Hymni: Armo tarinassasi

Missio Dei - JUMALAN KUTSUMAT

Loistavaa

Tutki Jerusalemin Unohtumatonta Temppeliä

Mikä on minun tarkoitukseni? Opitaan rakastamaan Jumalaa ja rakastamaan toisia

Kirkkauden toivo

Kesän raamatunlukusuunnitelma

Heitä murheesi

Efesolaisille: 6 päivän lukusuunnitelma

Raamatun lukusuunnitelma

<div class="version vid330 iso6393fin" data-vid="330" data-iso6393="fin">
 <div class="book bkJDG">
 <div class="chapter ch17" data-usfm="JDG.17">
 <div class="label">17</div><div class="s">Miikan pyh&#228;kk&#246;</div><div class="p"> 1Efraimin vuoristossa eli kerran Miika-niminen mies. 2#3. Moos. 5:1H&#228;n sanoi &#228;idilleen: &#187;Ne tuhat sata sekeli&#228; hopeaa, jotka sinulta varastettiin ja joiden takia min&#228; kuulin sinun langettavan kirouksen, ovat minun hallussani. Min&#228; otin ne, mutta nyt min&#228; palautan ne sinulle.&#187; &#196;iti sanoi: &#187;Herra k&#228;&#228;nt&#228;k&#246;&#246;n kirouksen siunaukseksi, poikani!&#187; 3Miika toi ottamansa tuhat sata sekeli&#228; hopeaa takaisin &#228;idilleen, ja &#228;iti sanoi: &#187;T&#228;m&#228;n hopean, jonka sain pojaltani takaisin, min&#228; pyhit&#228;n Herralle, ett&#228; h&#228;n siunaisi poikaani. Min&#228; annan veist&#228;&#228; puusta jumalankuvan ja p&#228;&#228;llyst&#228;&#228; sen hopealla.&#187; 4#Jes. 40:19Kun Miika oli tuonut hopean &#228;idilleen, t&#228;m&#228; otti siit&#228; kaksisataa sekeli&#228;, vei kultasep&#228;lle ja teetti puusta veistetyn ja hopealla p&#228;&#228;llystetyn jumalankuvan, jota siit&#228; l&#228;htien pidettiin Miikan talossa. 5Miikalla oli oma pyh&#228;kk&#246;, ja h&#228;n teki viel&#228; muita jumalankuvia ja efodi-kasukan sek&#228; asetti yhden pojistaan toimimaan pappina. 6#1. Sam. 8:5Israelissa ei viel&#228; siihen aikaan ollut kuningasta, ja jokainen toimi niin kuin itse hyv&#228;ksi n&#228;ki.</div><div class="p"> 7Samoihin aikoihin asui Betlehemiss&#228; Juudan sukukunnan keskuudessa muuan nuori mies, joka oli Leevin heimoa. 8T&#228;m&#228; mies l&#228;hti Betlehemist&#228; etsi&#228;kseen sopivaa paikkaa, jonne voisi asettua asumaan. H&#228;n saapui matkallaan Efraimin vuoristoon ja osui Miikan talolle. 9Miika kysyi h&#228;nelt&#228;: &#187;Mist&#228; tulet?&#187; H&#228;n vastasi: &#187;Olen Leevin heimoa ja kotoisin Juudan Betlehemist&#228;, mutta l&#228;hdin sielt&#228; l&#246;yt&#228;&#228;kseni sopivan paikan, johon voisin asettua asumaan.&#187; 10Miika sanoi h&#228;nelle: &#187;J&#228;&#228; minun luokseni ja ryhdy minun opettajakseni ja papikseni. Saat minulta kymmenen hopeasekeli&#228; vuodessa sek&#228; vaatetuksen ja elatuksen.&#187; Mies suostui 11ja j&#228;i asumaan Miikan luo, joka kohteli h&#228;nt&#228; kuin omaa poikaansa. 12Miika asetti h&#228;net papinvirkaan; miehest&#228; tuli Miikan pappi, ja h&#228;n j&#228;i asumaan t&#228;m&#228;n taloon. 13Miika ajatteli: &#187;Nyt voin olla varma, ett&#228; Herra on minulle suopea, onhan minulla pappina Leevin heimon mies.&#187;</div>
 </div>
 </div>
</div>

