Šentäh valvokkua, työ kun että tiijä, mih aikah talon isäntä myöštyy: illallako vain keškiyöllä, kukon kiekunta-aikahko vain päivän jo nouštuo. Valvokkua, jotta että šattuis makuamah, kun hiän tullou äkkie. Min Mie šanon teilä, šen šanon kaikilla: valvokkua!»