Romans 11
11
God-im Nagligigai Israel-guruat
1 #
Phil 3.5. Apiqsriruŋa inna, God-im pisunġiŋavagich iñuŋni? Naaggapiaġataq. Uvaŋaptauq uvva Paul Israel-gummiuŋa, kiŋunġuvluŋa Abraham-mun, iḷauvluŋa maŋŋuqaqtuanun Benjamin-mik. 2God-im pisuŋaiŋaitkai iñuŋni iñuksraqtaani aullaqisaamiñqaŋa. Bible-ni uqaluich iḷisimaguvsigik qanuq Elijah-mun uqautiŋatilaaŋa God, iḷisimarusi ilaan uqallautiŋagaa God, pasivḷugich Israel-guruat uqallakłuni, 3#1 K 19.10, 14.“Ataniiq, tuqunŋagaich uqaqtitin kisiŋŋuqłuŋa, siquminŋagaich iñuich ikipkaivikaaŋich aŋaiyyukamiŋ iliŋnun, aasiuvva uvaŋa kisiŋŋuqtauruaŋa, iñuktaġiniaqsaammigaanŋa.” 4#1 K 19.18.Tavra God-im kiuŋagaa, “Kisiŋŋuŋaitchutin. Piqaqtuŋa 7,000-nik iñuŋnik putinŋaisamnik aŋaiyyulutiŋ Baal-mun.” 5Tavraptauq paŋmapak, iñugiaŋitchuanik Israel-guruanik iñuqaġmiuq God-im piksraqtaaŋiñik ukpiquvlugich, qanuq nagliktuutiqpaqaqłuni. 6Tavra annaurrauniġmata God-im nagliktuutiqpaŋagun, annaurrauŋiññiqsut kamaginiḷugich God-im pitquraŋi. Annaurrauniqpata kamaksriñiġmikkun pitquranik piiññayaqtuq annaurrauniksramik nagliktuutiqpakun.
7Paŋmapak uvva inna sut ittut. Iñugiagniqsrat Israel-guruat paqinŋaitkaat annaun ivakkaqtiŋ pitquratigun. Aglaan God-im iñuksraqtaaŋisa paqinŋagaat annaun. Iḷaŋiḷḷu kaŋiqsipkallaiqsitauŋarut. 8#Dt 29.4; Is 29.10.Taamna nalaunŋaruq aglausimaruatun Bible-ni, “God-im makautaŋaaqsipkaŋagai, tainnaqłutiŋ taiguaġaluaqamisigik God-im uqaluŋi, kaŋiqsiḷaitkaich. Tusaagaluaġmikamiŋ Christ-kun, ukpiliḷaiñmiut. Tainnasuŋaiññaq aasii ittut paŋmapaŋmun aglaan.” 9#Ps 69.22, 23.David suli uqallaŋammiuq Bible-ni inna,
“Niqilluataŋisa allallu quviasaaġusiaŋisa
sagluqilisigik isumallasiḷugich nalaunŋaniḷutiŋ inmiŋni God-mullu.
Nalaunŋaruamik tatavsaqtauŋarut
killuġmik isumaqaġniġmikkun.
10Kaŋiqsiḷḷaigutilich ayauŋaruat tautuksiḷaiñmatun.
Nagliksaaġutigilisigik piḷuutitiŋ iñuktun nanmaktuatun,
uqumaitchuanik puuŋasivḷutiŋ.”
11Aasiuvva apiqsriruŋa uumiŋa apiqqunmik, Israel-guruat pisuŋiñmarruŋ Christ, taamna sivuniqaqpa God-mun pisunġiġñiḷugich Israel-guruat isuitchuamun? Naaggapiaġataq. Pisunġiqsauŋaitchut isuitchuamik. Aglaan pisuŋiñmarruŋ Christ, Jew-guŋitchuat annaurrauyugaqtut, Israel-guruat siŋñaliġḷutiŋ annaurrauyumaliquvlugich. 12Tavra Jew-guruat ukpiŋairrutaat anniqsuiŋamman annaunmik nunam iñuŋiñun, suli inuqsraġniŋat qaġġirriŋamman anniqsuiñiŋanik annautim Jew-guŋitchuanun, qanutułhaaq aŋitiginiaqtut anniqsuusiaksrat taimanigu Jew-guruat ukpiliqpatali Christ-mun.