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

<div class="version vid330 iso6393fin" data-vid="330" data-iso6393="fin">
 <div class="book bkJDG">
 <div class="chapter ch18" data-usfm="JDG.18">
 <div class="label">18</div><div class="s">Danin heimo etsii uutta asuinpaikkaa</div><div class="p"> 1 # 
 Tuom. 17:6 | Joos. 19:40; Tuom. 1:34 Siihen aikaan, kun Israelissa ei viel&#228; ollut kuningasta, Danin heimo etsiskeli itselleen asuinpaikkaa. Sill&#228; ei viel&#228; ollut omaa aluetta Israelin heimojen keskuudessa. 2#Joos. 19:41Danilaiset l&#228;hettiv&#228;t suvuistaan viisi Soreasta ja Estaolista valittua urheaa soturia tiedusteluretkelle. He sanoivat miehille: &#187;Tutkikaa tarkoin maata!&#187; Miehet tulivat Efraimin vuoristoon Miikan taloon ja y&#246;pyiv&#228;t siell&#228;. 3Ollessaan Miikan talossa he kiinnittiv&#228;t huomiota leevil&#228;isen nuorukaisen puhetapaan. He meniv&#228;t h&#228;nen luokseen ja kysyiv&#228;t: &#187;Miten olet joutunut t&#228;nne? Mit&#228; sin&#228; teet ja millaista t&#228;&#228;ll&#228; on olla?&#187; 4#Tuom. 17:10H&#228;n kertoi, mit&#228; oli tapahtunut ja kuinka Miika oli palkannut h&#228;net papikseen. 5He pyysiv&#228;t: &#187;Kysyisitk&#246; meid&#228;n puolestamme Jumalalta, onnistuuko retki, jolla nyt olemme.&#187; 6Pappi vastasi: &#187;Voitte olla rauhassa. Herra pit&#228;&#228; teist&#228; huolen matkallanne.&#187;</div><div class="p"> 7Sitten nuo viisi miest&#228; jatkoivat kulkuaan ja tulivat Laisiin. He n&#228;kiv&#228;t, ett&#228; siell&#228; asuvat ihmiset eliv&#228;t kaikessa rauhassa turvallista ja huoletonta el&#228;m&#228;&#228; aivan kuin sidonilaiset. Maassa ei ollut ket&#228;&#228;n mahtimiest&#228; heid&#228;n k&#228;skij&#228;n&#228;&#228;n. He asuivat kaukana sidonilaisista eiv&#228;tk&#228; olleet tekemisiss&#228; muidenkaan kansojen kanssa. 8Kun miehet palasivat Soreaan ja Estaoliin, heilt&#228; kysyttiin: &#187;Miten matkanne onnistui?&#187; 9He vastasivat: &#187;L&#228;htek&#228;&#228; heti liikkeelle, meid&#228;n on hy&#246;k&#228;tt&#228;v&#228; Laisiin! Me olemme n&#228;hneet, ett&#228; se on hyv&#228; maa. Mit&#228; te t&#228;&#228;ll&#228; istutte toimettomina? &#196;lk&#228;&#228; viivytelk&#246;, vaan menk&#228;&#228; ottamaan se maa haltuunne. 10Kun tulette sinne, te kohtaatte siell&#228; pahaa aavistamattoman kansan, ja maata riitt&#228;&#228; joka suuntaan. Herra antaa tuon maan teid&#228;n k&#228;siinne, eik&#228; siell&#228; ole puutetta mist&#228;&#228;n, mit&#228; ihminen voi toivoa.&#187;</div><div class="s">Miikan pappi l&#228;htee danilaisten mukaan</div><div class="p"> 11Soreasta ja Estaolista l&#228;hti matkaan kuusisataa Danin heimon miest&#228; t&#228;ysiss&#228; sotavarusteissa. 12#Joos. 15:9; Tuom. 13:25Matkallaan he leiriytyiv&#228;t ensin Juudan Kirjat-Jearimiin. Sen t&#228;hden paikkaa kutsutaan viel&#228; nytkin Mahane-Daniksi.#18:12 Nimi Mahane-Dan merkitsee &#8217;Danin leiri&#8217;. Se sijaitsee Kirjat-Jearimin l&#228;nsipuolella. 13Sielt&#228; he jatkoivat kulkuaan Efraimin vuoristoon ja saapuivat Miikan talolle. 14#Tuom. 17:4,5Ne viisi miest&#228;, jotka olivat k&#228;yneet tiedusteluretkell&#228; Laisin seuduilla, sanoivat heimolaisilleen: &#187;Tied&#228;ttek&#246;, ett&#228; yhdess&#228; n&#228;ist&#228; taloista on efodi-kasukka, puusta veistetty ja hopealla p&#228;&#228;llystetty jumalankuva ja muita jumalankuvia? K&#228;sit&#228;tte varmaan, mit&#228; teid&#228;n on teht&#228;v&#228;.