Omoŋ Korontoosuk 15
15
Ŋaarin Ret Walasak
1Sisɔ iinak manyaakak eeta sigɛ dooytaanakik, dɛya a kɔnu ara a koɓurkɔɔ Pɛɛni sinɔ Ɓɛlkɛɛstank sinɛkan kɔna waasaak, ɛkan boŋiir ɛ ɛtɛrɗɔ a ɓaŋkaawuŋɔŋk. 2Ɔkɔn gaamiir kɛ ɗɔm pɛɛni sinɛkan kɔnu rɔɔriyɗaakiŋ nɛkoy bɔdɛrɗɔɔŋ, ma ɔkɔnkɔɔŋ nɛ ŋaadiɗikari kanysɛya.
3Kɔɓɛɛra kɔna any sinɛ kaalɗiik sinɛkan ɓɛɛlɛ tukik sinɛkan boŋaak, kɔɓɛɛraakan iinaka any sinɔ tonu kɛ, "Oko sinɛɓa taapɛɛɗɛɛ Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ rɛrɓa Kerese agut tikiyɛ gaŋk, 4nɛɓa sɛɛn kɔɔwɛɛŋ, nɛɓa ŋaarki ɗoŋikɛ sigɔɔgɛ jiitik ret walasa oko sinɛɓa taapɛɛɗɛɛ Wargatɛɛ Waakoyotoŋkuk." 5Ɛɓa yaaŋɛ Suumii ɛɛk Petrosa, nɛɓa ɓɔrɛ yaaŋɛ ɛɛk baŋiya joopa sigaagaɓa aarin a pɛɛyk. 6Nɛɓa yaaŋɛ ɛɛk agut omoŋ nomtaanaka gɛɛna sigɔɔga kaalɛr ɗibɛɛ tuulk, ɓɛɛlɛr wɛɛŋakɛ sisɔwa joope sigaagɛɓak a ɓɔɔkaaŋ, mayakanaɓa rɛrar sɛɛge joop a omoŋ omoŋ. 7Nɛɓa yaaŋɛ ɛɛk saadi baŋiya Yaykooba, ɛɓa yaaŋɛ ɛɛk wosɛytaanaka baŋɛ.
8Nɛɓa ɓɔrɛ yaaŋɛ ɛɛk pediya eeta sinaana ito eet tɔɔn sinɔɓa paapalɛɛrɛŋɔŋk. 9Eet sinɛ arka ɗook wosɛytaanakɛ baŋɛ ɛ ki gayɛ ati riyɛ kɛ eet wosɛytan, agut sinɔ eet iɗit sinɔɓa epapaya joop gode Sambatɛyoŋk Waakoyotoŋkuk. 10Mayakana wookan Waakoyotoŋk dakɛɗa sinɛ kɔtu ari oko sinɛ ɓɛɛlɛɛɗa sisɔk, mokokanta gaɓɛɛ wookan Waakoyotoŋk kanysɛya, ɛkan ɓɔrɛ bɔɔlaaka ijaag a kaala wosɛytaanak ɔgɔ, mayakana ijaagɗi sini wookan Waakoyotoŋk sinɛ ar sooy lak eetik ma moko eet. 11Sisɔ eet maŋk sɛɛg rɔɔriyaaɗii sini, maɓɔrɔ ŋaadiir sini.