Jew-guŋitchuat Annaurrauyumiñaqtut
13Paŋmapagli Jew-guŋitchuasii uqautiniaġivsi. God-im tiliŋagaaŋa alġaqsruitquvluŋa Jew-guŋitchuanun aasii taamna katchuŋairrutigigiga God-mun tiliŋaniġa alġaqsruitquvluŋa, 14tamatkua Jew-guqatitka siŋñaliġḷutiŋ iḷaŋich-unnii annaurrautquvlugich. 15Pisuŋirrusiaŋat God-miñ sivuniqaŋaniġman nunam iñuŋiñun iḷauraaliuġunmik God-mun, qanutułhaaq aŋitiginiaqtuq quviasuun akuqtuqtaukpata. Aliuġnaqtiginiaqtuq iñuktun aŋipkaqtauruatun tuqqunmiñ.
16Uvva urriqan. Jew-guruat nutauruanik palauvaksranik pikamiŋ, punnilivium igaaŋa atausiq aitchuutigisuugaat God-mun, tasammaasii tainna pikamiŋ akutaq iluqaan ilaaguaġmatun pigaat God-mun. Tainnatun Abraham punnilivium igaaŋatun ittuq, aasii iluqaġmiŋ kiŋuniŋi iluqaatun akutatun. Abraham God-im iñuginiġmagu, tainnatun kiŋuniŋi God-im iñuginiaġmigai. Tainnainmiuq napaaqtuq. Maŋŋua napaaqtum nakuukpan, tasamma qisiqsiutiŋi nakuummiut. 17Israel-guruat qisiqsiutiŋisun napaaqtum olive-nik naurisuuruam ittut. Iḷaŋich kipirauŋarut ukpiŋił̣ł̣utiŋ. Aasiiḷi Jew-guŋitchuasii, qisiqsiutiŋisun taavaniġruiññaq nauruam napaaqtum, ittusi maŋuktatun qisiqsiutitun inaannun kipirauruat inaŋiquvlugich. Ilivsiasii aitchuusiaqaqtusi quviasaaġusianik God-im unniqsuqłiisiŋiñik Abraham-mun miqłiqtuŋiñullu. 18Uqavigaaġutiginagu inaŋiġñiŋniqsi Jew-guruanik. Itqaumasiuŋ napaaqtum maŋŋuatun inŋitchusi, aglaan qisiqsiutiłhiñat. Nappatauŋitchusi napaaqtumun, aglaan napaaqtum nayummigaasi.
19Uqallagniaġugnaqtusi inna, taipkua qisiqsiutit naviktauŋaniqsut illiqsaqłuŋa, nakuupayaaŋŋuġugnaġniqsuŋa. 20Qaunagisitchi. Itqaumasigik taipkua qisiqsiutit, Jew-guruat, naviktauŋarut ukpiġutaił̣ł̣utiŋ, aasii ilivsi ittusi ukpiġutiqaqłusi. Kamasaaġnasi aglaan qiksiksrautiqaġitchi God-mun. 21Qanuq God-im kipiŋakpagich nutim qisiqsiutit, sivuniqaqtuat Jew-guruanik, qaunagisitchi iḷaanni kipiviaġmigaasi, Jew-guŋitchuasii. 22Tamatkua iḷisimapkaġumiñaġaatigut God-im nagliktautilaaŋanik, nalaunŋaruakullu tatavsaiḷḷatilaaŋanik. Nalaunŋaruakun tatavsaqługich ukpiŋitchuat Christ-mun, aglaan nagliktuqłusi ilivsi, ukpiqsimaaġuraġniatuaġuvsi ilaanun. Tainna piŋisuaġuvsi, kipirauniaġmiusi. 23Jew-kkaluat unnii sivunmuuŋaiqpata ukpiŋairrunmiŋni maŋuktautqiḷḷarut napaaqtumun qanuq God suaŋŋatiqaqtuq maŋutqikkumiñaqługich napaaqtumun. 24Tavra ilivsi Jew-guŋitchuasii qisiqsiutitun ittusi kivratun taavaniġruiññaq nauruamiñ olive napaaqtumiñ, aasii maŋuktauruatun olive napaaqtumun iñuum qaunagikkaŋanun. Paŋmapak iñuurusi maŋuktauruatun napaaqtuġiksuamun, uniuqługu nutim piḷġusiq, qisiqsiutigipiaġataŋitkaluaqtillusi napaaqtuġiksuamun. Tainna pirauŋaguvsi nutim qisiqsiutauŋitkaluaqtillusi, qanutułhaaq God-im maŋutqikkumiñaqtigivagich nutim qisiqsiutiŋi nakuuruamun olive napaaqtumun, Jew-guruat, Abraham kiŋuniŋi.
