Psalmit 37
FB92

Psalmit 37

37
Psalmi 37#Psalmi 37*: Psalmi on alkutekstissä ns. alfabeettinen psalmi, ks. Ps. 9.
Vanhurskaat perivät maan
1Daavidin psalmi.
Älä kiivastu pahantekijöille,
älä kadehdi väärintekijöitä.
2He kuihtuvat hetkessä niin kuin ruoho,
lakastuvat kuin kedon vehreys.
3Luota Herraan ja tee hyvää,
niin saat asua maassasi,
turvallisilla laidunmailla.
4Saat nauttia Herran hyvyyttä,
hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo.
5 # Ps. 22:9+ Anna tiesi Herran haltuun,
turvaa häneen.
Hän pitää sinusta huolen!
6Hän antaa syyttömyytesi käydä esiin
kirkkaana kuin aamun valo.
Sinun oikeutesi loistaa kuin keskipäivän aurinko.
7Ole ääneti Herran edessä,
odota hänen apuaan!
Älä kadehdi sitä, joka menestyy elämässään,
sitä, jonka kaikki juonet onnistuvat.
8Malta mielesi, hillitse vihasi!
Älä kiivastu –
se johtaa vain pahaan!
9Väärintekijät joutuvat tuhoon,
mutta ne, jotka panevat toivonsa Herraan,
saavat periä maan.
10Vielä hetki –
ja jumalatonta ei enää ole!
Sinä katsot hänen asuinpaikkaansa –
se on tyhjä!
11 # Matt. 5:5 Mutta nöyrät perivät maan,
he saavat osakseen onnen ja rauhan.
12Jumalaton punoo juonia vanhurskasta vastaan
ja irvistelee hänelle vasten kasvoja.
13 # Ps. 2:4+ Herra nauraa jumalattomalle,
hän tietää, että tilinteon päivä tulee.
14Jumalattomat paljastavat miekkansa,
jännittävät jousensa
kaataakseen köyhän ja avuttoman,
surmatakseen suoran tien kulkijat.
15Mutta heidän miekkansa osuu heidän omaan sydämeensä
ja heidän jousensa särkyy.
16Vanhurskaalla on enemmän iloa vähistä varoistaan
kuin jumalattomalla paljosta tavarastaan.
17Jumalattomien mahti murtuu,
mutta vanhurskaiden tukena on Herra.
18Herra pitää huolen omiensa jokaisesta päivästä,
eikä heidän perintöosansa koskaan häviä.
19 # Job 5:20+ He eivät kärsi puutetta kovinakaan aikoina,
nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
20Mutta jumalattomat tuhoutuvat,
Herran viholliset katoavat kuin laidunten vihreys,
he haihtuvat savuna ilmaan.
21Jumalaton ottaa lainaa mutta ei maksa takaisin,
vanhurskas on hyväsydäminen ja antaa omastaan.
22Ne, joita Herra siunaa, saavat periä maan,
ne, jotka hän kiroaa, joutuvat perikatoon.
23Kun Herra ohjaa askeleita,
ihminen kulkee oikeaa tietä.
24Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan,
sillä Herra pitää häntä kädestä.
25Olen elänyt pitkän elämän,
nuoruudesta vanhuuteen saakka.
Koskaan en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä
enkä hänen lapsiaan kerjäämässä leipää.
26Vanhurskas on antelias ja lainaa mielellään,
ja myös hänen lapsillaan on siunaus.
27Karta pahaa ja tee hyvää,
niin saat aina asua maassasi.
28Herra rakastaa oikeutta.
Hän ei hylkää omiaan
vaan varjelee heitä iäti,
mutta jumalattomien suku sammuu.
29Vanhurskaat perivät maan
ja asuvat siinä aina.
30Vanhurskaan suu puhuu viisautta,
hänen kielensä kertoo, mikä on oikein.
31Hänellä on sydämessään Jumalan laki,
eivätkä hänen askeleensa horju.
32Jumalaton väijyy vanhurskasta
ja vaanii tilaisuutta tappaakseen hänet.
33Herra ei jätä omaansa jumalattoman armoille
vaan osoittaa hänet syyttömäksi oikeuden edessä.
34Pane toivosi Herraan, kulje hänen tietään!
Hän korottaa sinut,
sinä saat periä maan
ja nähdä jumalattomien tuhon.
35Minä näin jumalattoman voimansa tunnossa,
hän rehotti kuin piikkipensas kukassaan.
36Hetken kuluttua häntä ei enää ollut,
minä etsin häntä mutta en löytänyt mistään.
37Katsele nuhteetonta, tarkkaile rehellistä –
rauhan miehellä on tulevaisuus!
38Pahantekijät tuhoutuvat kaikki tyynni,
jumalattomia odottaa perikato.
39Mutta vanhurskaat saavat avun Herralta,
hän on heidän turvansa ahdingon aikana.
40Herra auttaa heitä ja vapauttaa heidät.
Hän päästää heidät jumalattomien käsistä,
pelastaa heidät, kun he pakenevat hänen suojiinsa.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Learn More About Kirkkoraamattu 1992