Apostolien teot 5

Ananias ja Safira

1Muuan Ananias-niminen mies myi yhdessä vaimonsa Safiran kanssa maatilan, 2mutta pani vaimonsa tieten osan kauppahinnasta syrjään. Loput hän luovutti apostolien haltuun. 3#2. Kun. 5:26; Luuk. 22:3; Joh. 13:2Silloin Pietari sanoi: »Ananias, miksi olet antanut sydämesi Saatanan valtaan? Miksi yritit pettää Pyhää Henkeä ja jättää maatilan hinnasta osan itsellesi? 4#1. Tess. 4:8Tilahan oli sinun, kun et vielä ollut myynyt sitä, ja sinun olivat myös rahat, kun sen myit. Kuinka saatoit ryhtyä tällaiseen tekoon? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle.» 5Nämä sanat kuullessaan Ananias lyyhistyi kuolleena maahan, ja kaikki, jotka olivat tätä kuulemassa, joutuivat kauhun valtaan. 6Nuoret miehet kietoivat Ananiaan ruumiin vaatteeseen, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet.

7Kolmisen tuntia myöhemmin tuli Ananiaan vaimo sisään, tapahtuneesta mitään tietämättä. 8Pietari kysyi häneltä: »Sano minulle, tähänkö hintaan te maatilan myitte?» »Niin, juuri siihen hintaan», vastasi nainen. 9Silloin Pietari sanoi: »Kuinka te yksissä tuumin ryhdyitte koettelemaan Herran Henkeä? Kuuletko askelia oven takaa? Ne, jotka hautasivat miehesi, kantavat täältä myös sinut.» 10Siinä samassa nainen kaatui kuolleena Pietarin jalkoihin. Nuoret miehet tulivat sisään ja näkivät naisen kuolleen. He veivät hänet pois ja hautasivat hänet miehensä viereen. 11#Ap. t. 2:43Kauhu valtasi koko seurakunnan ja kaikki jotka tästä kuulivat.

Apostolit tekevät voimatekoja

12 # Ap. t. 4:30; 2. Kor. 12:12 | Ap. t. 3:11 Apostolien kätten kautta tapahtui kansan keskuudessa monia tunnustekoja ja ihmeitä. Uskovat pitivät yhtä ja kokoontuivat Salomon pylväikössä; 13kukaan muu ei rohjennut liittyä heidän seuraansa. Mutta kansa piti heitä suuressa arvossa, 14#Ap. t. 2:47+ja Herraan uskovien määrä kasvoi yhä, niin miesten kuin naistenkin. 15#Mark. 6:56; Ap. t. 19:12Ihmiset toivat sairaita kaduille ja panivat heidät vuoteille ja paareille, jotta Pietarin kulkiessa ohi edes hänen varjonsa koskettaisi jotakuta heistä. 16Myös Jerusalemin ympärillä olevista kaupungeista tuli ihmisiä suurin joukoin. He toivat mukanaan sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja kaikki nämä tulivat terveiksi.

Apostolit vangitaan

17Silloin kiihko valtasi ylipapin ja hänen kannattajansa, koko saddukeusten ryhmäkunnan. 18#Luuk. 21:12He ottivat kiinni apostolit ja panivat heidät vankilaan. 19#Ap. t. 12:7Mutta yöllä Herran enkeli avasi vankilan ovet, vei heidät ulos ja sanoi: 20#Joh. 6:68»Lähtekää täältä. Menkää temppeliin ja julistakaa kansalle kaikki tämän uuden elämän sanat.» 21Apostolit tekivät niin. Kun päivä koitti, he menivät temppeliin ja alkoivat opettaa.

Apostolit Suuren neuvoston edessä

Ylipappi ja hänen lähimmät miehensä kutsuivat heti aamulla koolle Suuren neuvoston, kaikki Israelin kansan vanhimmat, ja lähettivät noutamaan apostoleja vankilasta. 22Sinne tultuaan palvelijat eivät kuitenkaan löytäneet heitä. He palasivat ja kertoivat: 23»Me näimme omin silmin, että vankila oli tarkoin lukittu ja vartijat seisoivat ovilla, mutta kun avasimme oven, emme löytäneet sieltä ketään.» 24Tämän kuultuaan temppelivartioston päällikkö ja ylipapit olivat ymmällä eivätkä voineet käsittää, mitä oikein oli tapahtunut. 25Silloin tuli joku sanomaan: »Ne miehet, jotka te panitte vankilaan, ovat täällä temppelissä ja opettavat kansaa.» 26Vartioston päällikkö lähti miehineen noutamaan apostoleita ja toi heidät paikalle. Väkivaltaa he eivät käyttäneet, sillä he pelkäsivät, että kansa voisi kivittää heidät.