Ŋaarin Joopoŋk Ret Walasak
12Ɔkɔn seek rɔɔriyaakii kɛ ŋaarkiɓa Kerese ret walasaŋ, nɛ iinakɛ a omoŋ omoŋ tonur joop ɔgɔɔk kɛ, "Kɛɛ ŋaarin ret walasak" ɛk? 13Ɔkɔn kɛɛ ŋaarin ret walasakiŋ, nɛɓatɔ Kerese kiiki ŋaarin ret walasa, 14Nɛ ɔkɔnɓa Kerese kiiki ŋaarin ret walasaŋ, nɛ rɔɔriyɔn naŋk maŋk ŋaadiyɛ goŋk ɓɛɛlɛr kanysɛya. 15Ɛɓɔrɛ eteŋk joop sigɔ tonur nyon Waakoyotek saa rɔɔriyaaɗii kɛ, "Boŋkuɓa Waakoyot Keresee ret walasaŋɔŋk." Ɔkɔn koyɓɔ kirki ŋaarin joop sigɛɓa rɛrarkiŋ, nɛɓatɔ kiiki Waakoyot boŋiiɗ Kerese ret walasa. 16Agut sinɔ ɔkɔn koy kirki ŋaarin ret walasa joop sigɛɓa rɛrarkiŋ, nɛɓatɔ kiiki Kerese ŋaarin ret walasa. 17Ɔkɔnɓa Kerese kiiki ŋaarin ret walasaŋ, nɛ ŋaadiɗiikii kanysɛya ɛ ito in kirkɔ bɔdɛ tikiyɛɛkɛ goŋk. 18Sinɔɔnɛ kɛ badɛrɓa joop sigɛ rɛrar ma ŋaadiɗiikiŋ. 19Ɔkɔn arii ŋaadiyɛ sigɛ kookorii Keresee agut beeɗit ɗoo sinik dakɛɗaŋ, nɛ sanɗikii a kaalii joop baŋɛ.
20Yakana ŋaarkiɓa Kerese ret walasa kɛnɔ dakɛ a rɔmɛ ŋaarin ret walasaak tukik joopa sigaagaɓa rɛrark. 21Oko sinɛɓa mɛlkiɗ ret ete sinaanɛɓa omoŋɔŋk Adameek, ma mɛlki ŋaarin ret walasak ete sinaanɛ omoŋɔŋk Keresee. 22Oko sinɛ rɛrarɗi joop baŋɛ agut Adamuk, nɛɓɔrɛ laŋir joop baŋɛ bɔdɛ agut Keresee. 23Ɓɛɛlɛkoy sini baŋɛ momogunɛɛkɛ. Ege Kerese rɔmɛ ŋaarin ret walasa tukik. Ŋaararkikoy ret walasa joop sigɛ gɛɛŋk saakoy mɛlkiɗikiŋ. 24Saadi baŋiya saakoy aalɛɛɗ ɓali ɗookoŋk a ɔɗɔwikeen a ɓaŋkawuka ɓeny saakoy gaɓɛɛɗ burɛ Ɛpɛna eteŋka Waakoyota, nɛkoy ɓaane pedtan ɗookoŋk. 25Agut sinɔ ɗɛyɛ a tapaaɗani Kereseeŋ mɛlɛɛɗa nɔkoy sɛɛna Waakoyot ariiɗ gumaakeer gɛɛŋk a atu derakɛ gɛɛnɛ goyse ɗeekik. 26Gumaaken sinɛkoy ranyjɛɛ pediyaak rer. 27Agut sinɔ taapɛɛɓa Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ, "Arikoy a ar ɓaŋkawukaat nɛɛkɛ goyse ɗeek." Mayakana saa toniiɗɛ kɛ, "Argeeɗɓa ola baŋɛ a atu ɓaŋkawukaat nɛɛkɛ goyse ɗeekik," Eekeer sinɛ kɛ kiir tuukɛ Waakoyo sinɛ Ɛpɛn eteŋkak sinɛkan argeeɗ ola baŋɛ a atu ɓaŋkawukaat nɛɛkɛ goyse ɗeekik. 28Ɔkɔnkoy atu olaat baŋɛ ɓaŋkawukaat goyse ɗeekiŋ, nɛkoy Keresee ar goyse ɗeek Waakoyote sinaanɛɓa argeeɗ ola baŋɛ kɛnɔ atu ɓaŋkawukaat nɛɛkɛ goyse ɗeekik, nɛkoy Waakoyot tapaaɗani olaatɛ baŋɛ raŋk.
