Sakarjan kirja 10
FB92

Sakarjan kirja 10

10
Vain Herra antaa sadon
1 # 5. Moos. 11:14,15 Pyytäkää Herralta sateita,
pitkälle kevääseen saakka!
Herra nostattaa tuulispäät ja pilvet,
hän lähettää sadekuurot.
Hän antaa viljan viheriöidä
jokaisen pellolla.
2 # Jes. 8:19, 53:6; Valit. 2:14 Mutta kotijumalat puhuvat valheita,
ennustajat näkevät valhenäkyjä,
kertovat joutavia uniaan,
lohduttavat tyhjillä lupauksilla.
Sen tähden kansa harhailee kuin lammaslauma
uupuneena ja kurjana.
Paimenta ei ole.
Kotiinpaluun lupauksia Juudalle ja Israelille
3 # Jer. 23:1; Hes. 34:2 Näin sanoo Herra:
– Minun vihani on syttynyt!
Minä rankaisen paimenia
ja rankaisen lauman kellokkaita.
Herra Sebaot pitää huolta laumastaan, Juudan heimosta, ja tekee siitä itselleen uljaan sotaratsun.
4 # Jer. 30:21 – Juudan heimon johtoon nousevat sen omat miehet,
he ovat kulmakivi, he ovat teltan vaarna,
he ovat sotajousi.
5 # Miika 7:10 Juudan miehet sotivat kuin sankarit,
polkevat taistelussa vihollisen murskaksi,
kuin tallaisivat katujen lokaa.
He taistelevat voitokkaasti,
sillä Herra on heidän puolellaan.
Tappiolle jäävät
vihollisen ratsujoukot.
6 # Sak. 13:9 Minä teen Juudan heimosta vahvan,
ja Joosefin heimoa minä autan.
Minä annan niiden palata takaisin,
sillä minä armahdan kansaani.
He ovat jälleen minun omiani,
ikään kuin en olisi koskaan heitä hylännyt.
Minä olen Herra, heidän Jumalansa,
minä kuulen heidän rukouksensa.
7Efraimilaiset ovat uljaita sotureita,
heidän silmänsä hehkuvat ilosta
niin kuin viinistä.
Heidän lapsensa katselevat ja iloitsevat,
heidän sydämensä riemuitsee Herrasta.
8Hetki tulee, jolloin minä vihellän merkin
vieraisiin maihin joutuneille
ja kokoan heidät,
minä lunastan heidät vapaiksi.
Minun kansani on oleva suuri,
yhtä suuri kuin se kerran oli.
9Vaikka olen sirotellut heidät kansojen joukkoon,
he ja heidän lapsensa saavat jäädä eloon
ja palata takaisin,
kun he kaukaisissa maissa muistavat minua.
10 # Jes. 27:12,13; Miika 7:14 Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta,
kokoan heidät Assyriasta.
Minä annan heille myös Gileadin maan ja Libanonin vuoret –
mutta sielläkään ei ole heille riittävästi tilaa.
11 # 2. Moos. 14:16 He kulkevat pois orjuudesta meren poikki,
sen aallot minä lyön pois tieltä.
Niili kuivuu pohjiaan myöten,
Assyrian mahti murtuu,
ja valtikka otetaan pois Egyptiltä.
12 # Miika 4:5 Minä, Herra, teen kansani väkeväksi,
ja minun omanani se vaeltaa,
sanoo Herra.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007


Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992