Sananlaskujen kirja 17
FB92

Sananlaskujen kirja 17

17
Elämän taidon opetuksia
1Parempi leipäkannikka ja rauha
kuin juhlapidot ja riita.
2Viisas orja pitää kurissa kunnottoman pojan
ja pääsee perinnölle veljesten kanssa.
3 # Job 23:10; Viis. 3:6; Sir. 2:5 Hopealle sulatin, kullalle uuni,
ihmisten sydämet tutkii Herra.
4Heittiö kuuntelee ilkeitä puheita,
kieroilija turmion sanoja.
5Joka köyhää pilkkaa, herjaa hänen Luojaansa,
vahingonilo ei jää rankaisematta.
6Vanhusten kruununa ovat lastenlapset,
lasten kunniana heidän isänsä.
7Tyhmän suuhun ei sovi suora puhe
eikä ruhtinaan huulille valhe.
8Joka lahjoo, luulee lahjaansa onnenkiveksi:
minne hän menee, hän menestyy.
9Joka vaalii ystävyyttä, unohtaa loukkauksen,
joka menneitä kaivelee, menettää ystävänsä.
10Viisas ottaa moitteesta opikseen,
sata lyöntiäkään ei paranna tyhmää.
11Paha ihminen kapinoi ja kapinoi,
kunnes kohtaa armottoman sanantuojan.
12Tulkoon vaikka poikasensa menettänyt karhu,
kunhan ei tyhmyri hulluudessaan!
13Joka hyvän pahalla maksaa,
vetää onnettomuuden kotinsa ylle.
14Riita syntyy kuin rako patoon –
tuki se, ennen kuin vesi nousee!
15Vapaus syylliselle, tuomio syyttömälle,
kumpaakin Herra kammoksuu.
16 # Sananl. 19:10, 26:1 Mitä hyötyy tyhmyri rahoistaan?
Viisautta hän ei ymmärrä ostaa.
17Ystävän rakkaus ei koskaan petä,
veli auttaa veljeä hädän hetkellä.
18 # Sananl. 6:1–5+ Mieletön se, joka lyö kättä
ja menee toisesta takuuseen.
19Joka rakastaa riitaa, rakastaa syntiä.
Joka porttinsa korottaa, se etsii tuhoaan.
20Väärämielinen ei onnea tavoita,
kieroilijan kohtaa perikato.
21 # Sananl. 10:1+ Murheen saa, joka tyhmän siittää,
houkan isä ei iloa tunne.
22Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä,
synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.
23Jumalaton ottaa salaa lahjuksen
ja vääristää oikeuden tien.
24Viisas pitää silmänsä viisaudessa,
tyhmän katse kiertelee maailman rantaa.
25Tyhmä poika on isänsä murhe,
katkera pettymys äidilleen.
26Pahoin tehdään, jos syytöntä sakotetaan,
oikeutta loukataan, jos ruoskitaan kunnian miestä.
27Viisas se, joka sanojaan säästää,
järkevä pitää päänsä kylmänä.
28Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti,
järkevästä, ellei suutaan avaa.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992