&#187;</div><div class="p"> 15He poikkesivat Miikan talossa asuvan nuoren leevil&#228;isen luo ja tervehtiv&#228;t h&#228;nt&#228;. 16Kuudensadan danilaisen sotilaan joukko j&#228;i seisomaan portille, 17ja ne viisi miest&#228;, jotka olivat k&#228;yneet maassa tiedustelijoina, meniv&#228;t sis&#228;&#228;n ja ottivat efodi-kasukan, hopealla p&#228;&#228;llystetyn puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat. Pappi seisoi sotilaiden joukossa portilla, 18ja kun nuo viisi miest&#228; meniv&#228;t taloon ja ottivat efodi-kasukan, hopealla p&#228;&#228;llystetyn puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat, h&#228;n kysyi heilt&#228;: &#187;Mit&#228; te teette?&#187; 19He vastasivat: &#187;Ole hiljaa, &#228;l&#228; hiisku sanaakaan. L&#228;hde meid&#228;n mukaamme, tule meid&#228;n opettajaksemme ja papiksemme. Vai oletko mieluummin pappina yhden ainoan miehen talossa kuin kokonaisen Israelin heimon ja sukukunnan pappina?&#187; 20Pappi suostui. H&#228;n otti efodi-kasukan, puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat ja l&#228;hti miesten mukaan. 21Jatkaessaan matkaa danilaiset panivat naiset, lapset, karjan ja arvotavaran kulkueen etunen&#228;&#228;n.</div><div class="p"> 22He olivat jo ehtineet kauas Miikan talosta, kun l&#228;hiymp&#228;rist&#246;n miehet h&#228;lytettiin koolle. Miehet l&#228;htiv&#228;t seuraamaan danilaisia ja tavoittivat heid&#228;t. 23Takaa-ajajat huusivat danilaisille, ja n&#228;m&#228; k&#228;&#228;ntyiv&#228;t ymp&#228;ri ja kysyiv&#228;t Miikalta: &#187;Mik&#228; sinulla on h&#228;t&#228;n&#228;, kun olet koonnut tuollaisen joukon?&#187; 24Miika vastasi: &#187;Te otitte minulta jumalat, jotka olin teett&#228;nyt, ja veitte minun pappini menness&#228;nne. Mit&#228; minulla en&#228;&#228; on j&#228;ljell&#228;? Ja sitten viel&#228; kysytte, mik&#228; minulla on h&#228;t&#228;n&#228;!&#187; 25Mutta danilaiset sanoivat: &#187;Ei sanaakaan en&#228;&#228;! Muuten kiivasluontoiset miehemme k&#228;yv&#228;t kimppuunne, ja se olisi sinun ja perheesi surma.&#187; 26Sitten danilaiset l&#228;htiv&#228;t jatkamaan matkaa, ja kun Miika huomasi, ett&#228; he olivat h&#228;nt&#228; vahvempia, h&#228;n k&#228;&#228;ntyi ja palasi kotiin.</div><div class="s">Laisin valloitus ja pyh&#228;k&#246;n perustaminen</div><div class="p"> 27 # 
 Joos. 19:47
 Otettuaan Miikalta h&#228;nen teett&#228;m&#228;ns&#228; jumalankuvat ja viety&#228;&#228;n h&#228;nen pappinsa danilaiset meniv&#228;t Laisiin ja k&#228;viv&#228;t sen pahaa aavistamattomien asukkaiden kimppuun, surmasivat heid&#228;t ja polttivat kaiken. 28Kaupunki ei saanut mist&#228;&#228;n apua, sill&#228; se sijaitsi Bet-Rehobin tasangolla kaukana Sidonista eik&#228; se ollut tekemisiss&#228; muiden kansojen kanssa. Danilaiset rakensivat Laisin paikalle oman kaupunkinsa ja asettuivat sinne asumaan. 29He antoivat kaupungilleen nimen Dan kantais&#228;ns&#228; Danin, Jaakobin pojan mukaan, mutta alun perin kaupungin nimi oli Lais.</div><div class="p"> 30 # 
 2. Kun. 17:23
 Danilaiset sijoittivat puisen jumalankuvan kaupunkiinsa. Jonatan, joka oli Mooseksen pojan Gersomin sukukuntaa, ja h&#228;nen j&#228;lkel&#228;isens&#228; toimivat siell&#228; Danin heimon pappeina, kunnes israelilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen. 31#Joos. 18:1Danilaiset pitiv&#228;t Miikan teett&#228;m&#228;n jumalankuvan itsell&#228;&#228;n koko sen ajan, jonka Jumalan pyh&#228;kk&#246; oli Silossa.</div>
 </div>
 </div>
</div>

