Jesaja 57
57
57 LUKU.
Jumalattomuus ja siveettömyys yltyy. Hurskaille tulee pelastus.
1Vanhurskas hukkuu,
eikä kukaan pane sitä sydämelleen,
hurskaat miehet otetaan pois
kenenkään siitä välittämättä,
sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä.
2 # Ilm. 14:13 Hän menee rauhaan:
jotka vakaasti vaeltavat,
he saavat levätä kammioissansa.
3 # Matt. 12:39; Matt. 16:4 Mutta te tulkaa tänne, te velhottaren lapset,
te avionrikkojamiehen ja porttovaimon sikiöt.
4Kenellä te iloanne pidätte?
Kenelle avaatte suunne ammolleen
ja kieltä pitkälle pistätte?
Ettekö te ole rikoksen lapsia,
valheen sikiöitä?
5 # 3. Moos. 18:21; 1. Kun. 14:23; 2. Kun. 16:4; Jer. 2:20 Te, jotka hehkutte himosta tammien varjossa,
jokaisen vihreän puun alla,
te, jotka teurastatte lapsia laaksoissa,
kallionrotkoissa!
6Laakson sileät paadet ovat sinun osasi,
siinä se on, sinun arpasi;
niille sinä olet juomauhrit vuodattanut,
ruokauhrit uhrannut.
Siihenkö minä tyytyisin!
7 # Jes. 65:7; Hoos. 4:13 Korkealle ja valtavalle vuorelle
sinä valmistit vuoteesi;
sinne sinä myös nousit
teurasuhria uhraamaan.
8Oven ja pihtipielen taakse
sinä panit omat merkkisi.
Sillä minusta luopuen
sinä paljastit itsesi ja nousit vuoteellesi,
teit sen tilavaksi;
sinä sovit kaupoista heidän kanssaan,
makasit heidän kanssaan mielelläsi,
näit heidän häpynsä.
9Sinä kuljit kuninkaan tykö öljyinesi,
runsaine voiteinesi;
sinä lähetit sanansaattajasi kauas,
laskeuduit alas tuonelaan asti.
10Sinä väsyit matkasi pituudesta,
et kuitenkaan sanonut:
"Turha vaiva!"
Sinä sait elpynyttä voimaa,
sentähden et heikoksi käynyt.
11 # Ps. 50:21; Jes. 42:14 Ketä sinä arkailit ja pelkäsit, koska vilpistelit
etkä minua muistanut, et minusta välittänyt?
Eikö niin: minä olen ollut vaiti aina ikiajoista asti,
ja niin et sinä minua pelkää?
12Mutta minä ilmoitan,
mitä on sinun vanhurskautesi ja sinun tekosi;
ne eivät sinua auta.
13 # Ps. 34:9; Ps. 84:13 Kun sinä huudat,
auttakoon sinua jumaliesi joukko!
Mutta tuuli vie ne kaikki,
henkäys ottaa ne pois.
Mutta joka minuun turvaa, se perii maan
ja ottaa omaksensa minun pyhän vuoreni.
14 # Jes. 62:10 Hän sanoo: Tehkää, tehkää tie,
tasoittakaa tie,
poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä.
15 # Ps. 34:19; Ps. 51:19; Ps. 113:5; Ps. 138:6; Jes. 66:2; Luuk. 1:48 Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen,
jonka asumus on iankaikkinen
ja jonka nimi on Pyhä:
Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä
ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki,
että minä virvoittaisin nöyrien hengen
ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.
16 # Ps. 103:9; Jer. 3:12; Miika 7:18 Sillä en minä iankaiken riitele
enkä vihastu ainiaaksi;
muutoin henki nääntyisi minun kasvojeni edessä,
ne sielut, jotka minä tehnyt olen.
17 # Jes. 59:2; Miika 3:4 Hänen ahneutensa synnin tähden
minä vihastuin;
minä löin häntä, kätkin itseni ja olin vihastunut.
Mutta hän luopui minusta
ja kulki oman sydämensä tietä.
18Minä olen nähnyt hänen tiensä,
mutta minä parannan hänet
ja johdatan häntä ja annan jälleen lohdutuksen
hänelle ja hänen surevillensa.
19 # Ef. 2:17; Hebr. 13:15 Minä luon huulten hedelmän,
rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille,
sanoo Herra, ja minä parannan hänet.
20 # Juud. 1:13 Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri,
joka ei voi tyyntyä
ja jonka aallot kuohuttavat muraa ja mutaa.
21 # Jes. 48:22 Jumalattomilla ei ole rauhaa,
sanoo minun Jumalani.
Tällä hetkellä valittuna:
Jesaja 57: FB38
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
(vapaa tekijänoikeuksista) (free of copyright)