12
Apiqqun Jew-guruat Savaiññiŋatigun
(Mark 2.23-28; Luke 6.1-5)
1 #
Dt 23.25. Tavrani Jesus-lu iḷitchitquraniḷu pisuaŋarut palauvaksranik nautchiaqaġvikun Jew-guruat Savairvianni. Iḷitchitquraŋi kaaliŋarut, aasii nutchugairraqsiŋarut palauvaksranik aasii niġivḷugich. 2Tavra Pharisees tautukamisigik, uvyaqiŋagaat Jesus, Tautukkich, iḷitchitquratin navgirut Savaiññikun pitquraptiŋnik. 3#1 S 21.1-6.Tavra Jesus kiuŋagai, Nalupqinaitchuamik taiguaŋarusi qanuq David piŋatilaaŋanik kaaksiuliqamiŋ piqatiniḷu. 4#Lv 24.9.David isiŋaruq igluanun God-im aasii niġivḷutiŋ punniġmik aitchuutauŋaruamik God-mun, nalaunŋaitkaluaqtuamik ilaallu piqatiniḷu niġikparruŋ, kisiiññun aŋaiyyuliqsiqpaŋnun niġiñaqtuat. 5#Nu 28.9, 10.Nalupqinaitchuamik taiguaŋarusi pitqurat piraksriutiŋiññik aŋaiyyuliqsiqpaŋnun ikipkaitquvlugich aitchuutinik uvlutuaqpan. Savakkaluaqamikunnii Savaitchuani aŋaiyyuvikpaŋmi, pasiraulaitchut navgiñiḷugich Savaiññikun pitquramik. 6Uqallautigivsi, Iñuk imma maaniitkaluaqtuq kamanałhaaqtuaq aŋaiyyuvikpaŋmiñ. 7#Mt 9.13; Ho 6.6.Iñuich killukuaŋitchuat isivġiġumiñaitkaluaġisi pikpata taapkunatun iḷisimaguvsi sivuniŋiññik God-im uqaluŋisa inna uqaqtuat, “Kipiġniuġutigigiga nagliktautquvlusi ikipkautiłhiñanik aitchuiŋaiġḷusi.” 8Tavraasii Iġñiŋa Iñuum ataniġnaqutiqałhaaqtuq pitquraniñ aŋalatchiruaniñ iñuŋnik Savaiññiġmi.
Iñuk Argakisuuraq
(Mark 3.1-6; Luke 6.6-11)
9Jesus tavraŋŋa aullaŋaruq, aasii isiqłuni aŋaiyyuviannun. 10Iñuk tavrani inŋaruq argakisuurauniqsuaq. Iñuqaŋammiñiqsuq tavrani ittuanik pasiññigumaruanik Jesus-mik killuliqiniḷugu. Tavra apiġiŋagaat, Nalaunŋava iłuaqsiriruni Savaitchuani? 11#Lk 14.5.Jesus kiuŋagai, Nalliqsi ilivsiññi, atautchimik imnaiqaġniġumi katakpan iḷuqsramun Savaisillugich, qiluyumiñaitpauŋ? 12Iñuk piqpaŋnałhaaqtuq imnaimiñ. Tavraasii nalaunŋaruq anniqsuiruni Savaiññiġmi. 13Tavrani ilaan uqallautiŋagaa iñuk, Isaakkich argaktin. Tavra isaaŋagai, aasii argaŋi iłuaqsirauŋarut igḷumiktun. 14Tavrali Pharisees aniŋarut aasii sivunniugaqsivḷutiŋ qanuġlugu Jesus tuqutchukługu.
God-im Kivgaksraqtaaŋa
15Jesus, iḷisimavlugu taamna, aullaŋaruq tavraŋŋa. Aasii iñugiaktuat maliŋagaat. Suli ilaan iłuaqsiŋagai iluqaisa naŋittuat. 16Ilaan piraksriŋagai quliaqtuaġitquŋił̣ł̣uni. 17Taamna taŋŋiutausaŋaruq God-im uqautigiŋaraiññun uqaqtimigun Isaiah-kun inna,
18 #
Is 42.1-4. “Uvva kivgaġa piksraqtaaġiŋaraġa,
piviuttaġiraġa iviġaummatigilluatakkaġa.
Iḷiñiaġiga Ilitqusiġiksuaġa ilaanun,
aasii ilaan quliaqtuaġutiniaġai iñupayaat uvaŋa piḷġusiġitqukkamnik.
19Ilaa qapiqtaqłiġñiaŋitchuq saqłaurriñiaŋitchuġlu,
naaggaunnii piġuqtiqsaaniaŋitchuq nipaturaġaġluni apqutini.