<div class="version vid330 iso6393fin" data-vid="330" data-iso6393="fin">
 <div class="book bkJDG">
 <div class="chapter ch19" data-usfm="JDG.19">
 <div class="label">19</div><div class="s">Raiskaus Benjaminin Gibeassa</div><div class="p"> 1 # 
 Tuom. 17:6, 18:1 Siihen aikaan, kun Israelissa ei viel&#228; ollut kuningasta, Efraimin vuoriston perukoilla asui muualta sinne muuttanut leevil&#228;inen mies. H&#228;n otti itselleen sivuvaimon Juudan Betlehemist&#228;. 2Mutta nainen suuttui h&#228;neen, l&#228;hti h&#228;nen luotaan ja palasi is&#228;ns&#228; kotiin Juudan Betlehemiin. Kun h&#228;n oli ollut siell&#228; nelisen kuukautta, 3mies otti mukaansa palvelijan ja kaksi aasia ja l&#228;hti h&#228;nen j&#228;lkeens&#228; taivuttaakseen h&#228;net tulemaan takaisin. Sivuvaimo kutsui h&#228;net is&#228;ns&#228; kotiin. Miehen n&#228;hdess&#228;&#228;n vaimon is&#228; riensi iloisena h&#228;nt&#228; vastaan 4ja vaati h&#228;nt&#228; j&#228;&#228;m&#228;&#228;n luokseen. Mies j&#228;i kolmeksi p&#228;iv&#228;ksi appensa taloon, ja he s&#246;iv&#228;t, joivat ja lep&#228;siv&#228;t siell&#228;.</div><div class="p"> 5Nelj&#228;nnen p&#228;iv&#228;n aamuna mies nousi varhain l&#228;hte&#228;kseen vaimonsa kanssa kotimatkalle. Mutta vaimon is&#228; sanoi v&#228;vylleen: &#187;Sy&#246; ensin v&#228;h&#228;sen, ett&#228; jaksat kulkea. Sitten voitte l&#228;hte&#228;.&#187; 6Mies j&#228;i, ja he s&#246;iv&#228;t ja joivat yhdess&#228;. Sitten is&#228; sanoi miehelle: &#187;J&#228;&#228; viel&#228; yhdeksi y&#246;ksi ja nauti olostasi.&#187; 7Kun mies nousi ja aikoi l&#228;hte&#228;, h&#228;nen appensa pid&#228;tteli h&#228;nt&#228;, ja niin h&#228;n j&#228;i viel&#228; yhdeksi y&#246;ksi.</div><div class="p"> 8Viidenten&#228; p&#228;iv&#228;n&#228; mies nousi aamulla varhain ja aikoi l&#228;hte&#228; matkaan, mutta vaimon is&#228; sanoi: &#187;Sy&#246; viel&#228; jotakin vahvistavaa. Viipyk&#228;&#228; t&#228;&#228;ll&#228;, kunnes p&#228;iv&#228; on kulunut pitemm&#228;lle.&#187; J&#228;lleen he s&#246;iv&#228;t yhdess&#228;. 9Kun leevil&#228;inen sitten alkoi sivuvaimonsa ja palvelijansa kanssa tehd&#228; l&#228;ht&#246;&#228;, h&#228;nen appensa sanoi h&#228;nelle: &#187;P&#228;iv&#228; alkaa jo kallistua iltaan. J&#228;&#228; t&#228;nne y&#246;ksi ja nauti olostasi. Varhain huomisaamuna voitte l&#228;hte&#228; kotimatkalle.&#187; 10Mutta mies ei en&#228;&#228; suostunut j&#228;&#228;m&#228;&#228;n y&#246;ksi, vaan nousi ja l&#228;hti, ja h&#228;nen sivuvaimonsa l&#228;hti h&#228;nen kanssaan. Satuloiduilla aaseillaan matkaten he saapuivat Jebusin eli Jerusalemin l&#228;hist&#246;lle.</div><div class="p"> 11Heid&#228;n tullessaan kaupungin luo aurinko oli jo laskemassa, ja palvelija sanoi is&#228;nn&#228;lleen: &#187;Poiketaan tuohon jebusilaisten kaupunkiin ja y&#246;vyt&#228;&#228;n siell&#228;.&#187; 12#Joos. 15:63; Tuom. 1:21Mutta h&#228;nen is&#228;nt&#228;ns&#228; sanoi: &#187;Ei, me emme poikkea kaupunkiin, jonka asukkaat eiv&#228;t ole israelilaisia, vaan menemme Gibeaan.&#187; 13H&#228;n sanoi viel&#228; palvelijalleen: &#187;Tule, menn&#228;&#228;n y&#246;ksi johonkin toiseen l&#228;hell&#228; olevaan kaupunkiin, vaikkapa Gibeaan tai Ramaan.&#187;</div><div class="p"> 14He jatkoivat matkaa ja tulivat juuri auringon laskiessa Gibeaan, jossa asui benjaminilaisia. 15He k&#228;&#228;ntyiv&#228;t tielt&#228; kaupunkiin j&#228;&#228;d&#228;kseen sinne y&#246;ksi, mutta kun kukaan ei pyyt&#228;nyt heit&#228; kotiinsa, heid&#228;n oli j&#228;&#228;t&#228;v&#228; torille istuskelemaan.