27Apostolit tuotiin neuvoston eteen, ja ylipappi alkoi kuulustella heitä. 28#Ap. t. 4:18 | Matt. 27:25+Hän sanoi: »Me kielsimme jyrkästi teitä opettamasta sen miehen nimessä. Mutta nyt koko Jerusalem on täynnä teidän oppianne ja te yritätte panna sen miehen kuoleman meidän syyksemme.» 29#Dan. 6:7–11; Ap. t. 4:19Tähän Pietari ja muut apostolit vastasivat: »Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. 30#5. Moos. 21:22,23; Esra 6:11; Gal. 3:13Meidän isiemme Jumala on herättänyt kuolleista Jeesuksen, jonka te ripustitte ristinpuulle ja murhasitte. 31#Luuk. 24:47+Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen Ruhtinaaksi ja Pelastajaksi johdattaakseen Israelin kääntymykseen ja antaakseen sille synnit anteeksi. 32#Luuk. 24:48+Me olemme kaiken tämän todistajat – samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille jotka häntä tottelevat.»

33 # Ap. t. 2:37 Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja aikoivat tappaa heidät. 34#Ap. t. 22:3Silloin nousi neuvoston keskeltä eräs fariseus#5:34 Ks. selitystä Matt. 3:7., Gamaliel-niminen lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa. Hän käski viedä miehet hetkeksi ulos 35ja sanoi sitten: »Israelilaiset, harkitkaa tarkoin, ennen kuin teette mitään näille miehille. 36Ennen meidän päiviämme esiintyi Teudas. Hän väitti jokin olevansa ja saikin mukaansa neljäsataa miestä, mutta hänet tapettiin ja koko hänen kannattajajoukkonsa hävisi jäljettömiin. 37Hänen jälkeensä esiintyi verollepanon aikoihin Juudas Galilealainen. Myös Juudas houkutteli kansaa puolelleen, mutta hänkin sai surmansa ja koko hänen kannattajajoukkonsa joutui hajalle. 38#Sananl. 21:30; Matt. 15:13Siksi annan teille nyt tämän neuvon: jättäkää nämä miehet rauhaan, antakaa heidän olla. Jos tämä heidän ajamansa hanke on lähtöisin ihmisistä, se kukistuu itsestään. 39#Viis. 12:14Jos se taas on Jumalasta, te ette pysty heitä kukistamaan. Pitäkää varanne! Entä jos te taistelettekin itseään Jumalaa vastaan?»

Gamalielin puhe saavutti vastakaikua. 40Neuvosto kutsui apostolit sisään, ruoskitti heidät ja kielsi heitä puhumasta Jeesuksen nimessä, mutta päästi heidät vapaaksi. 41#Matt. 5:10–12; Room. 5:3; Fil. 1:29; 1. Piet. 4:13Apostolit lähtivät neuvostosta iloisina siitä, että olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden. 42#Luuk. 19:47+Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias.

Currently Selected:

Apostolien teot 5: FB92

Highlight

Copy

Compare

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in

Learn More About Kirkkoraamattu 1992

Aposel 5

Ananaiyas Kʉn Sapaira Raⱡ Nga Timan

1Wu ti murum, ei nga mbi ei, Ananaiyas, wote ambʉm nga mbi ei, Sapaira nʉtʉng. Wamp raⱡ nga mʉi ti, wu mat ngukʉⱡ, ku moni tʉtʉnggil. 2Wote, Ananaiyas ku moni titim nimbʉ nga mat ou ndupa, elim timp nimba tepa ku moni mel wei kʉralt mepa omba, nombuⱡa rung wu ni kʉⱡ ngurum. Uⱡ ei, ambʉm ndi pilpa, kapⱡa nilinga itim. 3Ni kʉn, Pita ndi, Ananaiyas kundpa, nimba mel, “Ananaiyas, nim Seitan ndi, nim nga numan orunga peka ropa moⱡnga, Muⱡnga Wingti ei, kol rokʉn ngukʉn, ku moni mat, ninim ambulkʉn tekʉn morun. 4Nim unt, mʉi ila ku ti nʉtʉtʉn ei kʉn, mʉi ei nim nga ku. Wote, mʉi ila ku moni titin ei kʉn, ku moni ei nim nga ku. Ei kʉn, nambuⱡ emel, ku moni mbʉ, Got kʉn mint nguimp nʉkʉn, numan raⱡ etkʉn pitin? Nim wamp ti kʉn, ik kol rokʉn, ngui ngʉnggʉrʉn mon. Nim Got kʉn ik kol rokʉn ngurun,” nitim.

