YouVersion Logo
Search Icon

Aposol 19

19
E Pol e kui ia i Korin
1Tara pöata te kaia e Apolos tara taun i Korin, be Pol e silana tara makum te ka mei a man pokus ba nonei ena butuna i Epesis, tena sabe raien a palair u kristen. 2Ba nonei e rangata ranen, “Alimiou u lu haseiam u Namnamei u Göagono tara pöata tu tanian lueia limiou u nihamana turu kristen?”
Ba nori e poeier, “E möa. Alam uma hengo has nai u Namnamei u Göagono.”
3Be Pol e rangata lel ranen, “Ga saha mar baptais tu lueiam limiou?”
Ba nori e poeier, “Alam u lui a baptais tere Jon.”
4Be Pol e poeiena, “Pöata te baptais raia e Jon u katuun ba nonei e poeiena, ‘Habirits ba naiam a man markato a man omi i tamilimiou.’ Ba nonei e hatei raneien tegi hamana uaien tara katuun te kute nama i tanen, nonei e Iesu.”
5Pöata ti hengoeien u raranga teka ba nori e töan habaptais ria tara solona e Iesu a Tsunono. 6Pöata te hatakopeia e Pol a limanen ieluren, ba u Namnamei u Göagono e koul uanama i taren. Ba nori e ranga ria turu mamana u mar ranga, me ranga ner a manka te butu moto nou. 7Toum romana a maloto na huol a katuun te habaptais nonei tara pöata.
8Be Pol e tasu uana iahana luman lotu turu Jiu, ba tara topisa a tsihou, nonei e rangan töa lasiin u Bulungana u Niga. Nonei e ranga hatagala meraien me torohanan hatakeiena u hakhakats u niga i taren tara Nipepeito tere Sunahan. 9Kaba a palai i hipus naien batema hamanari me ranga homi hasner a Maroro tara Tsunono i matar u katuun. Be Pol e lurena u kristen me la gono mera nen, na turu mamana u lan nonei e hatei naia u raranga iahana luman skul tere Tiranas. 10U raranga teka e la me antunena u huol u hiningal. U katuun hoboto u Jiu na u katunura i Grik ti kaia tara provins i Eisia i hengo hoboti u raranga tara Tsunono.
A galapien tson tere Siva
11E Sunahan e hatakui sila naia u mamana u mar mirakol tere Pol. 12U hangitsip tsi u labalaba te sebeli a tuenreina e Pol i söata menai turu katuun ti siki ba man siki taren te laba ranen, na u liliahanei u omi i koul ba hasir u katuun bate lar. 13Ba palair u Jiu e torohanan kato haser a mar toukui teka me poeier a solona e Iesu a Tsunono tegi hakoul meraien u liliahanei u omi turu katuun. Na nori a man töa i roron ranga u teka, “Alia e ranga hatagala koru megou lö tara solona e Iesu te roron ranga nena e Pol, koul ban!” 14U tohit u munmun toulana ti kato a markato teka nori a galapien tson tara töa pris pan turu Jiu a solonen e Siva.
15Kaba töa liliahanei a omi e ranga palis raien me poeiena, “Alia e atei silegu e Iesu na e Pol e ka mer a nitagala, kaba lia ema atei sil ragi limiou!”
16Ba katuun te ka mei a liliahanei a omi e kurapa uana i taren be atung ranen me tagala saluhe ranen me kato hohomi koru rena a peisaren me kiis kaakata ba raneien a man hasobö i taren. Ba nori e bus ba ner a luma teka me la mer a beloso. 17Ba u Jiu na u Grik hoboto ti kaia i Epesis e hengo ner a ka teka, ba nimatout a kapan e butuna turu katuun hoboto, ba nori e soloseier e Iesu a Tsunono. 18U katuun u parpara koru ti hamana i lama memi pokeier a mamana a markato a omi ti katoeien i manasa. 19Na para koru a katuun ti roron katoe u matuna na hirakö i gono hoboti a man bukun matuna na hirakö i taren me haatse ria turu tula i matar u katuun hoboto. Ba nori e aser a hihol tara buku hoboto teka me antunana tara 50,000 a makumun silva. 20Tara markato teka, ba u raranga tara Tsunono e sata uana tara han a parpara me tagala saluhena.
A tei Epesis i ku homin e Pol
21Na i murina a manka teka, ba u Namnamei tere Sunahan e haleie nei e Pol u hakats tega la uaien tara provins i Masedonia na i Gris, bate la hamurimuri uana i Jerusalem. Be Pol e poeiena, “I murina tena tare goua lia a man han teka, balia tena tara hase gou i Rom.” 22Ba nonei e tula rena a huol a katunun hitaguhu i tanen, ere Timoti mere Irastas, ba nori e la mam uaier i Masedonia. E Pol e gamon ka noa buia tara provins i Eisia.