29Ɔkɔnkoy kirki ŋaarin reterŋ nɛ sigɛ aadɛɛ agut reteerk arirki jikon? Ɔkɔnkoy kirki ŋaarin reterŋ adaktan, nɛ aadɛɛ joop ɔɔtɛ nɛŋk agut jikon? 30Kɛygun eteŋk beeɗii sayitiyɛ gɛɛŋk baŋɛ a lalaŋkii rakatɛ agut jikon? 31Iinak manyaakak eeta sigɛ dooytaanakik, lalaŋka rer ɓɛɛnyɔwɛ gɛɛŋk baŋɛ, yaaŋa eekeer gɛɛŋk meriiɗ ɛɛkoŋk sinɛ laka iinakɛ raŋk Suumii Yeese Kereseek. 32Ɔkɔnkan arii ɗɔŋkɔɔlɛ Epesoone a joop sigɔ ito keegu ɗukoŋk taareŋ nɛ koy laŋa jikon? Ɔkɔnkoy kirki ŋaariin joop sigɛɓa rɛrarkiŋ, nɛ dakɛ oko sinɛɓa taapɛɛɗɛɛ Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ, "Koy ɗamikii, Koy utiɗiikii agut sinɔkɔɔ rɛrɗii alɛŋɔŋk."
33Kat kɔnu raaramɛɛ. "Piraa sinɔ ŋɛɛwɛnŋɔŋk sɔɔkɛ kalbi sinɛ mentank." 34In murkɛɛ anta sinɔɔna mentanŋɔŋk, kat ijaagɛɛ tikiyɛ. Lakɛ iinakɛ kɔɔr joop a omoŋ omoŋ sigɔ kir ɗegerɔɔn Waakoyok. Tona sini kɛnɔ latukari keeny.
Ɓɛɛlɛɛt Ɛɛk Sinɔkɔ Ŋaarki Ret Walasak
35Kaɗɛ iɗit omaay kɔɔniya kɛ, "Ŋaararkikoy reter ɛk? Latukoy ɛɛk sinɔ ɓɛɛlɛ ɛkik saakoy ŋaararkiɗik?" 36Iin gaagɛ sini, ɔkɔn ki rerin ɗama sinɛ soowunkuŋ nɛ kiiki ɗiigarɔn. 37Saa soowɛɗin maakoloy maŋk wɛykon omk, moko kɔɔ tɛɛnan ɗiigarki sinɛkɔ soowunk baŋɛ makɔɔ tɛɛnan ɗiigarki giid. 38Yakana gaɓɛ Waakoyot ɛɛk wɛykonta nɛɛka oko sinɛ ɗɛyɛɛɗik, gaɓɛ ɓɔrɛ wɛykonta a omoŋ omoŋ ɛɛk sinɔ pakakataaŋɔŋk.
39Moko buusɛɛ baŋɛ komoy omoŋ. Ege buusɛ etoŋk komoy omoŋ, ma ege buusɛ keeguntoŋk komoy om. Ege buusɛ teetɔɔkoŋk komoy om, ma ege buusɛ oltoŋk komoy om.
40Lakɛ ɓɔrɛ ɛɛk dariyoŋkuŋ. Maɓɔrɛ lakɛ ɛɛk ɗookoŋkuŋ, mayakana ege eemɛyɔn ɛɛk dariyoŋk komoy omoŋ. Maɓɔrɛ ege eemɛyɔn ɛɛk ɗookoŋk komoy om. 41Ege eemɛyɔn waawuyoŋk komoy omoŋ, ma ege eemɛyɔn ɛyɛnoŋk komoy om. Ege ɓɔrɛ eemɛyɔn maryɔkoŋk komoy om, agut maryɔn om lak eemɛyɔn sinɔ pakata maryɔnt omalteŋɔŋk.