5Wote Ananaiyas ni, ik ni pilpa, tʉngʉnda mint koⱡpa, mboi nitim. Uⱡ itim ni nga pʉtʉng wamp mbʉ, mundmong etʉng.

6Wote, kang wu mat ndi ok, Ananaiyas nga on ni, tek kom rok, mek puk on etʉng.

7Wote, ant mong raldika omba puⱡnga, Ananaiyas ambʉm ni, uⱡ itim ni, pili napilpa, manga nila murʉk urum. 8Wote Pita ndi, amp ni, waldpa nimba mel, “Mʉi ila ku moni tʉnggil ei nga ku moni, ya kuraⱡ mint mendpʉⱡ ei?” nitim. Wote amp ndi, ik punt ropa, nimba mel, “Wote int kʉⱡ mint, ei ka!” nitim. 9Wote Pita ndi, amp ni kundpa nimba mel, “Nambuⱡ emel, nim kʉn, nim nga wanim raⱡ, Nuim ei nga Muⱡnga ei, oⱡa tʉkʉⱡ kanʉnggil. Nim nga wanʉm mek puk, on eng wu kʉⱡ ndi, yant ok, nim nga on ei, akup mek ping ei nga keta puⱡ puⱡ ila, nokundʉk mormin,” nitim. 10Wote tʉngʉnda mint, amp ni, Pita nga kʉmp puⱡ ila koⱡpa, mboi nitim. Kang wu ni kʉⱡ, ruk ok kandrung ei, amp ni, kurum ila, on ni tʉk mek ekit puk, wam on etʉng wʉng ila angʉndʉtʉng. 11Wote kona ila, Got nga rapa tenda wamp kʉn, wote wamp wei mat kʉn, uⱡ itim ei nga pʉtʉng wamp mbʉ pora, mundmong minal etʉng.

Uⱡ Rʉpndi Elpa Elpa Mat Etʉng

12Uⱡ rʉpndi wamp kʉni nakʉndʉmʉn mat, Jisas nga nombuⱡa rung wu nimbʉ ndi, wamp morung nimbila etʉng. Nuim ei, mondʉk pʉtmʉn wamp nimbʉ, numan omba tenda puⱡnga ok, Solomon nga kʉpkʉ titim kona nila mou rorung. 13Wote, mondpa pili wamp mbʉ nga ekit orunga, wamp rʉⱡaip elpa nimbʉ ndi, kaip minal nʉndʉtʉng. Ei wote, ekit orunga wamp mou morung wamp rʉⱡaip elpa mbʉ nga mat, ruk ui nawʉrʉng. 14Wote, mondpa pili wamp mou rorung nila wu kep, amp kep, wamp kont nga, minal rukʉr oⱡungina, mondpa pili wamp mou ei mam itim. 15Nombuⱡa rʉng wu kʉⱡ nga kongun etʉng puⱡ ila kui wamp mbʉ, nombuⱡa mam mbila mek ekit ok, muⱡ kombilik pendʉk, Pita nga min ei ndi, ropa rʉngʉndangga, kui mbʉ pora nangga, nʉk etʉng. 16Ei kʉn, wamp ou ndupa, Jerusalem kona peng ila nondpa tetʉm kona peng mbila petmin wamp mbʉ nga, en enim nga kui rurum wamp mbʉ kʉn, wote kur kit rukʉr orunga murum wamp nimbʉ, mek orung. Wamp nimbʉ pora, etpa kai mundrum.

