Lukka 6
6
Yesu yaa siddu tee Sabbit
(Matthew 12:1-8; Mark 2:23-28)
1Fih yom wayyi tee sabbit, Yesu mee Swahaba too kaan ggi masi fih shamba tee ngano. Swahaba too abidu nagaa rasu tee ngano dukur ummon kaan ggi adaaku fih batnna idda tomon kee ummon amrugu kookobo dukur kee akul ngano dee. 2Kaan fih kubarina tee diin ggi naadi ummon Farasin ab ayinu sokol ab kaan Swahaba ggi soh. Ummon asaadu Swahaba dee gali, “ley itakkum ggi nagaa rasu tee ngano fih yom tee sabbit wu ligo ggi rudu uwo maa fih sharia.”
3Yesu ggibisha ummon, “itakkum maa jaa agara fih katif sokol ab Sultan Daudi mee rujala too ab kaan fih moo ligo ummon jaani. 4Nammna ab Sultan Daudi ruwa fih midani tee wema tee Rabbana dukur uwo amsuku mukati ab ggi wedi nee Rabbana. Uwo akul wu kaman uwo wedi nee rujala ab kaan fih moo salakun kaan sharia ggi rudu maa ajol yoyote akul mukati min arfu kahin.” 5Fih misho Yesu kelem, “anaa nyereku tee binadum endis guddrra fih sabbit.”
Ponyesha tee yom Sabbit
(Matthew 12:9-14; Mark 3:1-6)
6Fih yom taani tee sabbit, Yesu dakal fih bakaan ab nas Yudaaya lim fogo ggi naadi Sinagoga dukur uwo abidu alim annas. Kaan fih ragi ab idda too abis. 7Nas Farasin taani mee malima tee sharia ummon kaman kaan fih naa. Ummon kaan ggi ayinu kaan Yesu bi ponyesha ragi dee fih yom tee sabbit kalam ummon kaan ggi gussu nammna yoyote tee amsuku uwo. 8Lakin kaan arfu faham tomon, uwo kelem nee ragi ab kaan idda too abis, “gum mee kee itaa yegif fih ustu tee bakaan ab nas Yudaaya lim fogo ginadi Sinagoga.” Ragi dee gum mee uwo yegif.
9Dukur Yesu asaadu ummon, “anaa endi masswan, sunu yaa sharia ggi rudu inna soh fih yom sabbit?, Tee awn amaa tee awur ajol?, Tee awur hayyi tee ajol amaa subu uwo kee muttu?”
10Bakaan uwo ayinu ummon kuul, uwo kelem nee ragi dee, “kee middu idda too”, ragi dee soh jeedde dukur idda too gwaam pona. 11Lakin Farasin mee malima tee sharia bakaan ummon ayinu weede, ummon kaan jarani zaidi dukur ummon abidu wonus fih badum, sunu yaa ummon bi soh nee Yesu.
Mursalin itinashar
(Matthew 10:1-4; Mark 3:13-19)
12Badda yom siya, Yesu ruwa baara tee meddina fih safa tee gala kun uwo baara dukur uwo kalas fileli kuul ligo uwo womba nee Rabbana.
13Bakaan minsubu tim, uwo naadi Swahaba too kuul kee jaa noowo dukur uwo nigitu Swahaba itinashar dukur uwo naadi ummon mursalin.
14Mee asmma tee mursalin yaa jeedde: Simon ab Yesu naadi Pita, Andeleya aku tee Simon, Jemusi, Yokana, Filipo, Batulumayo,
15Matayo, Tomas, Alifayo nyereku tee Jemusi mee Simon ab tee kom tee hukkum Zilote.
16Yuda nyereku tee Jemusi mee Yuda Iskaliot ab fih misho wuzza Yesu nee aduuya too.
Yesu ponyesha kom milaan tee annas
(Matthew 4:24,25; Mark 3:7-12)
17Bakaan Yesu mee Swahaba too taala min gala dukur ummon yegif falaata tee gala, ummon ligo kom milaan tee Swahaba taanin mee kom tee annas ab taala min Bele tee Yudaaya kuul, mee Jerusalem meddina ab kebir, mee fih meddina tee Tulo mee Sidon ab tee toruf tee bahari.
