Psalmit 109
109
Psalmi 109
Syyttä syytetyn rukous
1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
Jumala, sinä jota ylistän,
älä enää vaikene!
2Minun vainoojani ovat avanneet suunsa,
nuo jumalattomat ja petturit!
He puhuvat minulle valheita.
3Joka puolelta he sinkoavat ilkeitä sanoja
ja hyökkäävät syyttä minua vastaan.
4He palkitsevat ystävyyteni syytöksin.
En ole tehnyt mitään pahaa!
5He maksavat hyvän pahalla,
ystävyyteni vihalla.
6Pane ankara syyttäjä vastustajani kimppuun,
pane armoton mies todistamaan häntä vastaan!
7Kun hänen asiansa on oikeudessa,
hänet tuomittakoon syylliseksi,
hänen rukouksensakin katsottakoon pahaksi teoksi.
8 #
Ap. t. 1:20
Vähiin jääkööt hänen elämänsä päivät,
toinen ottakoon hänen työnsä ja toimensa.
9Jääkööt hänen lapsensa orvoiksi,
jääköön hänen vaimonsa leskeksi.
10Joutukoot hänen lapsensa kerjuulle,
mieron tielle kotinsa raunioilta.
11Riistäköön koronkiskuri hänen omaisuutensa,
ryöstäkööt vieraat hänen työnsä hedelmät.
12Älköön kukaan osoittako hänelle armoa,
älköön kukaan säälikö hänen orpoja lapsiaan.
13Sammukoon hänen sukunsa,
jo toisessa polvessa kadotkoon hänen nimensä.
14Hänen isiensä synnit pysykööt Herran muistissa,
hänen äitinsä rikkomukset älkööt unohtuko,
15pysykööt ne aina Herran edessä.
Hävittäköön Herra heidän muistonsa maan päältä!
16Tuo mies ei ajatellutkaan tehdä hyvää.
Hän vainosi köyhää ja avutonta,
ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan.
17Hän syyti kirouksia –
saakoon itse ne päälleen!
Ketään hän ei siunannut –
jääköön itse siunauksetta!
18Kietokoon kirous hänet kuin vaate,
menköön se hänen sisäänsä kuin vesi,
hänen luihinsa kuin liukas öljy.
19Olkoon se viittana hänen yllään,
vyönä hänen lanteillaan.
20Näin tehköön Herra niille, jotka minua syyttävät,
niille, jotka puhuvat minusta pahaa.
21Herra, minun Herrani,
tule avukseni
nimesi kunnian tähden!
Sinä olet hyvä ja uskollinen,
pelasta minut!
22Minä olen köyhä ja avuton,
sydämeni on haavoilla.
23Minä katoan kuin väistyvä varjo,
minut huitaistaan pois kuin heinäsirkka.
24Polveni horjuvat paastoamisesta,
olen pelkkää luuta ja nahkaa.
25 #
Ps. 22:8; Mark. 15:29 Vainoojani pilkkaavat minua,
nyökyttelevät päätään, kun minut näkevät.
26Auta minua, Herra, Jumalani!
Sinä, joka olet uskollinen,
pelasta minut!
27Tulkoot he tuntemaan sinun kätesi voiman,
saakoot tietää, että sinä, Herra, autat.
28Kirotkoot vain – sinä siunaat.
Nouskoot minua vastaan – heidän käy huonosti,
mutta palvelijasi saa iloita.
29Olkoon pilkka syyttäjieni vaatteena,
häpeä heidän viittanaan.
30Suureen ääneen minä kiitän Herraa,
kansan keskellä minä häntä ylistän.
31Hän seisoo sorretun vierellä
ja pelastaa hänet niiden käsistä,
jotka tahtovat hänet tuomita.
Currently Selected:
Psalmit 109: FB92
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007