</div><div class="p"> 16Illan pimetess&#228; muuan vanha mies palasi peltot&#246;ist&#228; kaupunkiin. H&#228;n oli kotoisin Efraimin vuoristosta ja oli muuttanut asumaan Gibeaan, kun taas kaupungin muut asukkaat olivat benjaminilaisia. 17Huomattuaan kaupungin torilla istuvan matkamiehen vanhus meni kysym&#228;&#228;n h&#228;nelt&#228;: &#187;Mist&#228; tulet ja minne olet matkalla?&#187; 18#Tuom. 18:31Mies vastasi h&#228;nelle: &#187;Olemme matkalla Efraimin vuoriston perukoille. Min&#228; asun siell&#228;. Olen ollut k&#228;ym&#228;ss&#228; Juudan Betlehemiss&#228;, ja nyt olen kotimatkalla. Mutta t&#228;&#228;ll&#228; ei ole ket&#228;&#228;n, joka ottaisi minut y&#246;ksi luokseen. 19Meill&#228; on mukanamme olkia ja muuta rehua aaseillemme sek&#228; leip&#228;&#228; ja viini&#228; itselleni, vaimolleni ja palvelijalleni. Kuten n&#228;et, meilt&#228; ei puutu mit&#228;&#228;n.&#187; 20Silloin vanhus sanoi: &#187;Olet tervetullut minun kotiini. Anna minun huolehtia kaikesta, mit&#228; tarvitset. T&#228;nne torille et saa j&#228;&#228;d&#228; y&#246;ksi.&#187; 21#1. Moos. 19:2H&#228;n vei matkalaiset kotiinsa ja ruokki heid&#228;n aasinsa. Sitten he pesiv&#228;t matkan p&#246;lyt jaloistaan ja k&#228;viv&#228;t aterioimaan.</div><div class="p"> 22 # 
 1. Moos. 19:5; Hoos. 9:9, 10:9 Heid&#228;n viett&#228;ess&#228;&#228;n kaikessa rauhassa iltaa kaupungin miehet, jotka olivat kelvotonta roskav&#228;ke&#228;, piirittiv&#228;t talon. He tungeksivat oven takana huutaen vanhukselle, talon is&#228;nn&#228;lle: &#187;Tuo t&#228;nne se mies, joka tuli luoksesi. Me tahdomme maata h&#228;net.&#187; 23Silloin is&#228;nt&#228; meni ulos miesten luo ja sanoi: &#187;&#196;lk&#228;&#228;, hyv&#228;t miehet, tehk&#246; sellaista pahaa tekoa, miesh&#228;n on minun vieraani. &#196;lk&#228;&#228; tehk&#246; mit&#228;&#228;n niin hirve&#228;t&#228;! 24Kuulkaa, t&#228;&#228;ll&#228; on minun tytt&#228;reni, joka on viel&#228; neitsyt. T&#228;&#228;ll&#228; on my&#246;s sen miehen sivuvaimo. Min&#228; tuon heid&#228;t teille. Voitte tehd&#228; heille mit&#228; haluatte, vaikka raiskata heid&#228;t, mutta t&#228;lle miehelle &#228;lk&#228;&#228; tehk&#246; mit&#228;&#228;n niin hirve&#228;t&#228;!&#187;</div><div class="p"> 25Mutta kaupungin miehet eiv&#228;t kuunnelleet vanhusta. Silloin leevil&#228;inen vei sivuvaimonsa ulkona odottaville miehille. He raiskasivat h&#228;net ja piteliv&#228;t h&#228;nt&#228; pahoin koko y&#246;n aina aamunsarastukseen asti. Vasta sitten miehet p&#228;&#228;stiv&#228;t h&#228;net k&#228;sist&#228;&#228;n. 26Aamunkoitteessa nainen tuli ja lyyhistyi sen talon ovelle, johon h&#228;nen miehens&#228; oli majoittunut, ja j&#228;i siihen makaamaan.</div><div class="p"> 27Kun leevil&#228;inen aamulla nousi, avasi talon ovet ja astui ulos l&#228;hte&#228;kseen jatkamaan matkaa, h&#228;n n&#228;ki sivuvaimonsa makaamassa talon ovella k&#228;det kynnykselle ojennettuina. 28H&#228;n sanoi vaimolleen: &#187;Nouse, niin l&#228;hdet&#228;&#228;n!&#187; Mutta vaimo ei vastannut. Mies nosti h&#228;nen ruumiinsa aasin selk&#228;&#228;n ja palasi kotiseudulleen.</div><div class="p"> 29 # 
 1. Sam. 11:7
 Kotiin tultuaan leevil&#228;inen otti veitsen, paloitteli sivuvaimonsa ruumiin kahteentoista osaan ja l&#228;hetti kappaleet joka puolelle Israelia sanoen: 30&#187;Kaikki, jotka t&#228;m&#228;n n&#228;kev&#228;t, sanovat: &#8217;Mit&#228;&#228;n t&#228;llaista ei ole tapahtunut eik&#228; ole n&#228;hty milloinkaan sen j&#228;lkeen, kun israelilaiset l&#228;htiv&#228;t Egyptist&#228;.&#8217; Harkitkaa nyt tarkoin ja sanokaa, mit&#228; on teht&#228;v&#228;.&#187;</div>
 </div>
 </div>
</div>

