YouVersion Logo
Search Icon

Marcos 1

1
Feti'su Juan a'ima candusian
(Mt 3.1-12; Lc 3.1-9, 15-17; Jn 1.19-28)
1Qquen tsu Jesucristone ñotsse condase'choja ashaen. Tiseja Chiga Dutssi'ye tsu.
2Tayopi Chiga Aya'fama afa'su Isaíasja Chiga su'choma qquen tevaen:
¡Que canjan! Quema o'tie gi moeña ña mandasi afa'suma que jiya'chove ñoñañe.
3A'i aya'fama qui paña'faya a'i menia'ñe qquen fundo'je'choma:
“Na'su jiya'chove ñoña'faja.
Tise tsaiquima tansianqquia'caen que'i injama'choma tansian'faja.”
4Juan a'ima feti'su ji a'i menia. Jipa qquen candusian:
—Majan ño'ame daye in'jamba tise in'jangae canse'choma catiye in'jan'da ñotssi tsu fetiyeye. Chiga tsu que'i egae tsincon'choma joqquitssiaña. 5Poiyi'cco Judea ande'su a'i, Jerusalén canqque'su a'i'qque jiji'fa. Tise'pa egae canse'choma condase'fasi Juan Jordán na'enga tsendeccuma feti.
6Juan ondiccu'jeja camello tosema otata'cho. Tise utuqui'faja ttono utuqui'fa. Tise anqque'suja ttombu, tsampi'su tuño cuñajun'cho'qque. 7Juan candusiamba su:
—Ñama omboe tsu jiya ñama ti'tsse'tssiaja. Ñajan utu'ccoapa gi shaca tise sapatoma uga'choma ccupa'suve ca'niñe. 8Tsa'ccui'ccu gi que'ima feti'je. Tsa'ma tise jipa Chiga Qquendya'pai'ccu tsu que'ima fetiya.
Jesúsma feti'cho
(Mt 3.13-17; Lc 3.21-22)
9Tsonsi tse'i Jesúsja Galilea ande'su Nasaret canqquene ji. Jisi Juan Jesúsma feti Jordán na'enga. 10Jesúsja na'eñe sombojipa sefacco fettaye'choma atte. Chiga Qquendya'pa ppuppuju'choa'caen tisenga andeji. 11Tsa'caen andeji'ni Jesús sefaccone afa'choma paña qquen su'choma:
—Que qui Ña Dutssi'ye, Ña In'jan'cho. Quene gi avujatssi.
Satana Jesúsma qqueña qquen tson
(Mt 4.1-11; Lc 4.1-13)
12Tse'faei'ccuyi Chiga Qquendya'pa Jesúsma manda moen a'i menia. 13Jesúsja cuarenta a'tave tseni can'jen. Tsenijan osha'cho ttesiaca'moa can'jen'fa. Tseni can'jensi cocoya na'su, Satana, jipa Jesúsma qqueña qquen tson. Tsa'ma Chiga sefacconi'su shondosundeccu Jesúsma coira'je'fa.
Jesús Galileani condaseye ashaen
(Mt 4.12-17; Lc 4.14-15)
14Ande na'su Herodes tayo Juanma indipa piccosi Jesús Galileani japa Chiga aindeccuve daya'chone ñotsse condase'choma candusiañe ashaen. 15Jesúsja su:
—Tayo tsu napiji. Ti'tssecan tsu napiya Chiga aindeccuve daya'choe. Que'i in'janga canse'choma catipa ño'ame daye in'jan'faja. Tsa'caen in'jamba va ccushaya'chone ñotsse condase'choma in'jan'faja.
Jesús avu vachosundeccuma ttu'se
(Mt 4.18-22; Lc 5.1-11)
16Jesús Galilea mar otafa'ye jayipa Simón, tise quinshin Andrésma atte. Tsendeccuja avuve vachoye atesundeccupa vacho'je'fa. 17Jesús tise'pama attepa su:
—Ñai'ccu jipa jacan'faja. Ña gi tsoña que'imajan avuma ttuqquia'caen a'ima ttu'sesundeccuve.
18Qquen susi tise'pa vacho'vama catipa Jesúsi'ccu ja'fa.
19Ti'tsse joccani jayipa Santiago, Zebedeo dutssi'ye, tise quinshin Juanma'qque atte. Tsendeccuja shavoni dyaipa vacho'vama uga'je'fa. 20U'gá dyai'fasi Jesúsja tsendeccuma'qque ttu'se. Tsonsi tise'pa yayama, semasundeccuma'qque shavonga catipa Jesúsi'ccu ja'fa.
Cocoya ca'ni'cho a'i
(Lc 4.31-37)
21Napi'fa Capernaum canqqueni. Tsomba sema'ma'qquia a'ta Jesús Chiga manda'choma atesian'jen'ttinga ca'nimba atesian'jen. 22Jesús atesian'jensi a'i pañamba can'boen'fa. Tevavaensundeqquia'cambipa na'sia'caen tsu atesian'jen. 23Tsa'caen tson'jen'ni cocoya ca'ni'cho a'i atesian'jen'ttinga ca'ni. Ca'nimba fundo:
