Logotip YouVersion
Search Icon

Matiu 16

16
Det saring o Iesu sur in pam tu ukinalong
(Mk 8:11-13; Lk 12:54-56)
1 # Mt 12:38; Lk 11:16 A kum Parisi ma a kum Sadusi det wan torom o Iesu, ra det lari sur in pam tu ukinalong umatandet, sur in ese i lena, i tagisapat una langit. 2Ra i watungi tandet lena, “Ra i ser lirop mot ser watungi lena, ‘Markan ken bato, uni a bakut i sa merek rop.’ 3Ma una kobot mot ser watungi kai lena, ‘Uniri in bato, uni a bakut i sa merek, ma i sa bagubagu rop.’ Mot mananos sur mot in palos a tamtama ina bakut, ikut ka mot mananos sur mot in palos a kukurai ina kum ukinalong tagun uniri.#16:3 Una ramano kum du buk una wasiso Grik, aru vers 2 ma 3 ka der kis. 4#Mt 12:39; Lk 11:29A taro tagun uniri, a sakino taro, anundet a nilaun i bakbak gusun o God. Det sasaring sur tu ukinalong, ikut ka din pam taio torom det. Din pam a ukinalong kut elar nami ra di sa pam tari un o Jona.” Ra o Iesu i wan gusun det.
A utumarong una is anun a kum Parisi ma a kum Sadusi
(Mk 8:14-21)
5O Iesu tomo nam anun a kum nat na ususer det wan kutus a du tasi, ma a kum nat na ususer ka det los lako beret, det dumano ru i kut. 6#Lk 12:1O Iesu i watungi tandet lena, “Mot in tumarong una is anun a kum Parisi ma a kum Sadusi.” 7Ra det wasiso etetalai torom det una kukurai ina wasiso anun o Iesu, ma det lena, “I watungi lenra uni ka dat los lako beret.” 8O Iesu i tasman anundet a wasiso ra i watungi tandet lena, “I natino doko anumot a nurnur. Ilai ra mot wasiso etalai un mot ra ka mot los lako beret? 9#Mt 14:17-21Pepetlai, ka mot mananos utmakai? Ka mot nuk pas a limanin beret ra a tibiki torom a limo na arip na musano? Ma ka mot nuk pasi kai a iso rat ra mot song bukus pasi? 10#Mt 15:34-38Ka mot nuk pas a wonom mawit na beret ra a tibiki torom a wat na arip na musano? Ma ka mot nuk pasi kai a iso rat ra mot song bukus pasi? 11Ilai ra ka mot mananos? Ka wasiso una beret. Mot in tumarong mot una is anun a kum Parisi ma a kum Sadusi.” 12Ra det tasmani maragom lena ke turbat det gusun a is ra i kis una beret, ikut i watungi lenra, sur det in tumarong det una etowo anun a kum Parisi ma a kum Sadusi.
O Pita i wasiso talapor un o Iesu
(Mk 8:27-30; Lk 9:18-21)
13O Iesu i wanpat milau a tamon Sisaria Pilipai. Ra i ting anun a kum nat na ususer lena, “A taro det watung a Nutun a Musano nam osi?” 14#Mt 14:1-2; Mk 6:14-15; Lk 9:7-8Det balu i lena, “Ara taro det watung ui o Jon a Tene Baptaiso. Ara taro det watung ui o Elaija, ara taro det watung ui o Jeremaia, ma ara taro kai det watung ui, ara tagun a kum poropet.” 15I ting det lena, “Ma mot, mot watung iau nam osi?” 16#Jn 6:69Ra o Saimon Pita i balu i lena, “Ui a Karisito, a Nutun o God ra i laun.”
17 # Gal 1:15-16 Ra o Iesu i watungi tano lena, “Saimon, a nutun o Jon, u sa dan, uni kataio i inanos ui nama wasiso ra. O Tita ut ra i kis sapat una langit i unuk tar ui nami. 18#Jn 1:42; Ep 2:20Ra a watungi tam lena, ui o Pita,#16:18 Pita a kukuraino a wat. a wat kis. An utur anung a taro na lotu una wat ri. A dekdekin a minat ken winim pas anung a taro na lotu. 19#Mt 18:18; Jn 20:23An pitar a kum ki tagun a matanitu tagisapat una langit torom ui, ma asau ra u kubusi nin upiso, din kubusi kai sapat netes una langit, ma asau ra u palosi nin upiso, din palosi kai sapat netes una langit.” 20Ra o Iesu i turbat anun a kum nat na ususer sur gong det inanos tar taio lena i a Karisito.
O Iesu i inanos mugu nam anun a minat
(Mk 8:31–9:1; Lk 9:22-27)
21Turpasi una bung ra, o Iesu i utalapor anun a kum nat na ususer lena, in nan ut usapat o Jerusalem. Ra in taramo a susut na mamaut ulaman a kum mugumugu, a kum lamlabino tene etabor torom o God, ma a kum tene ususer tagun a Warkurai, ma din um doko i. Ra a tulu bung in rop in katutur melet. 22Ra o Pita i ben gisen pas o Iesu ma i turbat dekdeki lena, “Gong Labino! Gong ut di pam tar a utna ri un ui.” 23O Iesu i tupukus torom o Pita ra i watungi tano lena, “Satan, un nan unago numur tang! U ubatbat iau, uni, u muri kut a nuknukin a taro, ma ko mur a nuknukin o God.”
24 # Mt 10:38; Lk 14:27 Ra o Iesu i watungi tan anun a kum nat na ususer lena, “Ra taio i nemi sur in mur iau, gong i mur a nuknukino. In los pas anun in nanai kutus ma in mur iau. 25#Mt 10:39; Lk 17:33; Jn 12:25Osi ra i maris bat anun a nilaun, in iru, ikut osi ra ke maris bat anun a nilaun uni i tagun iau, in laun. 26#Mt 4:8-9Osi ra in utur ukai a kum ututna rop taginin una rakrakon bual, ma a niono in iru, in wakak pepetlai toromi? In kul keles a niono nama sau? 27#Mt 25:31; Sng 62:12; Snd 24:12; Rom 2:6; Tam 22:12Uni a Nutun a Musano in nanpat nama minamar anun o Tamano, det nam anun a kum ensel, ma in pitar a ikul torom arara taktakai elar nam anun a pinapam. 28A inanos mot nama lingmulus, lako taro tagun mot ri mot tur nin, ka mot in mat utmakai, ra mot in tama a Nutun a Musano in nanpat tomo nam anun a matanitu.”

Currently Selected:

Matiu 16: kqw

Označeno

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in

YouVersion za prilagajanje tvoje izkušnje uporablja piškotke. Z uporabo našega spletnega mesta se strinjaš z našo uporabo piškotkov, kot je opisano v naši Politiki zasebnosti