23Tara pöata teka a nomi pan e butuia i Epesis tima ngil menai u katuun a Maroro tara Tsunono. 24E Demitrias e kukuiei a manka a silva. Nonei e roron kui tatateie a matsi makumun silva a mankan lotu ti hakeia tara luman lotu pan tere Atemis, a got gamogamo a tetahol ti roron hatsunono uu katunura i Epesis. E Demitrias e roron habuti a toukuin hahol a para turu katunun kui i tanen. 25Nonei e goner u katuun teka ti kamei a töa mar toukui me poeiena, “A pal tson, alimiou e atei sil hasemiou a toukuin hahol teka e roron habutena a moni i tarara. 26Na katuun teka e Pol e habirits hakapi u hakats tara katuun a parpara be poeiena, ‘U kesa te kuieri ualima ema got hamanari.’ Alimiou u tare men na limiou u hengo hakapa hase men. Nonei ema markato peisa uai teka i Epesis. E möa. Nonei e kato hasema a man ranga teka tara han a parpara koru iahana provins teka i Eisia. 27U raranga tara katuun teka e namots kato homiena a solo tara toukui i tarara. Na tana ka lel, u raranga i tanen e namots kato homi hasena a solo tara luman lotu pan tara got a tetahol e Atemis, bate here nei a ka pinopino turu hakats turu katuun. U katunura i Eisia hoboto na u katuun tara han hoboto e roron hatsunoner a got a tetahol teka. Kaba u raranga tara katuun teka e Pol, e katsin kato hataia tsiponena a nikapan i tanen.” E Demitrias e mar ranga uu teka.
28Pöata ti hengoeien u raranga teka ba nori e raharaha korur. Ba nori e kur me poeier, “E Atemis a tetahol i tarara u katunura i Epesis te pan koruna!” 29Ba u katuun hobotora i Epesis e hiagetagetar. Nori i takei hoboto me piata uaier tara makumun hagum. Ba nori e las raier ere Gaius mere Aristakus be la gono mera ren. Nori a huol a katununa i Masedonia ti roron lala gono mei e Pol. 30E Pol e ngilin la uu i gusur u katuun, kaba u kristen i hapiou naien. 31Na palai hasir u gamman ni Eisia a man hahikapien tere Pol, nori i hala has nema u raranga i tanen bate ranga hatagala meren tegoma tatei la uaien iahana makumun hagum. 32U hagum teka ema niga lel ii, a palai i ku ni u tan u mar ranga, na palai i ku ni u tana lel has u mar raranga. Na para koru a katuun ema atei sile ii a mouna a ka timi gono sileien. 33Ba u Jiu e tula menari e Aleksenda i hagus, ba palair u katuun e ku siler tego kato menien u ranga. Be Aleksenda e hasoasei nena a limanen tegi kakamoto uaien ba nonei te ranga palisena u ranga i taren. 34Kaba ti tara mareien nonei a Jiu, ba nori e totou ku hobotor me poeier, “E Atemis a tetahol i tarara u katunura i Epesis te pan koruna!” Nori i mar ku las uu teka e antunaia tara huol a aua.
35Ba töa katuun pan ni Epesis e kato hakakamoto rena u katuun me poeiena, “Ara u katunura i Epesis, u katuun hoboto e atei siler i Epesis nonei a taun te tara kap nena a luman lotu tara tetahol pan e Atemis, na taun has tara hatu a göagono te rusma i Kolö. 36Möa koru ta katuun tega hipusin u raranga teka. Alimiou go kakamotoiam ba tema katoemi ta töa ta ka ta omi. 37Alimiou ti lu remuma a huol a katuun teka, kaba nori ima kope ii ta ka tara luman lotu. Na nori ima ranga hahakos has nai a got a tetahol i tarara. 38Te ngilin kout mena e Demitrias na u katunun kui i tanen a töa katuun, e ka mena a pöatan kout. Na gamman e ka hasina. Nori egi hamatsköeia u ranga i taren turu kout. 39Na te ka lel memia limiou tu taina tu ranga, ba limiou te hamatsköe mien romana tara pöatan hagum. 40Ara ena mots lueier ta niomi tara hiagetageta teka, ara i möa ta ka tegi rangein te hatei nanou a hiagetageta te kato lala.” 41Pöata temar ranga hakapa uu a kapan teka, ba nonei e tula kalakala rena u katuun ba u hagum e tarurana.

Currently Selected:

Aposol 19: HLA 2020

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in