God-im Nagligigai Iñupayaat
25Aniqatiit, kaŋiqsitqugivsi uumiŋa sivuani kaŋiqsiñaiñŋaruamik, kamasaaquŋił̣ł̣usi isumatuniḷusi. Iñugiałhamaaqtuat Jews paŋmapak akuqtuaġiŋitkaat tusaayugaaġiksuaq, taamna igliġniaqtuq Jew-guŋitchuat ukpiġumaaqtuat Christ-mun naatitchiaġilugich. 26#Is 59.20, 21.Tavraasii iluqaġmiŋ Israel-guruat annaurrauniaqtut aglausimaruatun Bible-ni inna,
“Annaurri qaiñiaqtuq Zion-miñ
aasii piiġḷugu god-iliqiŋiññiq iluqaiññun Jacob kiŋuniŋiñiñ.
27 #
Is 27.9. Tavra piiġupkich piḷuutiŋich
taŋŋiġñiaġiga sivunniuġutiga iŋiḷġaan taipkunuŋa iñuŋnun.”
28Paŋmapak iñugiagniqsrat Jew-guruat akiḷḷiḷiqsuġaat tusaayugaaġiksuaq Christ-kun, tainnainman akiḷḷiḷiqsuġaat God. Aasii taamna anniqsuutauruq ilivsiññun Jew-guŋitchuanun qanuq God-im aitchuutigiŋagai aitchuutini ilivsiññun Jew-guŋitchuanun. Aglaattauq Jew-guruat God-im piviuttaġigai pisigivlugich unniqsuqłiisini Abraham-mun Isaac-mullu Jacob-mullu. 29God-im aitchuikami aitchuutinik suli ququaqamigich iñuich, aŋiuqsiḷaitchuq uqaluŋmiñik aglaan taŋŋiġuugai unniqsuqłiisini. 30Qaŋauvlugu akiḷḷiḷiqsuutiŋagaluaqtuasii God-mun, aasii Jew-guruat pisuŋiñmatigik ilaan aitchuutini, God nagliksraliŋaruq ilivsiññik inaŋiutigivlusi Jew-guruanun. 31Paŋmapak-aasii Jew-guruat akiḷḷiḷiqsuutirut aglaan imma uvlut iḷaŋanni iḷaŋiutiniaqtut God-im nagliktuutaaniñ ilivsiññun. 32Qanuq God-im qiñiġai iñupayaat kamasuutaitchualivḷugich, sunauvva nagliksrautiqaġukłuni iñupayauranun.
God Nanġaqtauli
33 #
Is 55.8. Qanutun aliuġnaqtigiruamik God-iqaqtugut. Qanutun aliuġnaqtigirut ilaan isumattutaalu iḷisimmataalu nagliktuutiqpaŋalu. Qanuġlugu kialiqaa iñuum kaŋiqsiyumiñaitkaa God qanuq pimman summan tainna pisilaaŋanik, naagga qanuġluni iñuk kaŋiqsiyumiñaitchuq summan God-im sunik pisilaaŋiñik.
34 #
Is 40.13. “Qanuq kiñaliqaa iḷisimasiyumiñaitchuq God-im iḷisimatilaaŋatun,
suli kialiqaa iḷayumiñaitkaa God-im kaŋiqsimmataa,
qanuq God iḷisimaruq supayaanik.
35 #
Job 41.11. Aasiisuli kiñaliqaa aitchuiyumiñaitchuq God-mun
paaqłiiyumiñaqsisaġlugu God inmiñun aquvatigun.”
36 #
1 Co 8.6. Qanuq God-im kisimi supayaat savaŋagai. Supayaat ittut suaŋŋataagun God-im. God-im savaŋaniġai kamanaqsiḷiqtausukłuni. Nanġaqtauli God isuitchuamun. Amen.
Currently Selected:
Romans 11: INUPIAQ
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Iñupiatun Mumiksat Uqalugiksuat (North Slope Iñupiaq Bible) © American Bible Society.
All rights reserved.