42Ɓɛɛlɛr joop sigɛkoy ŋaararki ret walasak oko sinik. Kɔɔwɛɛ buusɛ sinɔ rɛr nɛ mojɛŋɔŋk, nɛkoy ŋaarki buusɛ sinɔ bɔdtank sinɔkoy ki badɛɛk. 43Soowɛɛ a daraayɛɛŋ, nɛkoy ŋaarki eemɛyɔɔn, soowɛɛ a bɔɔlaaŋ, nɛkoy ŋaarki a ɓaŋkawuŋ. 44Ɔkɔn kɔɔwɛɛ buusɛ ɛɛk nɛɛkiŋ, nɛkoy ŋaarki ɛɛk sinɔ wɛɛŋak. Ɔkɔn lakɛ buusɛ sinɔ ɛɛkkiŋ, nɛ maɓɔrɛ lakɛ ɛɛk sinɔ wɛɛŋakiŋ. 45Nɛ agut sini taapɛɛɓa Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ, "Adam iɗit sinɛɓa riiɓɛɛ tuki a lak wɛɛŋak," ma Adam sinɛ pediyaak Kerese sinɛ gaɓɛ wɛɛŋa sigɔ bɔdɛɛk. 46Mayakana mɛlkiɓa tuki sinɔ taarik, ma moko wɛɛŋa. Mɛlkiɓa sinɛ wɛɛŋak sinaanɛ taarik baŋiya. 47Riiɓɛɛɓa iɗit sinɛɓa tukik ɗook nɛ sɛɛn iɗit ɗookoŋk, ma pɛɛyeen nɛɛk iɗit sinɛɓa kus darik. 48Ɓɛɛlɛr sigɛ ɗookoŋk oko sinɛɓa riiɓɛɛ ɗookuk, ma ɓɛɛlɛr sigɛ dariyoŋk oko sinɛɓa kus darik. 49Oko sinɛ gayiɗii tagay ɛɛk ɗookoŋkuk, nɛɓɔrɛ kadii tagay ɛɛk dariyoŋk.
50Iinak manyaakak eeta sigɛ dooytaanakik, tona kɔna sini. Kirkoy moonɛɛt taar a yɛrom Burɛ Waakoyotoŋk, makoy ɓɔrɛ ki moonɛɛt ɛɛk sinɛkoy badɛk sinɛ retenk ɛɛk sinɛkoy ki badɛɛk sinɛ bɔdtank.
51Tonakɔna any sinɔ dugaaŋɔŋk a omoŋ. Kiikoy rerin eteŋk baŋɛ, mayakana weeriikoy ɛɛk eteŋk baŋɛ. 52Saakoy gotɛɛɗɛɛ luuri sinɛkoy pediyoŋkuk, nɛkoy ŋaararki joop sigɛɓa rɛrark aɓa kir mojɛ a sɛɛg bɔdtaanak. Gotɛɛkoy luuri nɛɛkiŋ makoy ɓɔre weerii ɛɛk a ito malɛɛ taama. 53Agut sinɔ ɗɛygeeɗ a kadi sinikoy badɛk sinɛkoy ki badɛɛk, maɓɔrɛ kadi sinikoy rɛrk sinɛkoy ki rerink. 54Ɓeny saakoy kadiiɗ sinikoy badɛɛk sinɛkoy ki badɛɛk, ma kadi sinɛkoy rɛrk sinɛkoy ki rerink, nɛkoy dusanɛɛ sinɛɓa taapɛɛ Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ, "Lokoosɛkɔ lɔsɛɛɗ rer." 55Ɛɓa ɓɔrɛ taapɛɛ kɛ "Iin rer, Lɔsɛ nook eet? Iin rer, Keenɔn nook eet sinɛ suusuwuɗun joopuk?"
56Keenɔn retoŋk tikiyɛ sinɛ suusuwuɗu joopuk, maɓɔrɛ ɓaŋkawuka tikiyɛɛkoŋk higi. 57Yakana in dakɛr pɔɔsiyɛɛk Waakoyota sinaanaɓa tina gaɓɛ lɔsɛ goy Suumi naŋk, Yeese Kereseek.
58Iinak manyaakak eeta sigɛ dooytaanakik sigɛ porɛɛk, In ɛtɛɛ a ɓaŋkawuŋ. Kat ɓeesiɗiikari ant omalte. In ɓaŋkaawurɛɛ otoop kɛnɔ ijaagiir ijaag Suumiyoŋk, a kat yawɛɛriɗ a ɗegerari kɛ moko bɔɔlakari ijaaga Suumiyoŋk kanysɛya.
