Nehemian kirja 5

5
Velkojen anteeksiantaminen
1Monet miehet ja naiset alkoivat esittää äänekkäitä valituksia juutalaisia heimoveljiään vastaan. 2Jotkut sanoivat: »Meitä ja meidän poikiamme ja tyttäriämme on paljon. Meidän on saatava viljaa syödäksemme, jotta pysymme hengissä.» 3Toiset sanoivat: »Meidän täytyy pantata peltomme, viinitarhamme ja talomme, jotta saamme viljaa nälkäämme.» 4Jotkut taas sanoivat: »Meidän on täytynyt lainata rahaa peltojamme ja viinitarhojamme vastaan, jotta voimme maksaa verot kuninkaalle. 5Mutta olemmehan me samanarvoisia kuin veljemme, ja meidän lapsemme ovat yhtä hyviä kuin heidänkin. Kuitenkin meidän täytyy myydä poikamme ja tyttäremme orjiksi, ja tyttäriämme on jo myytykin. Me olemme voimattomia, kun peltomme ja viinitarhamme joutuvat vieraisiin käsiin.»
6Kuullessani heidän valituksensa minä suutuin kovasti. 7#2. Moos. 22:24+Mietin asiaa ja vaadin sitten ylimykset ja johtomiehet vastaamaan teoistaan. Minä sanoin heille: »Te panette raskaan taakan heimoveljienne kannettavaksi.» Syytin heitä kansan edessä 8ja sanoin: »Me olemme tehneet voitavamme ostaaksemme vapaaksi heimoveljemme, jotka oli myyty vieraiden kansojen orjiksi. Mutta te myytte jopa omat veljenne. Ajatteletteko, että me lunastamme heidätkin?» He olivat vaiti eivätkä osanneet sanoa mitään. 9#Jes. 52:5; Hes. 36:20Minä jatkoin: »Siinä te teette väärin. Eikö teidän tulisi elää Jumalan tahdon mukaisesti, jotteivät viholliskansat saisi aihetta pilkata meitä? 10Myös minä itse ja veljeni ja minun mieheni olemme lainanneet heille rahaa ja viljaa, mutta olemme valmiit antamaan tämän velan heille anteeksi. 11Antakaa tekin heille heti takaisin heidän peltonsa, viinitarhansa, oliivilehtonsa ja talonsa älkääkä perikö heiltä rahaa, viljaa, viiniä tai öljyä, jota olette heille lainanneet.»
12He vastasivat: »Me palautamme kaiken emmekä vaadi heiltä mitään. Teemme niin kuin sanot.» Minä kutsuin papit paikalle ja käskin kaikkien vannoa, että he tekisivät niin kuin oli sovittu. 13Sitten ravistin viittani laskosta ja sanoin: »Näin Jumala ravistakoon pois kodistaan ja konnultaan jokaisen, joka rikkoo tämän sopimuksen. Näin hänet ravistetaan tyhjiin.» Kansa vastasi: »Tapahtukoon niin!» Kaikki ylistivät Herraa ja tekivät niin kuin oli sovittu.
Nehemia käskynhaltijana
14Sinä aikana, jolloin olin kuninkaan määräyksestä Juudan käskynhaltijana – Artakserkseen kahdennestakymmenennestä hallitusvuodesta kolmanteenkymmenenteenkahdenteen vuoteen asti, yhteensä kaksitoista vuotta – minä en vaatinut kansalta ylläpitoa, joka käskynhaltijalle olisi kuulunut, eivät myöskään veljeni. 15Edelliset käskynhaltijat olivat panneet kansalle raskaita kuormia ja ottaneet ylläpitoaan varten neljäkymmentä hopeasekeliä päivää kohden. Myös heidän palvelijansa olivat sortaneet kansaa. Mutta minä en tehnyt niin, koska pelkäsin Herraa.
16 # Neh. 4:17 Olin myös tarmokkaasti mukana rakentamassa muuria, ja samoin kaikki palvelijani olivat siellä työssä. Maata me emme ostaneet itsellemme. 17Minun pöydässäni aterioi sataviisikymmentä ylimystä ja johtomiestä sekä lisäksi naapurikansoihin kuuluvia miehiä, joita oli tullut luoksemme. 18Päivittäin minun kustannuksellani valmistettiin yksi härkä, kuusi lihotettua lammasta sekä lintuja, ja joka kymmenes päivä tuotiin runsain mitoin viiniä. En kuitenkaan vaatinut käskynhaltijalle kuuluvaa ylläpitoa, sillä kansan taakka oli raskas.
19 # Neh. 13:14,22,31; Mark. 14:9; Ap. t. 10:31 Älä unohda, Jumalani, mitä olen tehnyt tämän kansan hyväksi.

Tällä hetkellä valittuna:

Nehemian kirja 5: FB92

Korostus

Jaa

Kopioi

None

Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään

YouVersion käyttää evästeitä mukauttaakseen käyttökokemustasi. Käyttämällä verkkosivustoamme hyväksyt evästeiden käytön Tietosuojakäytännössämme kuvatulla tavalla