Bible text from the North Slope Iñupiaq Bible is not to be reproduced in copies or otherwise by any means except as permitted in writing by the copyright holder:
American Bible Society, 101 North Independence Mall East, Floor 8, Philadelphia, PA 19106-2155 (www.americanbible.org)
Romans 11
11
God-im Nagligigai Israel-guruat
1 #
Phil 3.5. Apiqsriruŋa inna, God-im pisunġiŋavagich iñuŋni? Naaggapiaġataq. Uvaŋaptauq uvva Paul Israel-gummiuŋa, kiŋunġuvluŋa Abraham-mun, iḷauvluŋa maŋŋuqaqtuanun Benjamin-mik. 2God-im pisuŋaiŋaitkai iñuŋni iñuksraqtaani aullaqisaamiñqaŋa. Bible-ni uqaluich iḷisimaguvsigik qanuq Elijah-mun uqautiŋatilaaŋa God, iḷisimarusi ilaan uqallautiŋagaa God, pasivḷugich Israel-guruat uqallakłuni, 3#1 K 19.10, 14.“Ataniiq, tuqunŋagaich uqaqtitin kisiŋŋuqłuŋa, siquminŋagaich iñuich ikipkaivikaaŋich aŋaiyyukamiŋ iliŋnun, aasiuvva uvaŋa kisiŋŋuqtauruaŋa, iñuktaġiniaqsaammigaanŋa.” 4#1 K 19.18.Tavra God-im kiuŋagaa, “Kisiŋŋuŋaitchutin. Piqaqtuŋa 7,000-nik iñuŋnik putinŋaisamnik aŋaiyyulutiŋ Baal-mun.” 5Tavraptauq paŋmapak, iñugiaŋitchuanik Israel-guruanik iñuqaġmiuq God-im piksraqtaaŋiñik ukpiquvlugich, qanuq nagliktuutiqpaqaqłuni. 6Tavra annaurrauniġmata God-im nagliktuutiqpaŋagun, annaurrauŋiññiqsut kamaginiḷugich God-im pitquraŋi. Annaurrauniqpata kamaksriñiġmikkun pitquranik piiññayaqtuq annaurrauniksramik nagliktuutiqpakun.
7Paŋmapak uvva inna sut ittut. Iñugiagniqsrat Israel-guruat paqinŋaitkaat annaun ivakkaqtiŋ pitquratigun. Aglaan God-im iñuksraqtaaŋisa paqinŋagaat annaun. Iḷaŋiḷḷu kaŋiqsipkallaiqsitauŋarut. 8#Dt 29.4; Is 29.10.Taamna nalaunŋaruq aglausimaruatun Bible-ni, “God-im makautaŋaaqsipkaŋagai, tainnaqłutiŋ taiguaġaluaqamisigik God-im uqaluŋi, kaŋiqsiḷaitkaich. Tusaagaluaġmikamiŋ Christ-kun, ukpiliḷaiñmiut. Tainnasuŋaiññaq aasii ittut paŋmapaŋmun aglaan.” 9#Ps 69.22, 23.David suli uqallaŋammiuq Bible-ni inna,
“Niqilluataŋisa allallu quviasaaġusiaŋisa
sagluqilisigik isumallasiḷugich nalaunŋaniḷutiŋ inmiŋni God-mullu.
Nalaunŋaruamik tatavsaqtauŋarut
killuġmik isumaqaġniġmikkun.
10Kaŋiqsiḷḷaigutilich ayauŋaruat tautuksiḷaiñmatun.
Nagliksaaġutigilisigik piḷuutitiŋ iñuktun nanmaktuatun,
uqumaitchuanik puuŋasivḷutiŋ.”
11Aasiuvva apiqsriruŋa uumiŋa apiqqunmik, Israel-guruat pisuŋiñmarruŋ Christ, taamna sivuniqaqpa God-mun pisunġiġñiḷugich Israel-guruat isuitchuamun? Naaggapiaġataq. Pisunġiqsauŋaitchut isuitchuamik. Aglaan pisuŋiñmarruŋ Christ, Jew-guŋitchuat annaurrauyugaqtut, Israel-guruat siŋñaliġḷutiŋ annaurrauyumaliquvlugich. 12Tavra Jew-guruat ukpiŋairrutaat anniqsuiŋamman annaunmik nunam iñuŋiñun, suli inuqsraġniŋat qaġġirriŋamman anniqsuiñiŋanik annautim Jew-guŋitchuanun, qanutułhaaq aŋitiginiaqtut anniqsuusiaksrat taimanigu Jew-guruat ukpiliqpatali Christ-mun.