<div class="version vid330 iso6393fin" data-vid="330" data-iso6393="fin">
 <div class="book bkJDG">
 <div class="chapter ch20" data-usfm="JDG.20">
 <div class="label">20</div><div class="s">Israelin heimot p&#228;&#228;tt&#228;v&#228;t rangaista gibealaisia</div><div class="p"> 1 # 
 1. Sam. 3:20; 2. Sam. 24:2; 1. Kun. 5:5 Kaikki israelilaiset Danista Beersebaan asti ja aina Gileadin maata my&#246;ten kokoontuivat yhten&#228; miehen&#228; Herran eteen Mispaan. 2Israelin p&#228;&#228;llik&#246;t, kaikkien sukukuntien p&#228;&#228;miehet, ja koko Jumalan kansa tulivat yhteiseen kokoukseen. Heit&#228; oli siell&#228; nelj&#228;sataatuhatta aseistettua miest&#228;. 3Benjaminilaiset saivat kuulla, ett&#228; israelilaiset olivat kokoontuneet Mispaan.</div><div class="p">Israelilaiset kysyiv&#228;t: &#187;Kuinka t&#228;m&#228; rikos tapahtui?&#187; 4Leevil&#228;inen mies, jonka sivuvaimo oli tapettu, vastasi: &#187;Min&#228; menin sivuvaimoni kanssa Benjaminin Gibeaan y&#246;ksi, 5mutta Gibean miehet yrittiv&#228;t k&#228;yd&#228; kimppuuni ja piirittiv&#228;t y&#246;ll&#228; talon. He aikoivat tappaa minut ja tekiv&#228;t v&#228;kivaltaa sivuvaimolleni, niin ett&#228; h&#228;n kuoli. 6Min&#228; paloittelin h&#228;nen ruumiinsa ja l&#228;hetin kappaleet Israelin kaikkiin osiin sen t&#246;rke&#228;n ja p&#246;yristytt&#228;v&#228;n teon vuoksi, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet. 7Te olette kaikki israelilaisia, joten sanokaa, mit&#228; mielt&#228; olette ja mit&#228; olisi teht&#228;v&#228;.&#187;</div><div class="p"> 8Kaikki nousivat yhten&#228; miehen&#228; seisomaan ja sanoivat: &#187;Kukaan meist&#228; ei saa poistua teltalleen eik&#228; l&#228;hte&#228; kotiinsa. 9Me teemme Gibealle n&#228;in: Heit&#228;mme arpaa 10ja valitsemme Israelin kaikista heimoista kymmenen miest&#228; sataa kohti, sata miest&#228; tuhatta kohti ja tuhat miest&#228; kymment&#228;tuhatta kohti ker&#228;&#228;m&#228;&#228;n v&#228;ellemme muonaa. Kaikki muut l&#228;htev&#228;t benjaminilaisten Gibeaan kostamaan sen t&#246;rke&#228;n teon, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet.&#187; 11Israelilaiset p&#228;&#228;ttiv&#228;t yksimielisesti l&#228;hte&#228; sotimaan Gibeaa vastaan.</div><div class="s">Veljessota</div><div class="p"> 12Israelin heimot l&#228;hettiv&#228;t miehi&#228; kaikkien Benjaminin sukukuntien luo sanomaan: &#187;Miten teid&#228;n keskuudessanne on voinut tapahtua n&#228;in kauhea rikos? 13Luovuttakaa meille nuo Gibean raakalaiset, ett&#228; saamme surmata heid&#228;t ja h&#228;vitt&#228;&#228; pahan Israelista.&#187; Mutta benjaminilaiset eiv&#228;t halunneet totella israelilaisia heimovelji&#228;&#228;n 14vaan kokoontuivat kaupungeistaan Gibeaan ryhty&#228;kseen sotaan heit&#228; vastaan. 15Kaupungeistaan saapuneet benjaminilaiset katsastettiin ja laskettiin. Heit&#228; oli kaksikymment&#228;kuusituhatta miest&#228;. Lis&#228;ksi tulivat Gibean omat joukot, seitsem&#228;nsataa valiosoturia. 16Koko sotajoukossa oli seitsem&#228;nsataa vasenk&#228;tist&#228; valiomiest&#228;, joista jokainen osasi lingota kiven erehtym&#228;tt&#246;m&#228;n tarkasti maaliin. 17My&#246;s israelilaisten sotajoukko tarkastettiin ja laskettiin. Israelilaisia oli, kun benjaminilaiset olivat poissa, yhteens&#228; nelj&#228;sataatuhatta miest&#228;, kaikki harjaantuneita sotureita.</div><div class="p"> 18 # 
 Tuom. 1:1,2 Israelilaiset l&#228;htiv&#228;t Beteliin kysym&#228;&#228;n Jumalalta: &#187;Mink&#228; meid&#228;n heimoistamme pit&#228;&#228; ensimm&#228;isen&#228; l&#228;hte&#228; taisteluun benjaminilaisia vastaan?&#187; Herra vastasi: &#187;Juudan on l&#228;hdett&#228;v&#228; ensimm&#228;isen&#228;.&#187; 19Seuraavana aamuna israelilaiset l&#228;htiv&#228;t liikkeelle ja asettuivat leiriin Gibean edustalle.</div><div class="p"> 20N&#228;in israelilaiset l&#228;htiv&#228;t sotaan benjaminilaisia vastaan ja j&#228;rjest&#228;ytyiv&#228;t taisteluun Gibean ulkopuolella. 21Benjaminilaiset hy&#246;kk&#228;siv&#228;t ulos kaupungista ja surmasivat sin&#228; p&#228;iv&#228;n&#228; kaksikymment&#228;kaksituhatta israelilaista. 22Mutta israelilaiset rohkaisivat mielens&#228; ja p&#228;&#228;ttiv&#228;t ryhty&#228; j&#228;lleen taisteluun samassa paikassa, jossa olivat taistelleet edellisen&#228;kin p&#228;iv&#228;n&#228;. 23He olivat n&#228;et menneet Herran pyh&#228;kk&#246;&#246;n, itkeneet siell&#228; iltaan asti ja kysyneet: &#187;Pit&#228;&#228;k&#246; meid&#228;n viel&#228; jatkaa taistelua velji&#228;mme benjaminilaisia vastaan?&#187; Herra oli vastannut: &#187;Teid&#228;n on jatkettava taistelua.