Nombuⱡa Rʉng Wu Ni Kʉⱡ, Mindil Kit Tʉk Ngurung

17Wote, wu pris kuimbal ei kʉn, elim nga rʉp wu mat, Sarusi rʉⱡaip ila mat kunda, nombuⱡa rʉng wu kʉⱡ etʉng uⱡ mbʉ nga wʉlʉk rok, wu kʉⱡ kʉn, uⱡ mat itimin nʉk pʉtʉng. 18Nʉk kʉn, wu kʉⱡ imp molk, tek kan manga ila pendʉtʉng. 19-20Wote rumbuldi ei kʉn, Got nga anggelo ti ndi, kan manga kumba ila, kumba tʉpa tepa, wu ni kʉⱡ, mepa ekit omba, nimba mel, “Enim manga wingti ila puk, wamp kont mul uⱡ ei nga ik ei pora, wamp mbʉ kundʉk nʉi,” nitim.

21Ni kʉn, nombuⱡa rʉng wu ni kʉⱡ, ik ei pilik, kona ranggʉⱡnga unt puk, manga wingti ila wamp mbʉ kʉn, ik mbo puⱡ mondʉk endʉtʉng. Ei kʉn, wu pris kuimbal ei kʉn, elim nga rʉp wu mbʉ kʉn, Jura wu kuimbal mbʉ kʉn, wi rok tʉk mou rok molk, nombuⱡa rung wu kan manga ila petʉng ni kʉⱡ, mek weing nʉtʉng. 22-23Wote, el wu nimbʉ, puk kan manga ila kandrung ei, wu ni kʉⱡ muⱡi nambrʉng. Wote, el wu nimbʉ, aldpa int puk, en enim nga wu nuim nimbʉ kundʉk, nʉk mel, “Tʉn kan manga ila ruk mbun kʉnmʉn ei, keta puⱡ puⱡ ei, kumba gi nimba pim. Wote, keta puⱡ puⱡ rʉp etmin el wu nimbʉ, moⱡung ku. Ei wote, kumba tʉpʉn, kan manga ila murʉk mbun ei kʉn, wamp ti muⱡi nambʉⱡʉm,” nʉtʉng. 24Wote, manga wingti rup wu kuimbal ei kʉn, wu pris kuimbal mbʉ kʉn, ik kʉⱡ pilik, nombuⱡa rung wu ni kʉⱡ etʉk, eng mel nant nda nʉk, numan ou nduk pʉtʉng. 25Ei kʉn, wu ti ndi omba, nimba mel, “Enim pinmin ye! Enim nga kan ngʉk pendʉng wu nimbʉ, manga wingti ila wamp ik mbo endʉk mormin ei ka!” nitim. 26Wote, rʉp wu kuimbal ni kʉn, elim nga el wu nimbʉ kʉn, puk nombuⱡa rung wu nimbʉ, tek mek orung. Puk ting etʉk kʉn, ronduⱡ mundʉk uⱡ ti, iti natʉtʉng. Ei nambuⱡ emel, ronduⱡ mundʉp nimin ndam, wamp mbʉ ndi, en enim ku ndi ruing nʉk pʉtʉng.

27-28Wote, nombuⱡa rung wu ni kʉⱡ mek ok, wu nuim nimbʉ nga kuimp keta nila mondrung ila, wu pris kuimbal ni ndi, waldpa nimba mel, “Tʉn ndi, enim kʉn ronduⱡ mondpʉn, enim Jisas nga mbi ila, wamp ik mbo rundi, mon nʉtmʉn! Wote, akup enim nga ik ei, Jerusalem kona ila pilik, kapⱡa endinmin ei ndi, Jisas ni, tʉn ndi, rop kundurmin ninmin,” nitim. 29Pita kʉn, nombuⱡa rung wu kat kʉn, punt rok nʉk mel, “Tʉn Got nga ik ei mendpʉⱡ, pep ruimʉn, wote wamp ti nga mon! 30Enim ndi, Jisas nde peta ila pendʉk, rok kondrung wu ni, wote tʉn nga anda kouwʉ nimbʉ nga tipam Got elim ndi, ⱡoporpa tʉpa oⱡa mundrum. 31Wote Got ndi, mepa muⱡ kona ila oⱡa mba, elim nga ki mbo orunga, wamp Etpa Ti Wu Nuim ei mundrum. Nambuⱡ emel, wu ei ndi, Isrel wamp mbʉ numan ropʉl rangina wamp mbʉ, nga uⱡ kit mbʉ pendpa kelmba. 32Muⱡnga Wingti tʉn uⱡ kʉndrʉmʉn mbʉ nga pora nimba, mot ndonmun. Tʉn kʉn Got ndi, elim nga ik ei, kum teng wamp mbʉ kʉn, Muⱡnga Wingti ei, wei gem ngurum,” nʉtʉng.