Jew-guŋitchuat Annaurrauyumiñaqtut
13Paŋmapagli Jew-guŋitchuasii uqautiniaġivsi. God-im tiliŋagaaŋa alġaqsruitquvluŋa Jew-guŋitchuanun aasii taamna katchuŋairrutigigiga God-mun tiliŋaniġa alġaqsruitquvluŋa, 14tamatkua Jew-guqatitka siŋñaliġḷutiŋ iḷaŋich-unnii annaurrautquvlugich. 15Pisuŋirrusiaŋat God-miñ sivuniqaŋaniġman nunam iñuŋiñun iḷauraaliuġunmik God-mun, qanutułhaaq aŋitiginiaqtuq quviasuun akuqtuqtaukpata. Aliuġnaqtiginiaqtuq iñuktun aŋipkaqtauruatun tuqqunmiñ.
16Uvva urriqan. Jew-guruat nutauruanik palauvaksranik pikamiŋ, punnilivium igaaŋa atausiq aitchuutigisuugaat God-mun, tasammaasii tainna pikamiŋ akutaq iluqaan ilaaguaġmatun pigaat God-mun. Tainnatun Abraham punnilivium igaaŋatun ittuq, aasii iluqaġmiŋ kiŋuniŋi iluqaatun akutatun. Abraham God-im iñuginiġmagu, tainnatun kiŋuniŋi God-im iñuginiaġmigai. Tainnainmiuq napaaqtuq. Maŋŋua napaaqtum nakuukpan, tasamma qisiqsiutiŋi nakuummiut. 17Israel-guruat qisiqsiutiŋisun napaaqtum olive-nik naurisuuruam ittut. Iḷaŋich kipirauŋarut ukpiŋił̣ł̣utiŋ. Aasiiḷi Jew-guŋitchuasii, qisiqsiutiŋisun taavaniġruiññaq nauruam napaaqtum, ittusi maŋuktatun qisiqsiutitun inaannun kipirauruat inaŋiquvlugich. Ilivsiasii aitchuusiaqaqtusi quviasaaġusianik God-im unniqsuqłiisiŋiñik Abraham-mun miqłiqtuŋiñullu. 18Uqavigaaġutiginagu inaŋiġñiŋniqsi Jew-guruanik. Itqaumasiuŋ napaaqtum maŋŋuatun inŋitchusi, aglaan qisiqsiutiłhiñat. Nappatauŋitchusi napaaqtumun, aglaan napaaqtum nayummigaasi.
19Uqallagniaġugnaqtusi inna, taipkua qisiqsiutit naviktauŋaniqsut illiqsaqłuŋa, nakuupayaaŋŋuġugnaġniqsuŋa. 20Qaunagisitchi. Itqaumasigik taipkua qisiqsiutit, Jew-guruat, naviktauŋarut ukpiġutaił̣ł̣utiŋ, aasii ilivsi ittusi ukpiġutiqaqłusi. Kamasaaġnasi aglaan qiksiksrautiqaġitchi God-mun. 21Qanuq God-im kipiŋakpagich nutim qisiqsiutit, sivuniqaqtuat Jew-guruanik, qaunagisitchi iḷaanni kipiviaġmigaasi, Jew-guŋitchuasii. 22Tamatkua iḷisimapkaġumiñaġaatigut God-im nagliktautilaaŋanik, nalaunŋaruakullu tatavsaiḷḷatilaaŋanik. Nalaunŋaruakun tatavsaqługich ukpiŋitchuat Christ-mun, aglaan nagliktuqłusi ilivsi, ukpiqsimaaġuraġniatuaġuvsi ilaanun. Tainna piŋisuaġuvsi, kipirauniaġmiusi. 23Jew-kkaluat unnii sivunmuuŋaiqpata ukpiŋairrunmiŋni maŋuktautqiḷḷarut napaaqtumun qanuq God suaŋŋatiqaqtuq maŋutqikkumiñaqługich napaaqtumun. 24Tavra ilivsi Jew-guŋitchuasii qisiqsiutitun ittusi kivratun taavaniġruiññaq nauruamiñ olive napaaqtumiñ, aasii maŋuktauruatun olive napaaqtumun iñuum qaunagikkaŋanun. Paŋmapak iñuurusi maŋuktauruatun napaaqtuġiksuamun, uniuqługu nutim piḷġusiq, qisiqsiutigipiaġataŋitkaluaqtillusi napaaqtuġiksuamun. Tainna pirauŋaguvsi nutim qisiqsiutauŋitkaluaqtillusi, qanutułhaaq God-im maŋutqikkumiñaqtigivagich nutim qisiqsiutiŋi nakuuruamun olive napaaqtumun, Jew-guruat, Abraham kiŋuniŋi.
