Jobin kirja 34
FB92

Jobin kirja 34

34
Elihun toinen puhe
Kuulkaa, te viisaat, tätä miestä!
1Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
2– Kuunnelkaa minun puhettani, te viisaat miehet,
te, joilla on paljon tietoa,
tarkatkaa, mitä minä sanon!
3 # Job 12:11 Kieli maistelee ruoan,
korva koettelee sanat.
4Tutkikaamme siis yhdessä, mikä on oikein,
selvittäkäämme, mikä on hyvää.
5 # Job 13:18, 23:10, 27:2–6 Job sanoo: »Minä olen syytön,
Jumala on kohdellut minua väärin!
6 # Job 6:4 Vaikka puhun totta, valehtelijana minua pidetään,
vaikka en ole tehnyt syntiä, nuolet lävistävät minut.»
7 # Job 15:16 Millainen mies onkaan tämä Job!
Niin kuin vesi virtaa,
niin virtaa pilkkapuhe hänen huuliltaan.
8Pahantekijöiden seuraan hän lyöttäytyy,
jumalattomien joukossa hän kulkee.
9 # Job 9:22 Näin hän sanoo: »Ei kannata
ihmisen olla Jumalalle mieliksi!»
Jumala ei voi tehdä väärin
10 # 5. Moos. 32:4; Job 36:23; Room. 3:5 Kuulkaa siis minua, te viisaat miehet!
Mahdotonta ajatella, että Jumala tekisi väärin,
että Kaikkivaltias toimisi vastoin oikeutta.
11 # Ps. 62:13; Sananl. 24:12; Jer. 17:10; Hes. 7:27 Hän rankaisee ihmistä tekojen mukaan.
Miten mies vaeltaa, sen mukaan hänet palkitaan.
12 # Ps. 51:6 Totisesti, Jumala ei tee vääryyttä,
Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.
13Kuka on antanut maan hänen hallintaansa?
Kuka on uskonut hänen hoitoonsa maanpiirin?
14Jos hän ajattelisi vain itseään
ja vetäisi pois henkensä,
elämän henkäyksen,
15 # Ps. 104:29; Saarn. 12:7 koko luomakunta menehtyisi hetkessä
ja ihminen palaisi takaisin maan tomuun.
16Jos sinulla on järkeä, kuuntele nyt,
mitä minä sanon.
17Voisiko joku, joka halveksii oikeutta,
pidellä kaikkeuden suitsia?
Sanotko sinä vanhurskasta Jumalaa väärintekijäksi,
18häntä, joka sanoo kuninkaalle: »Sinä kelvoton!»
ja mahtimiehelle: »Sinä roisto!»
19 # Viis. 6:7 Ei hän pidä ruhtinaiden puolta,
hän ei aseta ylhäistä köyhän edelle –
kaikkihan he ovat hänen kättensä tekoa.
20 # Job 27:20; Luuk. 12:20 He kuolevat äkkiä, keskellä yötä,
kansat nousevat, kansat katoavat,
valtiaat pyyhkäistään sivuun
ihmiskäden koskematta.
21 # Job 31:4; Sananl. 5:21 Sillä hänen silmänsä tarkkaavat ihmisten teitä,
hän näkee kaikki heidän askelensa.
22 # Ps. 139:11,12 Ei ole niin mustaa pimeyttä,
että pahantekijä voisi siihen kätkeytyä.
23Ei Jumala ilmoita hetkeä,
jolloin ihminen kutsutaan tuomiolle.
24 # Luuk. 1:52 Ei hän kuulustele ketään. Hän murskaa mahtavat
ja asettaa heidän paikalleen toiset miehet.
25Hän seuraa tarkoin heidän toimiaan,
yön tullen hän syöksee heidät alas
ja murskaa heidät.
26Hän rankaisee heitä heidän rikoksistaan
julkisella paikalla, kaikkien nähden,
27koska he ovat poikenneet hänen teiltään
eivätkä enää kulje hänen askelissaan.
28 # 2. Moos. 22:22 He eivät kuule kurjien itkua –
Jumala sen kuulee.
29Mutta jos Jumala pysyy vaiti,
kuka voi häntä syyttää?
Jos hän peittää kasvonsa,
kuka hänet näkee?
Mitä voivat kansat tai ihmiset,
30kun jumalaton hallitsee maata
ja saattaa kansan lankeamaan?
Sinä puhut ajattelemattomia, Job
31Pitäisikö Jumalan sanoa:
»Minä olen erehtynyt. Nyt en enää tee väärin.
32Opeta sinä minulle se mitä minä en ymmärrä!
Ehkä olen tehnyt vääryyttä, mutta enää en tee.»
33Sinunko mielesi mukaan hänen pitäisi palkita ja rangaista?
Sinähän tässä olet kapinoinut.
Sinun on nyt ratkaistava asia, ei minun.
Jos jotakin tiedät, sano se!
34Minulle sanovat viisaat miehet,
nuo, jotka minua kuuntelevat:
35»Job puhuu ajattelemattomasti,
hänen sanoistaan puuttuu ymmärrys.»
36Jatkukoot siis hänen koettelemuksensa,
kun hän yhä vain puhuu pilkkaajan tavoin.
37Hän on tehnyt syntiä, hän kapinoi.
Hän ojentaa meille kätensä
mutta jatkaa puhettaan Jumalaa vastaan.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007


Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992