Iliyochaguliwa sasa
Omoŋ Korontoosuk 15: KSTM
Kuonyesha
Shirikisha
Nakili
Je, ungependa vivutio vyako vihifadhiwe kwenye vifaa vyako vyote? Jisajili au ingia
Omoŋ Korontoosuk 15
15
Ŋaarin Ret Walasak
1Sisɔ iinak manyaakak eeta sigɛ dooytaanakik, dɛya a kɔnu ara a koɓurkɔɔ Pɛɛni sinɔ Ɓɛlkɛɛstank sinɛkan kɔna waasaak, ɛkan boŋiir ɛ ɛtɛrɗɔ a ɓaŋkaawuŋɔŋk. 2Ɔkɔn gaamiir kɛ ɗɔm pɛɛni sinɛkan kɔnu rɔɔriyɗaakiŋ nɛkoy bɔdɛrɗɔɔŋ, ma ɔkɔnkɔɔŋ nɛ ŋaadiɗikari kanysɛya.
3Kɔɓɛɛra kɔna any sinɛ kaalɗiik sinɛkan ɓɛɛlɛ tukik sinɛkan boŋaak, kɔɓɛɛraakan iinaka any sinɔ tonu kɛ, "Oko sinɛɓa taapɛɛɗɛɛ Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ rɛrɓa Kerese agut tikiyɛ gaŋk, 4nɛɓa sɛɛn kɔɔwɛɛŋ, nɛɓa ŋaarki ɗoŋikɛ sigɔɔgɛ jiitik ret walasa oko sinɛɓa taapɛɛɗɛɛ Wargatɛɛ Waakoyotoŋkuk." 5Ɛɓa yaaŋɛ Suumii ɛɛk Petrosa, nɛɓa ɓɔrɛ yaaŋɛ ɛɛk baŋiya joopa sigaagaɓa aarin a pɛɛyk. 6Nɛɓa yaaŋɛ ɛɛk agut omoŋ nomtaanaka gɛɛna sigɔɔga kaalɛr ɗibɛɛ tuulk, ɓɛɛlɛr wɛɛŋakɛ sisɔwa joope sigaagɛɓak a ɓɔɔkaaŋ, mayakanaɓa rɛrar sɛɛge joop a omoŋ omoŋ. 7Nɛɓa yaaŋɛ ɛɛk saadi baŋiya Yaykooba, ɛɓa yaaŋɛ ɛɛk wosɛytaanaka baŋɛ.
8Nɛɓa ɓɔrɛ yaaŋɛ ɛɛk pediya eeta sinaana ito eet tɔɔn sinɔɓa paapalɛɛrɛŋɔŋk. 9Eet sinɛ arka ɗook wosɛytaanakɛ baŋɛ ɛ ki gayɛ ati riyɛ kɛ eet wosɛytan, agut sinɔ eet iɗit sinɔɓa epapaya joop gode Sambatɛyoŋk Waakoyotoŋkuk. 10Mayakana wookan Waakoyotoŋk dakɛɗa sinɛ kɔtu ari oko sinɛ ɓɛɛlɛɛɗa sisɔk, mokokanta gaɓɛɛ wookan Waakoyotoŋk kanysɛya, ɛkan ɓɔrɛ bɔɔlaaka ijaag a kaala wosɛytaanak ɔgɔ, mayakana ijaagɗi sini wookan Waakoyotoŋk sinɛ ar sooy lak eetik ma moko eet. 11Sisɔ eet maŋk sɛɛg rɔɔriyaaɗii sini, maɓɔrɔ ŋaadiir sini.