20Ilaan suksraunġiġñiaŋitkai pasiñaqtuat iñuich,
ivigruatun ittuat navviraliŋaruatun ataiḷaisaŋatun iñuum,
naaggaunnii qamiyasiuraqtuaq qulliq iñuum qamilaiñmatun.
God-im pitqiksiġautairrutaa akimmatitchiaġilugu,
21suli iñuich iluqaġmiŋ annautitquyumaniaqtut ilaanun.”
Jesus-lu Beelzebul-lu
(Mark 3.20-30; Luke 11.14-23)
22Tavrani ayauŋaruaġlu uqalaitchuaġlu ilitqusiqł̣ulik qaġġisiŋagaat Jesus-mun aasii ilaan iłuaqsiŋagaa. Uqalaitchuaq iñuk uqallasiŋaruq tautuksiḷḷasivḷuniḷu. 23Tavra iñuich iluqaġmiŋ aliuŋarut, suli uqallakłutiŋ, Uvvauna kiŋuniġiŋitkaluaqpauŋ David-gum, Christ-guruaq? 24#Mt 9.34; 10.25.Tavrali Pharisees tusaakamirruŋ taamna uqallaŋarut, Kisiagun Beelzebul-kun, umialgatigun ilitqusiqł̣uich, taamna iñuk anittairuq ilitqusiqł̣ugnik. 25Jesus iḷisimavlugich isumaŋich, uqallautiŋagai, Nunauruat atinġiqł̣utiŋ aŋuyautikamiŋ inmiŋnun suksraunġiġuurut. Suli iniqpakkaluaq naaggaunnii igluqpaum iñuŋi atinġiqamiŋ suksraunġiġñiaqtut inmiŋnik. 26Tainnatuttauq Satan ilitqusiqł̣uŋi atinġiġumiŋ piyuutilutiŋ avanmun, ilaan suaŋŋataa isukłiññayaqtuq. 27Aasii uvaŋa anittaġupkich ilitqusiqł̣uich Beelzebul-kun, kikulli maliġuaqtivsi anittaġuuvatigik? Tavra iliŋich isivġiqsiginiaġisi iḷisimanaqsiḷugu killukuapiaġataqtilaaqsi. 28Aglaan Ilitqusiġiksuaŋagun God-im uvaŋa anittaiguma ilitqusiqł̣ugnik, nalupqinaiqsuq God-im atanniqsimasaanikkai iñuich akunnavsiññi.
29Iñuk suaŋarualuk qiḷiqsruiqqaaġlugu iglua pakagnaġniaqtuq suġauttaiġḷugulu. Tainnatuttauq Satan payariraksrauqqaaġniaqtuq ilitqusiqł̣uŋi anitauniaqpata.
30 #
Mk 9.40. Iñuk piqatauŋitchuaq uvamnun akiḷḷiuruq uvamnun, iñuktun ittuq kivriñaqsimman palauvaksranik katitchiqataugaluaġnani siavsigiññaqtuatun. 31Tavraasii uqallautigivsi, God-im suliqutigiŋaiġumiñaġai itqaumayumiñaiġḷugich iluqaisa iñuich piḷuutiŋich iluqaisalu pigiitchuat uqallautiŋich, aglaan iñuk uqaqtuaq pigiitchuamik Ilitqusiġiksuakun, sumikunnii suliqutigiŋaiqsauyumiñaitchuq. 32#Lk 12.10.Suli kiñapayaaq uqallakkumi pigiitchuamik Iġñiŋagun iñuum suliqutigiŋaiqsauyumiñaqtuq itqaumayumiñaiġḷugu, aglaan kiñaliqaa uqallaqtuaq pigiitchuamik Ilitqusiġiksuakun suliqutigiŋaiqsauyumiñaitchuq, paŋmapak isuitchuamullu.
Napaaqtuq Siiġñaŋiḷu
(Luke 6.43-45)
33 #
Mt 7.20; Lk 6.44. Napaaqtuq iḷitchuġinaġmatun nakuutilaaŋanik naagga pigiisilaaŋanik siiġñiaŋigun, tainnaptauq iñuich iḷisimanaġmiut. 34#Mt 3.7; 23.33; Lk 3.7; Mt 15.18; Lk 6.45.Ilivsi tuqunalgich nimiġiat. Qanuġlusi uqaluqaġniaqpisi nakuuruamik piḷullavsi? Iñuum salapqiagaa irrusipiani uqaluŋmigun. 35Iñulluataq uqaqami salapqiiruq nakuutilaamiñik, aasiiḷi pigiitchuaq iñuk uqaqami salapqiimmiuq pigiisilaamiñik.