33Wu nimbʉ ndi, nombuⱡa rung wu ni kʉⱡ, ik nʉtʉng nimbʉ, pilik popʉⱡ kulk wu ni kʉⱡ, rop kundmin nʉtʉng.

Wu Gamaliyel Ndi, Nombuⱡa Rung Wu Kʉⱡ Nga Ik Nimba Kun Mundrum

34Mi ik mbo wu ti, mbi tek, Gamaliyel nʉtʉng. Wu ei, Perisi wu ei, Moses nga mi ik kʉⱡ, wamp mbʉ mbo rondrum. Wu ei, wamp minal ndi, tʉk ou ndurʉng. Wu ni ndi, wu nuim morung nimbʉ nga kuimp keta ila oⱡa anggilpa, kundpa nimba mel, “Nombuⱡa rʉng wu mbʉ, tʉk pena ndangina, ant mong ralt pena ila muⱡeing,” nitim. 35Ei mel elingina, wu Gamaliyel ndi, mukʉr morung wu nimbʉ, kundpa nimba mel, “Enim Isrel wu mbʉ ye! Tʉk pena ndunmin wu kʉⱡ kʉn, uⱡ ti itmin nʉk, pʉlʉng ndam, numan tʉk mondʉk, pilik kun etʉk mint itʉi! 36Ei kʉn, enim pʉtmin ni, kot unt mel, Tatiyas ni, wu ei, elim wu nuim ti mor ku, nimba pilpa, wu 400 elim kʉn pep rorung. Wote wu ni, rok kondrung ei kʉn, pep rok andrʉng wu nimbʉ, mbuⱡ mbaⱡ nilimina, kongun etʉng uⱡ nimbʉ, pora nitim. 37Wote wu ei, kurum ni kʉn, gapman ndi, wamp mbi titim ei kʉn, Galili kona wu Juras ndi, oⱡa omba, elim wu nuim ti ku nimba, wamp minal rukʉr tʉpa itim. Wote wu ni, rok konduⱡina kʉn, elim nga pep rok orung wamp nimbʉ, kʉni i ku etʉk, mbuⱡ mbaⱡ nʉtʉng. 38Uⱡ ei nga, na akup enim kundʉp nʉnt. Enim wu kʉⱡ kʉn, kʉni nakʉndʉk uⱡ ti iting, ama mon! Wu kʉⱡ, wak rop mundamin peing. Uⱡ enmin kʉⱡ, wamp nga ronduⱡ tila eng ndam, etʉk roⱡ pi nʉping. 39Wote uⱡ mbʉ, Got nga ronduⱡ ila eng ndam, enim ndi kapⱡa rok, mana ndui nʉnding. Wote, itimin nʉk eng ndam, enim Got kʉn el ruing!” nitim.

40Wote, wu nuim ila morung nimbʉ, wu Gamaliyel nga ik nitim nila, teng nduk Jisas nga nombuⱡa rung wu nimbʉ, wi rok mukʉr tʉk, tʉmbʉⱡ ndi rok, Jisas nga mbi ila aldpa ik mbo indi, mon nʉk, wak rok mundrung. 41Ei nga, Jisas nga nombuⱡa rung wu ni kʉⱡ ndi, wu nuim morung nimbʉ nga manga ni, numan kai pilik, wak rok, pena orung. Ei nambuⱡ emel, Got ndi, pilim ila, tʉn kapⱡa enim. Jisas nga mbi ila mindil tʉk, wote pipil kulk etʉk morung. 42Uⱡ ei nga, rumbʉⱡ ui mbila rʉk rʉk, manga wingti ou ila kep, wamp mang kona mbila kep, wote kona mbila pora, aldpa puⱡ mondʉk, Jisas Wu Kraist, Got nga ngurum wu ei nga Rʉnang Ik Kai mbʉ, mbo rondrung.

Currently Selected:

Highlight

Copy

Compare

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in

Learn More About Melpa