietari oli paikalla kahdesti, kun luomakunnan Herra otti pienen pojan lounaan ja sai sen riittämään tuhansille nälkäisille, epätoivoisille ihmisille – vieläpä niin, että ruokaa jäi yli. Oli myös se kerta, kun Jeesus herätettiin nokosilta ja Hän pelasti opetuslapset haaksirikosta puhumalla – siis puhumalla – vedelle ja muuttamalla myrskyävän meren peilityyneksi silmänräpäyksessä. 

Ehkä mikään ei vangitse niin hyvin sitä, millainen tämä kolmivuotinen matka oli tälle seuraajaksi muuttuneelle kalastajalle, kuin sanat, jotka hän puhui vastauksena ahdistavaan kysymykseen. Sen jälkeen, kun tuhannet hyvän päivän seuraajat karisivat pois heidän liikkeestään suorasanaisen opetuksen seurauksena, Jeesus esitti hyvin inhimillisen kysymyksen: "Ette kai tekin tahdo mennä pois?" (Joh. 6:67, RK) Jeesus, Jumalan Poika, tunsi tehtävänsä ja kulki kohti ristiä, mutta Jeesusta, Kipujen miestä, haavoitti ihmisten torjunta. Sillä hetkellä Pietari astui esiin ja sanoi:

"Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat, ja me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä." (Joh. 6:68–69, RK)

Kenen luo me menisimme? Tämän vuoksi pysähdymme joka kevät ja katsomme veristä ristiä ja tyhjää hautaa, tämän vuoksi vääntäydymme ylös sängystä sunnuntaiaamuisin, viikko viikon jälkeen, tämän vuoksi me uupuneina ja surevina emmekä varmana mistään, tulemme Jeesuksen luo haparoivasti rukoillen. Meillä ei ole muuta paikkaa mihin mennä – ei ketään toista, jonka puoleen kääntyä. Jeesuksella on iankaikkisen elämän sanat. 

Pietarilla oli pieni uskon siemen istutettuna häneen Jumalan Hengen kautta. Tiedämme, koska luemme hänen rohkean tunnustuksensa, että Jeesus on Kristus, Voideltu, josta Vanhan testamentin profeetat ovat puhuneet. 

Jeesuksen vastaus oli, että tälle kalliolle – kyllä, Pietarin, tuon impulsiivinen, kärsimättömän ja epätäydellisen opetuslapsen, varaan – Kristus, rakentaisi seurakuntansa. Pietarista ja muista opetuslapsista tulisi apostoleja, pelastushistorian uuden aikakauden suunnannäyttäjiä.