Päivittäinen hartaushetki Greg Laurien kanssa

Hartaus
Rukoilemattomuuden synti.

Emme saa koskaan unohtaa, että rukous ei ole vain anomista varten, mutta myös suojaa ja valmistelua varten. Rukous ei vain anna meille haluamaamme; se valmistaa ja suojelee meitä siltä, mitä emme halua.

Getsemanen puutarhassa Jeesus oli tuskissaan ajatellessaan ristin kauhuja. Hän halusi vain opetuslastensa olevan läsnä ja rukoilevan. Jumalana Hän tiesi, mitä oli edessä. Hän tiesi jokaisen yksityiskohdan. Ja niin hän rukoili, "Isä, jos se on mahdollista, menköön tämä malja minun ohitseni, ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, mutta kuten sinä" (Matt. 26:39).

Jeesus halusi vain ystävyyttä. Hän ei tarvinnut saarnaa, Hän tarvitsi ystäviä. Mutta hänen ystävänsä nukkuivat. Se oli suoraa seurausta itseluottamuksen synnistä.

Sama voi päteä meihin. Me rukoilemme, kun ajattelemme, että meidän tarvitsee rukoilla. Kun kriisi iskee, kun saamme huonoja uutisia lääkäriltä, ​​kun meidät lomautetaan, kun meillä on ongelmia avioliitossa tai ongelmia lastemme kanssa, mitä me teemme? Me rukoilemme. Ja se on hyvä. Niin meidän pitääkin tehdä.

Entäpä sitten, kun kaikki menee hyvin? Kun laskut on maksettu, kun töissä menee hyvin, kun ei ole huonoja uutisia mistään, rukoiletko silloin? Siksikö, että luulet ettei tarvitse? Johtuuko se itseluottamuksesta?

Rukoilemattomuus voi todella olla synti. Synti ei ole vain käskyjen rikkomista, vaikka se sisältää sen. On myös olemassa laiminlyönnin synti. Jaakob 4:17 sanoo: "Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin."

Yhteenveto: Ylpeys ja rukoilemattomuus kulkevat käsi kädessä.

Tekijänoikeus © 2012 Harvest Ministries. Kaikki oikeudet pidätetään.