&#187;</div><div class="p"> 24Kun israelilaiset seuraavana p&#228;iv&#228;n&#228; l&#228;htiv&#228;t leirist&#228;&#228;n taisteluun, 25benjaminilaiset tulivat Gibeasta heit&#228; vastaan ja surmasivat viel&#228; kahdeksantoistatuhatta soturia. 26Israelin koko sotajoukko meni j&#228;lleen Beteliin. Siell&#228; israelilaiset istuivat itkien Herran edess&#228; ja paastosivat iltaan asti sek&#228; uhrasivat poltto- ja yhteysuhreja. 27He tiedustelivat Herralta neuvoa &#8211; Jumalan liitonarkku oli n&#228;et siihen aikaan Beteliss&#228;, 28#Joos. 22:13, 24:33ja Pinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, toimi siell&#228; pappina. He kysyiv&#228;t: &#187;Viel&#228;k&#246; meid&#228;n pit&#228;&#228; jatkaa taistelua velji&#228;mme benjaminilaisia vastaan, vai joko lopetamme taistelun?&#187; Herra vastasi: &#187;Taistelkaa. Huomenna min&#228; annan teid&#228;n kukistaa heid&#228;t.&#187; 29#Joos. 8:12Israelilaiset sijoittivat miehi&#228;&#228;n v&#228;ijyksiin kaikkialle Gibean ymp&#228;rille.</div><div class="p"> 30Kolmantena p&#228;iv&#228;n&#228; israelilaiset j&#228;rjest&#228;ytyiv&#228;t taisteluun benjaminilaisia vastaan kuten edellisill&#228;kin kerroilla. 31Kun benjaminilaiset hy&#246;kk&#228;siv&#228;t kaupungista, heid&#228;t houkuteltiin kauas sen ulkopuolelle. T&#228;ll&#228;kin kerralla he p&#228;&#228;siv&#228;t aluksi voitolle ja surmasivat Betelin ja Gibean v&#228;lisell&#228; tiell&#228; kolmisenkymment&#228; israelilaista. 32Silloin benjaminilaiset ajattelivat: &#187;Me voitamme heid&#228;t kuten ennenkin.&#187; Mutta israelilaisten suunnitelmana oli houkutella heid&#228;t valtatielle, kauas kaupungista. 33Israelilaisten p&#228;&#228;joukko, joka oli l&#228;htenyt asemistaan, ryhmittyi uudelleen taisteluun Baal-Tamarissa. Samaan aikaan israelilaisten v&#228;ijytysjoukot sy&#246;ksyiv&#228;t esiin piilopaikoistaan gibealaisten selustasta. 34Gibean edustalle saapui kymmenentuhannen miehen joukko israelilaisia valiosotureita. Taistelu riehui ankarana, eiv&#228;tk&#228; benjaminilaiset viel&#228; tajunneet, ett&#228; heit&#228; uhkasi tuho.</div><div class="p"> 35Herra antoi israelilaisten voittaa benjaminilaiset. Sin&#228; p&#228;iv&#228;n&#228; he surmasivat kaksikymment&#228;viisituhatta sata benjaminilaista soturia. 36Benjaminilaiset ymm&#228;rsiv&#228;t nyt joutuneensa h&#228;vi&#246;lle.</div><div class="p">Taistelun kulku oli t&#228;llainen: Israelilaiset vet&#228;ytyiv&#228;t benjaminilaisten tielt&#228; luottaen Gibean ymp&#228;rist&#246;&#246;n sijoittamaansa v&#228;ijytysjoukkoon. 37Sill&#228; aikaa v&#228;ijytysjoukko sy&#246;ksyi esiin, tunkeutui kaupunkiin ja surmasi kaikki sen asukkaat. 38Israelilaiset olivat ennalta sopineet v&#228;ijytysjoukon kanssa, ett&#228; merkkin&#228; olisi kaupungista nouseva savupatsas. 39Taistelussa israelilaiset k&#228;&#228;ntyiv&#228;t ensin pakoon. Surmattuaan kolmisenkymment&#228; israelilaista benjaminilaiset ajattelivat: &#187;Varmaan ly&#246;mme heid&#228;t perin pohjin kuten edellisess&#228;kin taistelussa.&#187; 40#Joos. 8:20Kaupungista alkoi silloin nousta savua paksuna patsaana, ja kun benjaminilaiset k&#228;&#228;ntyiv&#228;t katsomaan taakseen, he n&#228;kiv&#228;t kaupunkinsa nousevan savuna taivaalle.</div><div class="p"> 41Per&#228;&#228;ntyv&#228;t israelilaiset k&#228;&#228;ntyiv&#228;t takaisin, ja benjaminilaiset joutuivat kauhun valtaan huomatessaan olevansa hukassa. 42He pakenivat kohti autiomaata, mutta takaa-ajajat pysyiv&#228;t heid&#228;n kannoillaan. Benjaminilaiset j&#228;iv&#228;t kaupungista tulevan joukon ja israelilaisten p&#228;&#228;joukon v&#228;liin. 43Israelilaiset saartoivat heid&#228;t, ajoivat hellitt&#228;m&#228;tt&#228; heit&#228; takaa ja tavoittivat heid&#228;t Gibean it&#228;puolella. 44Benjaminilaisia kaatui kahdeksantoistatuhatta miest&#228;, kaikki kokeneita sotureita. 45Muut k&#228;&#228;ntyiv&#228;t ja pakenivat autiomaata kohti Rimmonin kallioiden suuntaan. Israelilaiset surmasivat pakenijoista maanteill&#228; viisituhatta miest&#228;, ja he jatkoivat takaa-ajoa Gideomiin saakka ja surmasivat viel&#228; kaksituhatta miest&#228;.</div><div class="p"> 46Benjaminilaisia kaatui sin&#228; p&#228;iv&#228;n&#228; yhteens&#228; kaksikymment&#228;viisituhatta miest&#228;, kaikki kokeneita sotureita. 47Vain kuusisataa benjaminilaista p&#228;&#228;si pakenemaan autiomaahan Rimmonin kallioille, ja he j&#228;iv&#228;t sinne nelj&#228;ksi kuukaudeksi. 48Mutta israelilaiset palasivat Benjaminin alueelle ja surmasivat sen kaupungeista ihmiset ja karjan, jokaisen el&#228;v&#228;n olennon, jonka l&#246;ysiv&#228;t, ja polttivat kaikki Benjaminin kaupungit.</div>
 </div>
 </div>
</div>