Ŋaarin Joopoŋk Ret Walasak
12Ɔkɔn seek rɔɔriyaakii kɛ ŋaarkiɓa Kerese ret walasaŋ, nɛ iinakɛ a omoŋ omoŋ tonur joop ɔgɔɔk kɛ, "Kɛɛ ŋaarin ret walasak" ɛk? 13Ɔkɔn kɛɛ ŋaarin ret walasakiŋ, nɛɓatɔ Kerese kiiki ŋaarin ret walasa, 14Nɛ ɔkɔnɓa Kerese kiiki ŋaarin ret walasaŋ, nɛ rɔɔriyɔn naŋk maŋk ŋaadiyɛ goŋk ɓɛɛlɛr kanysɛya. 15Ɛɓɔrɛ eteŋk joop sigɔ tonur nyon Waakoyotek saa rɔɔriyaaɗii kɛ, "Boŋkuɓa Waakoyot Keresee ret walasaŋɔŋk." Ɔkɔn koyɓɔ kirki ŋaarin joop sigɛɓa rɛrarkiŋ, nɛɓatɔ kiiki Waakoyot boŋiiɗ Kerese ret walasa. 16Agut sinɔ ɔkɔn koy kirki ŋaarin ret walasa joop sigɛɓa rɛrarkiŋ, nɛɓatɔ kiiki Kerese ŋaarin ret walasa. 17Ɔkɔnɓa Kerese kiiki ŋaarin ret walasaŋ, nɛ ŋaadiɗiikii kanysɛya ɛ ito in kirkɔ bɔdɛ tikiyɛɛkɛ goŋk. 18Sinɔɔnɛ kɛ badɛrɓa joop sigɛ rɛrar ma ŋaadiɗiikiŋ. 19Ɔkɔn arii ŋaadiyɛ sigɛ kookorii Keresee agut beeɗit ɗoo sinik dakɛɗaŋ, nɛ sanɗikii a kaalii joop baŋɛ.
20Yakana ŋaarkiɓa Kerese ret walasa kɛnɔ dakɛ a rɔmɛ ŋaarin ret walasaak tukik joopa sigaagaɓa rɛrark. 21Oko sinɛɓa mɛlkiɗ ret ete sinaanɛɓa omoŋɔŋk Adameek, ma mɛlki ŋaarin ret walasak ete sinaanɛ omoŋɔŋk Keresee. 22Oko sinɛ rɛrarɗi joop baŋɛ agut Adamuk, nɛɓɔrɛ laŋir joop baŋɛ bɔdɛ agut Keresee. 23Ɓɛɛlɛkoy sini baŋɛ momogunɛɛkɛ. Ege Kerese rɔmɛ ŋaarin ret walasa tukik. Ŋaararkikoy ret walasa joop sigɛ gɛɛŋk saakoy mɛlkiɗikiŋ. 24Saadi baŋiya saakoy aalɛɛɗ ɓali ɗookoŋk a ɔɗɔwikeen a ɓaŋkawuka ɓeny saakoy gaɓɛɛɗ burɛ Ɛpɛna eteŋka Waakoyota, nɛkoy ɓaane pedtan ɗookoŋk. 25Agut sinɔ ɗɛyɛ a tapaaɗani Kereseeŋ mɛlɛɛɗa nɔkoy sɛɛna Waakoyot ariiɗ gumaakeer gɛɛŋk a atu derakɛ gɛɛnɛ goyse ɗeekik. 26Gumaaken sinɛkoy ranyjɛɛ pediyaak rer. 27Agut sinɔ taapɛɛɓa Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ, "Arikoy a ar ɓaŋkawukaat nɛɛkɛ goyse ɗeek." Mayakana saa toniiɗɛ kɛ, "Argeeɗɓa ola baŋɛ a atu ɓaŋkawukaat nɛɛkɛ goyse ɗeekik," Eekeer sinɛ kɛ kiir tuukɛ Waakoyo sinɛ Ɛpɛn eteŋkak sinɛkan argeeɗ ola baŋɛ a atu ɓaŋkawukaat nɛɛkɛ goyse ɗeekik. 28Ɔkɔnkoy atu olaat baŋɛ ɓaŋkawukaat goyse ɗeekiŋ, nɛkoy Keresee ar goyse ɗeek Waakoyote sinaanɛɓa argeeɗ ola baŋɛ kɛnɔ atu ɓaŋkawukaat nɛɛkɛ goyse ɗeekik, nɛkoy Waakoyot tapaaɗani olaatɛ baŋɛ raŋk.