18Ummon jaa fih asmma uwo mee ponyesha ayan tomon, annas ab kaan ggi taban ummon mee roho albatal ummon kuul pona, 19annas kuul dusman kede ummon amsuku fuguwo, kalam guddrra tee ponyesha kaan ggi taala min uwo ligo ggi ponyesha killa ajol.
Itakkum endis baraka
(Matthew 5:1-12)
20Ini yaa Yesu ayinu Swahaba too ligo uwo maggi amrugu enna fugu ummon dukur okelem,
“Itakkum endis baraka, annas ab miskiin kalam mamlaka tee Rabbana dee takkum.
21Itakkum endis baraka, itakkum ab jiyan saade, kalam bijja shabanisha itakkum.
Itakkum endis baraka alggi kore saade, kalam itakkum ggi jaa atakku mee furaayi.
22Itakkum endis baraka, itakkum kaan annas aba itakkum kaan aju itakkum maa dukur sitim itakkum mee wonus kalama albatal fih itakkum kalam nigitu faatiya anaa, nyereku tee binadum.”
23Furaayi kum fih yom dee kee itakkum amla furaayi, kalam zawadi takki kebir fih samayi, kalam sokolin dolde jidi teena soh nee Nebbiya ab tee awlan.
24“Bijja kum izabu zaidi nee itakkum tagirin ab ggi amin fih tagir takkum, kalam itakkum kalas ligo raha takkum.
25Loggo itakkum ab ggi akul tumm sabani, kalam jaani bi jaa soh itakkum.
Loggo itakkum ab ggi atakku saade, kalam singa bi jaa soh nee itakkum mee itakkum bi kore.
26Ligo badum mee itakkum kaan annas wonus kalama ab seme fugo itakkum. Kalam yaa jeedde jidijidi takkum nammna ab ummon jaa soh moo Nebbiya tee kabas.”
Aju aduuyan takkum
(Matthew 5:38-48)
27Yesu zidu alim dukur uwo kelem, “wedede yaa anaa ggi kelem nee itakkum ab ggi asmma anaa, aju kum aduuya takkum, soh kum kuweesi nee annas kuul ab aju itakkum maa. 28Asaadu kum baraka nee Rabbana nee killa wayyi ab ggi laanu itakkum dukur womba kum nee ummon ab ggi sitim itakkum. 29Kaan ajol bi dugu gwangiri takki wayyi, geeru nee uwo safa taani. Kaan ajol abija amrugu min itaa koti takki, wedi noowo mee kanzu. 30Killa ajol ab ggi asaadu nee itaa sokol yoyote, kede itaa wedi noowo; mee kaan ajol amrugu min itaa sokol takki matta asaadu mara taani. 31Jee nammna ab itaa aju annas kede soh nee itaa, yaa kaman kede itaa soh noomon jeedde. 32Yaala kaan itakkum bi aju annas ab aju itakkum barraw, itakkum maa soh sokol yoyote ab ggi faa shukur. Kalam mee annas ab endis batal ummon kaman ggi aju annas ab aju ummon. 33Kaman kaan itakkum bijja soh kuweesi annas ab gihso kuweesi nee itakkum barraw, itakkum maa soh sokol yoyote ab ggi faa mee shukur ajol yoyote, kalam mee annas ab soh batal ummon soh kuweesi nee annas ab ggi soh kuweesi noomon. 34Kaan itakkum deni ssente nee ummon barraw ab itakkum ggi fikila gali uwo bi lippa, itakkum maa soh sokol yoyote ab ggi faa mee shukur. Kalam mee ummon ab ggi soh batal deni nee annas ab ummon fikila gali ummon bi lippa. 35Lakin, itakkum endis tee aju aduuya takkum mee soh noomon seme. Deni kum ummon ssente ligo itakkum maa ggi feker lippa. Mee Rabbana bi jaa wedi nee itakkum zawadi tee guddrra. Dukur bi naadi itaa nyereku tee Rabbana ab fih foo zaidi. Kalam Rabbana ggi weeri huruma nee annas ab ggi shukur maa mee ab ggi soh batal. 36Kun kum mee huruma jee Babba takkum Rabbana endis huruma nee annas kuul.”