God-im Nagligigai Iñupayaat
25Aniqatiit, kaŋiqsitqugivsi uumiŋa sivuani kaŋiqsiñaiñŋaruamik, kamasaaquŋił̣ł̣usi isumatuniḷusi. Iñugiałhamaaqtuat Jews paŋmapak akuqtuaġiŋitkaat tusaayugaaġiksuaq, taamna igliġniaqtuq Jew-guŋitchuat ukpiġumaaqtuat Christ-mun naatitchiaġilugich. 26#Is 59.20, 21.Tavraasii iluqaġmiŋ Israel-guruat annaurrauniaqtut aglausimaruatun Bible-ni inna,
“Annaurri qaiñiaqtuq Zion-miñ
aasii piiġḷugu god-iliqiŋiññiq iluqaiññun Jacob kiŋuniŋiñiñ.
27 #
Is 27.9. Tavra piiġupkich piḷuutiŋich
taŋŋiġñiaġiga sivunniuġutiga iŋiḷġaan taipkunuŋa iñuŋnun.”
28Paŋmapak iñugiagniqsrat Jew-guruat akiḷḷiḷiqsuġaat tusaayugaaġiksuaq Christ-kun, tainnainman akiḷḷiḷiqsuġaat God. Aasii taamna anniqsuutauruq ilivsiññun Jew-guŋitchuanun qanuq God-im aitchuutigiŋagai aitchuutini ilivsiññun Jew-guŋitchuanun. Aglaattauq Jew-guruat God-im piviuttaġigai pisigivlugich unniqsuqłiisini Abraham-mun Isaac-mullu Jacob-mullu. 29God-im aitchuikami aitchuutinik suli ququaqamigich iñuich, aŋiuqsiḷaitchuq uqaluŋmiñik aglaan taŋŋiġuugai unniqsuqłiisini. 30Qaŋauvlugu akiḷḷiḷiqsuutiŋagaluaqtuasii God-mun, aasii Jew-guruat pisuŋiñmatigik ilaan aitchuutini, God nagliksraliŋaruq ilivsiññik inaŋiutigivlusi Jew-guruanun. 31Paŋmapak-aasii Jew-guruat akiḷḷiḷiqsuutirut aglaan imma uvlut iḷaŋanni iḷaŋiutiniaqtut God-im nagliktuutaaniñ ilivsiññun. 32Qanuq God-im qiñiġai iñupayaat kamasuutaitchualivḷugich, sunauvva nagliksrautiqaġukłuni iñupayauranun.
God Nanġaqtauli
33 #
Is 55.8. Qanutun aliuġnaqtigiruamik God-iqaqtugut. Qanutun aliuġnaqtigirut ilaan isumattutaalu iḷisimmataalu nagliktuutiqpaŋalu. Qanuġlugu kialiqaa iñuum kaŋiqsiyumiñaitkaa God qanuq pimman summan tainna pisilaaŋanik, naagga qanuġluni iñuk kaŋiqsiyumiñaitchuq summan God-im sunik pisilaaŋiñik.
34 #
Is 40.13. “Qanuq kiñaliqaa iḷisimasiyumiñaitchuq God-im iḷisimatilaaŋatun,
suli kialiqaa iḷayumiñaitkaa God-im kaŋiqsimmataa,
qanuq God iḷisimaruq supayaanik.
35 #
Job 41.11. Aasiisuli kiñaliqaa aitchuiyumiñaitchuq God-mun
paaqłiiyumiñaqsisaġlugu God inmiñun aquvatigun.”
36 #
1 Co 8.6. Qanuq God-im kisimi supayaat savaŋagai. Supayaat ittut suaŋŋataagun God-im. God-im savaŋaniġai kamanaqsiḷiqtausukłuni. Nanġaqtauli God isuitchuamun. Amen.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Iñupiatun Mumiksat Uqalugiksuat (North Slope Iñupiaq Bible) © American Bible Society.
All rights reserved.
Bible text from the North Slope Iñupiaq Bible is not to be reproduced in copies or otherwise by any means except as permitted in writing by the copyright holder:
American Bible Society, 101 North Independence Mall East, Floor 8, Philadelphia, PA 19106-2155 (www.americanbible.org)