29Ɔkɔnkoy kirki ŋaarin reterŋ nɛ sigɛ aadɛɛ agut reteerk arirki jikon? Ɔkɔnkoy kirki ŋaarin reterŋ adaktan, nɛ aadɛɛ joop ɔɔtɛ nɛŋk agut jikon? 30Kɛygun eteŋk beeɗii sayitiyɛ gɛɛŋk baŋɛ a lalaŋkii rakatɛ agut jikon? 31Iinak manyaakak eeta sigɛ dooytaanakik, lalaŋka rer ɓɛɛnyɔwɛ gɛɛŋk baŋɛ, yaaŋa eekeer gɛɛŋk meriiɗ ɛɛkoŋk sinɛ laka iinakɛ raŋk Suumii Yeese Kereseek. 32Ɔkɔnkan arii ɗɔŋkɔɔlɛ Epesoone a joop sigɔ ito keegu ɗukoŋk taareŋ nɛ koy laŋa jikon? Ɔkɔnkoy kirki ŋaariin joop sigɛɓa rɛrarkiŋ, nɛ dakɛ oko sinɛɓa taapɛɛɗɛɛ Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ, "Koy ɗamikii, Koy utiɗiikii agut sinɔkɔɔ rɛrɗii alɛŋɔŋk."
33Kat kɔnu raaramɛɛ. "Piraa sinɔ ŋɛɛwɛnŋɔŋk sɔɔkɛ kalbi sinɛ mentank." 34In murkɛɛ anta sinɔɔna mentanŋɔŋk, kat ijaagɛɛ tikiyɛ. Lakɛ iinakɛ kɔɔr joop a omoŋ omoŋ sigɔ kir ɗegerɔɔn Waakoyok. Tona sini kɛnɔ latukari keeny.
Ɓɛɛlɛɛt Ɛɛk Sinɔkɔ Ŋaarki Ret Walasak
35Kaɗɛ iɗit omaay kɔɔniya kɛ, "Ŋaararkikoy reter ɛk? Latukoy ɛɛk sinɔ ɓɛɛlɛ ɛkik saakoy ŋaararkiɗik?" 36Iin gaagɛ sini, ɔkɔn ki rerin ɗama sinɛ soowunkuŋ nɛ kiiki ɗiigarɔn. 37Saa soowɛɗin maakoloy maŋk wɛykon omk, moko kɔɔ tɛɛnan ɗiigarki sinɛkɔ soowunk baŋɛ makɔɔ tɛɛnan ɗiigarki giid. 38Yakana gaɓɛ Waakoyot ɛɛk wɛykonta nɛɛka oko sinɛ ɗɛyɛɛɗik, gaɓɛ ɓɔrɛ wɛykonta a omoŋ omoŋ ɛɛk sinɔ pakakataaŋɔŋk.
39Moko buusɛɛ baŋɛ komoy omoŋ. Ege buusɛ etoŋk komoy omoŋ, ma ege buusɛ keeguntoŋk komoy om. Ege buusɛ teetɔɔkoŋk komoy om, ma ege buusɛ oltoŋk komoy om.
40Lakɛ ɓɔrɛ ɛɛk dariyoŋkuŋ. Maɓɔrɛ lakɛ ɛɛk ɗookoŋkuŋ, mayakana ege eemɛyɔn ɛɛk dariyoŋk komoy omoŋ. Maɓɔrɛ ege eemɛyɔn ɛɛk ɗookoŋk komoy om. 41Ege eemɛyɔn waawuyoŋk komoy omoŋ, ma ege eemɛyɔn ɛyɛnoŋk komoy om. Ege ɓɔrɛ eemɛyɔn maryɔkoŋk komoy om, agut maryɔn om lak eemɛyɔn sinɔ pakata maryɔnt omalteŋɔŋk.