36Uqallautigivsi, uvluani isivġiġvium iñuich pasirauniaqtut anniqsuutauŋitchuatigun uqalupayauratigun uqallausiġikkamikkun. 37Qanuq uqaluvsigun patchisaiqsauniaqtusi, suli uqaluvsigun pasirauniaqtusi.
Jesus Aliuġnaqtuamik Savaqurauruq
(Mark 8.11-12; Luke 11.29-32)
38 #
Mt 16.1; Mk 8.11; Lk 11.16. Tavrani iḷaŋich iḷisaurrit pitquranik iḷaŋiḷḷu Pharisees uqallaŋarut Jesus-mun, Iḷisaurrii, tautugukkiptigiñ aliuġnaqtuamik savaglutin nalupqinaiyautiksramik kiutilaaġnik. 39#Mt 16.4; Mk 8.12.Tavra ilaan kiugiññaŋagai, Qanutun pigiisigirut god-aitchuat makua iñuich savaquriruat uvamnik aliuġnaqtuanik. Aliuġnaqtuatualuk savaaguniaqtuaq piñiaqtuq Jonah-tun uqaqtiŋatun God-im. 40#Jon 1.17.Qanuq tainnatuttauq Jonah-m uvluni piŋasuni unnuaniḷu piŋasuni iḷuaniinmatun aġviġum, Iġñiŋaptauq iñuum nunam iḷuaniinniaġmiuq piŋasuni uvluni piŋasuniḷu unnuani. 41#Jon 3.5.Isivġiġviŋmi iñuŋisa Nineveh-m akiḷḷiḷiġñiaġaasi ilivsi iñuuruasii paŋmapak aasii pasirauyumiñaqsiḷusi, qanuq iliŋich isumalitqiŋavlutiŋ alġaqsruimman Jonah, aasii imma iñuk kamanałhaaqtuaq Jonah-miñ maaniittuq. 42#1 K 10.1-10; 2 Ch 9.1-12.Isivġiġviŋmi suli aġnam umialgum akiḷḷiḷiġñiaġaasi ilivsi iñuuruasii paŋmapak, aasii pasirauyumiñaqsiḷusi. Qanuq ilaa qaiŋaruq uŋallam tuŋaaniñ nunamiñiñ uŋasiksuamiñ tusaayaqtuqługu isumattutaa Solomon. Aasii imma iñuk maaniittuq kamanałhaaqtuaq Solomon-miñ.
Ilitqusiqł̣uk Utiqtuq
(Luke 11.24-26)
43Ilivsi pigiitchuasii iñuuruat paŋmapak ittusi iñuktun ilitqusiqł̣uqaqtuatun. Ilitqusiqł̣uk anikami iñuŋmiñ, ilaa kukiḷuktuq imiġitchuakun nunakun ivaqłiavluni piḷaiŋiaqsiaġviksramiñik, aasii paqitchiŋitchuq. 44Tavraniasii uqallaktuq, Utiġniaqtuŋa iñuŋmun, annivimñun. Tavra utiqami paqitkaa inigiŋakkani imaiḷaaq, tilaiŋaraatchiaq, sut iłuaqsruqtat. 45Tavraasii aullaqłuni qaġġirriruq tallimat malġugnik allanik ilitqusiqł̣ugnik pigiił̣haaqtuanik inmiñiñ, aasii isiqłutiŋ iñuuvigiaqsivḷugu. Tainna pimmata, iñuk taamna pigiiḷił̣haaŋaruq aqulliġmi sivulliġmiñ. Tainnaġniaġmiusi pigiitchuasii iñuuruasii paŋmapak.
Jesus Aakaŋalu Aniqatiiŋiḷu
(Mark 3.31-35; Luke 8.19-21)
46Jesus uqaġniaqtillugusuli iñuŋnun, aakaŋalu aniqatiiŋiḷu makitaŋarut siḷami, apiqsrivḷutiŋ uqaqatigisukługu. 47Iñuich iḷaŋata uqallautiŋagaa, Aakallu aniqatiitillu qaŋma makitarut aniiqł̣utiŋ, apiqsrirut uqaqatigisukłutin. 48Tavra Jesus kiuŋagaa iñuk uqallaurriñi, Kisuuva aakaga? Suli kisuuvat aniqatitka? 49Tavra isaaqługich argagni tuŋaannun iḷitchitqurami, ilaa uqallaŋaruq, marra makua aakagimmatullu aniqatigimmatullu itkitka. 50Qanuq kiñaliqaa nalautchiruaq pisuutaanik Aapama qiḷaŋmiittuam aniqatigigiga, aakagigigalu.