Johanneksen ilmestys 6
FB92

Johanneksen ilmestys 6

6
Karitsa avaa kuusi sinettiä
1 # Ilm. 5:1 | Ilm. 4:6 Minä näin, kuinka Karitsa avasi ensimmäisen seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan ukkosen tavoin jylisevällä äänellä: »Tule!» 2#Ps. 45:4,5; Sak. 6:3; Ilm. 19:11Ja siinä samassa näin valkoisen hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli jousi. Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana hän lähti uusia voittoja kohti.
3Kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon sanovan: »Tule!» 4#Matt. 24:6,7Nyt tuli esiin toinen, tulipunainen hevonen. Sille, joka istui hevosen selässä, annettiin valta riistää rauha maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Hänelle annettiin iso miekka.
5 # Hes. 4:16 Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: »Tule!» Siinä samassa näin mustan hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli kädessään vaaka. 6Minä kuulin äänen, joka tuntui tulevan noiden neljän olennon keskeltä, ja se sanoi: »Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa.#6:6 Denaari, tavallinen päiväpalkka, oli ennustuksen mukaan riittävä vain khoiniks-mittaan eli yhden ihmisen päiväannokseen vehnää. Öljyyn ja viiniin älä koske.»
7Kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon sanovan: »Tule!» 8#Hes. 14:21Siinä samassa näin tuhkanharmaan hevosen. Se, joka istui hevosen selässä, oli nimeltään Kuolema, ja sen jäljessä tuli Tuonela. Ratsastajille annettiin valta neljänteen osaan maata, ne saivat tappaa miekalla, nälällä ja rutolla ja jättää loput villipetojen kynsiin.
9 # 2. Tim. 1:8; Ilm. 1:9, 2:13 Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. 10#5. Moos. 32:43; Luuk. 18:7; Room. 12:19Ne huusivat kovalla äänellä: »Kuinka kauan kestää, Valtias, sinä Pyhä ja Tosi, ennen kuin lausut tuomiosi ja kostat meidän veremme maan asukkaille?» 11#Matt. 23:32; Ilm. 3:4,5Silloin niille kullekin annettiin valkea vaate ja niitä kehotettiin odottamaan rauhassa vielä vähän aikaa, kunnes niitä ja niiden veljiä, niiden lailla surmattuja Jumalan palvelijoita, olisi täysi määrä.
12 # Matt. 24:29+ Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi. 13#Jes. 34:4Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa. 14#Ilm. 16:20Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät paikaltaan. 15Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin 16#Hoos. 10:8; Luuk. 23:30ja huusivat vuorille ja kallioille: »Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! 17#Joel 2:11; Mal. 3:2; Room. 2:5Heidän vihansa suuri päivä on tullut – kuka voi sen kestää?»

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992