42Ɓɛɛlɛr joop sigɛkoy ŋaararki ret walasak oko sinik. Kɔɔwɛɛ buusɛ sinɔ rɛr nɛ mojɛŋɔŋk, nɛkoy ŋaarki buusɛ sinɔ bɔdtank sinɔkoy ki badɛɛk. 43Soowɛɛ a daraayɛɛŋ, nɛkoy ŋaarki eemɛyɔɔn, soowɛɛ a bɔɔlaaŋ, nɛkoy ŋaarki a ɓaŋkawuŋ. 44Ɔkɔn kɔɔwɛɛ buusɛ ɛɛk nɛɛkiŋ, nɛkoy ŋaarki ɛɛk sinɔ wɛɛŋak. Ɔkɔn lakɛ buusɛ sinɔ ɛɛkkiŋ, nɛ maɓɔrɛ lakɛ ɛɛk sinɔ wɛɛŋakiŋ. 45Nɛ agut sini taapɛɛɓa Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ, "Adam iɗit sinɛɓa riiɓɛɛ tuki a lak wɛɛŋak," ma Adam sinɛ pediyaak Kerese sinɛ gaɓɛ wɛɛŋa sigɔ bɔdɛɛk. 46Mayakana mɛlkiɓa tuki sinɔ taarik, ma moko wɛɛŋa. Mɛlkiɓa sinɛ wɛɛŋak sinaanɛ taarik baŋiya. 47Riiɓɛɛɓa iɗit sinɛɓa tukik ɗook nɛ sɛɛn iɗit ɗookoŋk, ma pɛɛyeen nɛɛk iɗit sinɛɓa kus darik. 48Ɓɛɛlɛr sigɛ ɗookoŋk oko sinɛɓa riiɓɛɛ ɗookuk, ma ɓɛɛlɛr sigɛ dariyoŋk oko sinɛɓa kus darik. 49Oko sinɛ gayiɗii tagay ɛɛk ɗookoŋkuk, nɛɓɔrɛ kadii tagay ɛɛk dariyoŋk.
50Iinak manyaakak eeta sigɛ dooytaanakik, tona kɔna sini. Kirkoy moonɛɛt taar a yɛrom Burɛ Waakoyotoŋk, makoy ɓɔrɛ ki moonɛɛt ɛɛk sinɛkoy badɛk sinɛ retenk ɛɛk sinɛkoy ki badɛɛk sinɛ bɔdtank.
51Tonakɔna any sinɔ dugaaŋɔŋk a omoŋ. Kiikoy rerin eteŋk baŋɛ, mayakana weeriikoy ɛɛk eteŋk baŋɛ. 52Saakoy gotɛɛɗɛɛ luuri sinɛkoy pediyoŋkuk, nɛkoy ŋaararki joop sigɛɓa rɛrark aɓa kir mojɛ a sɛɛg bɔdtaanak. Gotɛɛkoy luuri nɛɛkiŋ makoy ɓɔre weerii ɛɛk a ito malɛɛ taama. 53Agut sinɔ ɗɛygeeɗ a kadi sinikoy badɛk sinɛkoy ki badɛɛk, maɓɔrɛ kadi sinikoy rɛrk sinɛkoy ki rerink. 54Ɓeny saakoy kadiiɗ sinikoy badɛɛk sinɛkoy ki badɛɛk, ma kadi sinɛkoy rɛrk sinɛkoy ki rerink, nɛkoy dusanɛɛ sinɛɓa taapɛɛ Wargatɛɛ Waakoyotoŋk kɛ, "Lokoosɛkɔ lɔsɛɛɗ rer." 55Ɛɓa ɓɔrɛ taapɛɛ kɛ "Iin rer, Lɔsɛ nook eet? Iin rer, Keenɔn nook eet sinɛ suusuwuɗun joopuk?"
56Keenɔn retoŋk tikiyɛ sinɛ suusuwuɗu joopuk, maɓɔrɛ ɓaŋkawuka tikiyɛɛkoŋk higi. 57Yakana in dakɛr pɔɔsiyɛɛk Waakoyota sinaanaɓa tina gaɓɛ lɔsɛ goy Suumi naŋk, Yeese Kereseek.
58Iinak manyaakak eeta sigɛ dooytaanakik sigɛ porɛɛk, In ɛtɛɛ a ɓaŋkawuŋ. Kat ɓeesiɗiikari ant omalte. In ɓaŋkaawurɛɛ otoop kɛnɔ ijaagiir ijaag Suumiyoŋk, a kat yawɛɛriɗ a ɗegerari kɛ moko bɔɔlakari ijaaga Suumiyoŋk kanysɛya.
Iliyochaguliwa sasa
:
Kuonyesha
Shirikisha
Nakili
Je, ungependa vivutio vyako vihifadhiwe kwenye vifaa vyako vyote? Jisajili au ingia