<div class="version vid330 iso6393fin" data-vid="330" data-iso6393="fin">
 <div class="book bkJDG">
 <div class="chapter ch21" data-usfm="JDG.21">
 <div class="label">21</div><div class="s">Benjaminin heimo pelastetaan h&#228;vi&#228;m&#228;st&#228;</div><div class="p"> 1 # 
 Tuom. 20:1
 Israelilaiset olivat Mispassa vannoneet: &#187;Kukaan meist&#228; ei anna tyt&#228;rt&#228;&#228;n vaimoksi benjaminilaiselle.&#187; 2#Tuom. 20:26He tulivat nyt Beteliin ja istuivat siell&#228; Jumalan edess&#228; iltaan asti itkien suureen &#228;&#228;neen. 3He sanoivat: &#187;Miksi, oi Herra, Israelin Jumala, t&#228;llaista piti tapahtua Israelille? Nyt puuttuu Israelista kokonainen heimo!&#187; 4Varhain seuraavana aamuna israelilaiset rakensivat Beteliin alttarin ja uhrasivat poltto- ja yhteysuhreja. 5Sitten he kysyiv&#228;t, oliko jokin Israelin sukukunnista j&#228;&#228;nyt tulematta yhteiseen kokoukseen Herran eteen, vaikka kaikkia oli kuolemanrangaistuksen uhalla ankarasti vannotettu saapumaan Herran eteen Mispaan. 6Israelilaiset surivat Benjaminia, veljesheimoaan, ja sanoivat: &#187;T&#228;n&#228;&#228;n on yksi heimo hakattu irti Israelista. 7Mist&#228; me saamme hankituksi vaimot niille benjaminilaisille, jotka viel&#228; ovat j&#228;ljell&#228;? Olemmehan Herran nimeen vannoneet, ettemme anna tytt&#228;ri&#228;mme heille vaimoiksi.&#187; 8He kysyiv&#228;t: &#187;J&#228;ik&#246; yksik&#228;&#228;n Israelin sukukunnista tulematta Herran eteen Mispaan?&#187; K&#228;vi ilmi, ett&#228; Gileadin Jabesista ei ollut saapunut ket&#228;&#228;n israelilaisten yhteiseen kokoukseen, 9sill&#228; kun v&#228;ki katsastettiin, joukossa ei ollut ainoatakaan jabesilaista.</div><div class="p"> 10Silloin israelilaiset l&#228;hettiv&#228;t Gileadin Jabesiin kaksitoistatuhatta sotilasta. Heille annettiin k&#228;sky: &#187;Menk&#228;&#228; Gileadin Jabesiin ja surmatkaa sen asukkaat, my&#246;s naiset ja lapset. 11#4. Moos. 21:2+Kaikki miehet ja ne naiset, jotka ovat maanneet miehen kanssa, on julistettava Herralle kuuluvaksi uhriksi ja surmattava.&#187; 12#4. Moos. 31:18Gileadin Jabesissa oli nelj&#228;sataa nuorta tytt&#246;&#228;, jotka eiv&#228;t olleet maanneet miehen kanssa. Heid&#228;t tuotiin israelilaisten leiriin, joka oli Silossa, Kanaaninmaassa.</div><div class="p"> 13 # 
 Tuom. 20:47
 Israelilaiset l&#228;hettiv&#228;t sitten sananvieji&#228; Rimmonin kallioilla oleskelevien benjaminilaisten luo tarjoamaan rauhaa. 14Kun benjaminilaiset palasivat Rimmonin kallioilta, israelilaiset antoivat heille ne Gileadin Jabesin naiset, jotka oli j&#228;tetty henkiin. Mutta naisia oli liian v&#228;h&#228;n.</div><div class="p"> 15Herra oli murtanut aukon Israelin heimojen riveihin. Kansan k&#228;vi s&#228;&#228;liksi Benjaminin heimoa, 16#Tuom. 20:48ja Israelin vanhimmat kysyiv&#228;t: &#187;Mist&#228; hankimme lopuille benjaminilaisille vaimot, kun heimosta ei j&#228;tetty eloon ainoatakaan naista?&#187; 17He jatkoivat: &#187;Onhan Benjaminilla j&#228;ljell&#228; perint&#246;maansa. Yksik&#228;&#228;n Israelin heimo ei saa kuolla sukupuuttoon! 18Mutta me israelilaiset emme voi antaa omia tytt&#228;ri&#228;mme heille vaimoiksi, koska olemme vannoneet: &#8217;Kirottu se, joka antaa vaimon benjaminilaiselle.&#8217;&#187;</div><div class="p"> 19 # 
 Joos. 18:1
 Silloin vanhimmat keksiv&#228;t keinon. Silossa, kaupungissa, joka sijaitsee Betelist&#228; pohjoiseen ja Lebonasta etel&#228;&#228;n, Betelin ja Sikemin v&#228;lisen tien it&#228;puolella, oli tapana joka vuosi viett&#228;&#228; juhlaa Herran kunniaksi. 20Vanhimmat sanoivat nyt benjaminilaisille: &#187;Menk&#228;&#228; Silon viinitarhoihin v&#228;ijym&#228;&#228;n! 21Kun kaupungin tyt&#246;t tulevat tanssimaan, hy&#246;k&#228;tk&#228;&#228; viinitarhoista esiin, ry&#246;st&#228;k&#228;&#228; kukin itsellenne Silosta tytt&#246; vaimoksi ja palatkaa kotiseudullenne! 22Kun heid&#228;n is&#228;ns&#228; tai veljens&#228; tulevat valittamaan meille, me vastaamme: &#8217;Antakaa armon k&#228;yd&#228; oikeudesta. Me emme voineet Gileadin Jabesia vastaan k&#228;ydyss&#228; sodassa hankkia vaimoja kaikille. Ja te ette olisi voineet itse antaa tytt&#228;ri&#228;nne heille, koska silloin olisitte syyllistyneet valanne rikkomiseen.&#8217;&#187;</div><div class="p"> 23Benjaminilaiset tekiv&#228;t neuvon mukaan. Jokainen heist&#228; ry&#246;sti yhden tanssivista tyt&#246;ist&#228; itselleen vaimoksi. Sitten he palasivat perint&#246;mailleen, rakensivat h&#228;vitetyt kaupunkinsa ja asettuivat niihin asumaan. 24My&#246;s muut israelilaiset palasivat kotiseuduilleen kukin oman heimonsa ja sukunsa luo.</div><div class="p"> 25 # 
 Tuom. 17:6, 18:1, 19:1 Siihen aikaan Israelissa ei viel&#228; ollut kuningasta, ja jokainen toimi niin kuin itse hyv&#228;ksi n&#228;ki.</div>
 </div>
 </div>
</div>

القضاةEsimerkki

Raamattu

Tietoa tästä suunnitelmasta

Samankaltaiset suunnitelmat