Kun et ymmärrä JumalaaEsimerkki

Jos Jumala on hyvä ja rakastava, miksi maailmassa on niin paljon pahaa?

Tämä on ikivanha kysymys, jota on kysytty vuosisatojen ajan ja jota todennäköisesti tullaan aina kysymään. Vastaus tuntuu olevan ymmärryksemme saavuttamattomissa. Kuinka paljon tahansa meille kerrotaankin tai opimmekaan, saamamme vastaukset eivät vain tunnu oikeilta – varsinkaan kun uusia kriisejä ja pahuutta ilmenee päivittäin. 

Ensimmäinen Mooseksen kirja kertoo maailman luomistarinan. Jumala teki maailmastamme täydellisen, mukaan lukien luomansa ihmiset. Jumala laittoi Aadamin Eedenin puutarhaan ja antoi 1. Mooseksen kirjan kohdassa 2:16–17 tämän ohjeen: Älä syö hyvän- ja pahantiedon puusta. Jumala antoi vaihtoehdon totella Häntä tai ei. Kun valitsemme olla tottelematta Jumalaa, valintamme aiheuttavat pahaa. Jumala ei luonut pahuutta – se on syntisten valintojemme seuraus.

Se ei silti oikein vastaa kysymykseemme. Kyllä, meillä on vapaus, joka takaa meille mahdollisuuden valita, mutta miksi hyvä ja rakastava Jumalamme salli sen? Eikö Hän tiennytkin, että joillakin valinnoillamme olisi pahoja seurauksia? Eikö hän tiennytkin, kuinka paljon tuskaa meidän on kestettävä seurauksena jonkun toisen meille tekemistä asioista? Kyllä. Koska Hän on kaikkitietävä, Hän tiesi ja tietää vieläkin. Ja se tuo meidät takaisin tilanteeseen, jossa kysymme uudestaan: Jos Jumala on hyvä ja rakastava, miksi maailmassa on niin paljon pahaa?

Pahuus on olemassa oleva tosiasia. Mutta ehkä näemme ja kuulemme niin paljon pahuudesta, koska juuri siihen huomiomme kiinnittyy. Valitettavasti aina kun katsomme tai luemme uutisia, suurin osa niistä on huonoja. Ja usein uutislähetyksen lopussa kuulemme mieltä kohottavan ja rohkaisevan uutistarinan, joka oikeastaan saa meidät rauhoittumaan, vai mitä? Haluamme lisää sen kaltaisia uutisia.

Niin kauan kun maailmassa asuu epätäydellisiä, rajallisia ihmisiä, tulee aina olemaan pahuutta, joten emme ehkä löydä kelvollista vastausta. Mitä jos kääntäisimme huomiomme pois maailman pahuudesta ja sen lisäksi, että keskittyisimme hyvään, tekisimme osamme tuodaksemme toivoa ja eheyttä Jeesuksen seuraajina? Mitä jos käyttäisimme vähemmän aikaa kysyen, miksi pahoja asioita tapahtuu, ja enemmän aikaa tuodaksemme toivoa ja apua niille, jotka kamppailevat oman tuskansa kanssa? Mitä jos sen sijaan, että yrittäisimme ymmärtää jotain niin vaikeasti ymmärrettävää kuin pahuus, tekisimme osamme vaikuttaaksemme ihmisten elämään palvellen heitä ja kertoen Jeesuksesta? 

Meidät on kutsuttu kiinnittämään katseemme hyvään ja tekemään hyvää maailmassa niille, jotka siinä asuvat. Sen, mitä etsimme, myös löydämme. Joten etsitään hyvää.