Matakkum gata nee annas kesi
(Matthew 7:1-5)
37Yesu zidu alim, “Matakkum kutu fogo ajol makosa ab uwo maa soh, mee Rabbana bi jaa sama min itakkum makosa. Kaman matta kum gata nee ajol kesi mee Rabbana kaman maa bi gata nee itakkum kesi. 38Wedi kum nee annas taanin sokolin ab ummon aju, mee itakkum kaman Rabbana bi jaa wedi nee itakkum sokol ab itakkum aju ligo amla, kutu ummon bakaan wayyi, ligo ggi hizzu bakaan wayyi fih kutu taani labbi bi kub. Kalam kiyaas weede ab itakkum ggi pima kee sakar amaa kebir yaa kaman bijja pima nee itakkum.”
39Kaman Yesu wedi nee noomon muffano weede, “Itakkum arfu maa gali amyaan maa agddear amsuku amyaan aku taani fih idda?, Kaan uwo soh, ummon kuul bijja wagga fih lufura 40Swahaba agddear maa shinda Siddu too. Lakin kaan uwo alim killa sokol, uwo bi kun jee Siddu too.”
41“Sunu yaa ggi kutu itaa kelem nee aku makosa too ab fih jee nusu tee gesi ab fih-fih enna too. Lakin itaa maa ggi feker fih makosa takki ab kebir jee lakata ab fih-fih enna takki?” 42Itaa agddear kelem keefin nee sabi takki gali, “kee anaa amrugu nusu tee gesi ab fih-fih enna takki fih jee makosa ab sakar”. Ligo itaa kaman maa agddear ayinu nusu tee lakata ab fih-fih enna takki siddu ab fih jee makosa ab kebir. Itaa munafiki! Amrugu gidaam nusu tee lakata ab fih-fih enna takki siddu. Dukur yaa itaa bi agddear seme fih amrugu gesi ab sakar fih enna tee ajol taani.
Ggi faham shedel fih matunda too
(Matthew 7:15-20)
43Yesu zidu alim, “mafih shedel ab kuweesi ab ggi weledu matunda ab batal. Fih nammna wayyi, shedel albatal maa bi weledu matunda ab kuweesi. 44Kalam killa shedel ggi faham uwo fih matunda too. Kalam annas maa ggi nigitu tiini mee zabib min shedel tee soo. 45Jee nammna wayyi, ajol ab kuweesi ggi wonus sokolin ab seme, kalam gelbba tomon kaman seme. Mee ajol ab batal oggi soh sokol ab batal mee gelbba too kaman batal. Sokol ab ajol wonus ggi taala min gelbba takkum”
Ajol ab ggi abinu ab neegi mee ab awiri
(Matthew 7:21-27)
46Yesu zidu kelem noomon, “ley itakkum ggi naadi anaa Siddu, Siddu takkum ligo kaman itakkum maa gihso kalama ab anaa ggi kelem nee itakkum?” 47Killa ajol ab ggi jaa nee anaa dukur uwo asmma kabar tayi mee uwo amin, dukur anaa jaa kelem nee itakkum sunu yaa ummon fih jee nammna. 48“Oggi beenu jee ajol ab abinu juwa dukur uwo affta tey zaidi ladi uwo rasul fih laager, dukur uwo abinu juwa dee fih laager. Fih misho bakaan moyo mee logu jaa-jaa fih juwa, lakin juwa dee maa jaa karab kalam kaan abinu fih laagera. 49Lakin, kaan ajol asmma kalama tayi dukur uwo amin maa, oggi beenu jee ajol ab abinu juwa fih tura ligo uwo maa jaa affta msingi dukur moyo futu fogo tee guddrra dukur juwa dee karab mara wayyi kalam maa kaan abinu fih laagera.”
Markert nå:
Lukka 6: KCN
Marker
Kopier
Sammenlign
Del
Vil du ha høydepunktene lagret på alle enhetene dine? Registrer deg eller logg på
Nubi Bible by Beyond Translation is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 License.