24—¿Mincoñe qui ingingata ji, Jesús Nasareno'su? ¿Ji ti qui ingima sefaeñe? Ñanda gi quema atesu. Queta qui Ño'a Chigani'su.
25Qquen susi Jesús cocoyama iyu'upa su:
—¡Ziyaja! ¡Joqquitssija va tsandie'ye!
26Tsa'caen susi cocoyaja tsa a'ima pan'jaemba quia'me fundopa somboin ja. 27Somboin jasi a'i pa'cho qquendyasi poiyi'cco a'i dyopa can'boen'fa. Tsomba tisupanaccu iñajampañacco'fa:
—¿Jongoesu tsu vaja? ¿Jongoesu tsu va cuname atesian'jen'cho? Jovaja ti'tsse'tsse manda. Nane cocoyandeccuma'qque iyu'usi tisema paña'fa.
28Tse'faei'ccuyi poiyi'cco tsa Galilea ande'su aindeccuja Jesúsne paña'fa.
Simón chanccashema ccushaen
(Mt 8.14-15; Lc 4.38-39)
29Chiga manda'choma atesian'jen'ttie sombopa Simón, Andrés Jesúsi'ccu tisupa tsaoni jayi'fasi Santiago, Juan'qque jaja'fa. 30Tseni japa Simón chanccashema atte, ajepa pajipa ccui'choma. Tsonsi attepa Jesúsnga conda'fa. 31Pañamba Jesús paji'sunga catsepa tive'ye indipa jangian. Tse'faei'ccuyi aje chattian. Aje chattiansi tsa pushesuja poiyi'cconga cui'ña.
Jesús pajisundeccuma ccushaen
(Mt 8.16-17; Lc 4.40-41)
32-33Tayo sime, chiga amppisi, sema'ma'qquia a'ta pasasi poiyi'cco tsa canqque'su a'i tsa'o sombo'ttinga bo'fa. Pa'cco pajisundeccuma, cocoya ca'ni'chondeccuma'qque Jesúsnga i'fa. 34I'fasi Jesús tsain'bitssia osha'choi'ccu pajisundeccuma ccusha'shaen. Tsain'bitssia cocoyama'qque joqquitssian. Tsa'caen ccusha'shaemba Jesúsja cocoya afaye se'pi, tisema atesuchosi.
Jesús Galileani japa candusian
(Lc 4.42-44)
35Tsomba a'taningae, toya sinttia'ni Jesús jangipa ccani ja, a'i menia, Chigama iñajañe. 36Tisema attembe moemba, Simón, toya'caen tisei'ccu can'jensundeccu'qque, Jesúsve ttattacan'fa. 37Ttattacamba attepa su'fa:
—Poiyi'cco tsu queve ttattacan'fa.
38Tsa'ma Jesúsja su:
—Jinge ccani jaye, faesu canqque, faesu canqquenga ñotssiave candusiañe. Tsa'caen in'jamba gi vani ji.
39Tsa'caen supa pa'cco Galilea andenga jacan. Tsa'caen jacamba pa'cco Chiga manda'choma atesian'jen'ttinga japa candusian. Cocoyama'qque joqquitssian mañajan.
Na congomba paji'choma ccushaen
(Mt 8.1-4; Lc 5.12-16)
40Tsa'caen tson'jen'ni fae tsandie, na congomba paji'cho, Jesúsnga catsepa ccarupa dyaipa su:
—Que in'jan'da qui ñama ccushaeñe osha.
41Tsa'caen susi Jesús tisema mende'yepa tivei'ccu yasapa pporaemba su:
—In'jan gi. Tayo qui ccusha.
42Jesús tsa'caen susi tse'faei'ccuyi tise na giya'tsse dapa ccusha. 43Tse'i Jesús tisema qquen iyu'upa manda moen:
44—Que canjan. Majangayi'qque condambeyi jaja Chigama afa'suni. Tseni japa tisuma tisenga canjaenjan. Canjaemba Moisés tayopi mandaqquia'caen ccusha'chone afeya'choma Chiganga afeja. Tsa'caen afeja cuintsu poiyi'cco a'i in'jan'faye que ccusha'choma.
45Tsa'ma tsa a'i ccushapa jayipa condasé ja. Poiyi'cconga condase ma'caen da'choma. Tsa'caen tsonsi Jesúsja canqquenga ca'niñe oshambi a'i panshaen tisema atteye in'jamba bo'fasa'ne. Tsa'ma ccafaeyi a'i menia jaca'ni'qque tseni poiyi'cco a'i bo'fa, tisema atteye.

Currently Selected:

Marcos 1: con

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in