Saarnaajan kirja 9
FB92

Saarnaajan kirja 9

9
Kaikilla on sama kohtalo
1Kaiken tämän olen ottanut sydämelleni, tätä punninnut mielessäni: millä tavoin hurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei ihminen itse tiedä, käykö hän kohti vihaa vai rakkautta. Kaikki, mikä hänen eteensä tulee, on turhuutta, 2#Job 9:22+koska kaikkien kohtalo on sama: niin jumalisen kuin jumalattoman, niin hyvän kuin pahan, puhtaan ja saastaisen, uhraajan ja sen joka ei uhraa. Hyvän käy samoin kuin syntisen, valan vannojan samoin kuin vannomista karttavan. 3Kaikessa, mikä auringon alla tapahtuu, on lohdutonta juuri se, että jokaisen kohtalo on sama, niin kuin sekin, että ihmisen sydän on pahuutta täynnä ja että hänen sisimmässään asuu mielettömyys koko hänen elinaikansa, ja sen jälkeen – suoraa päätä vainajien joukkoon!
4Niin kauan kuin ihminen elää,
hänellä on toivoa.
»Elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.»
5Elävät tietävät sen, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään. Heillä ei ole enää palkkaa saatavana, ja heidän muistonsa on unohdettu. 6Heidän rakkautensa ja vihansa ja kiihkonsa on mennyt, eikä heillä enää koskaan ole osaa missään, mikä tapahtuu auringon alla.
7 # Saarn. 2:24+ Syö siis leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi. 8Olkoot vaatteesi aina valkeat ja olkoon pääsi runsaasti voideltu. 9Nauti elämästä rakastamasi vaimon kanssa kaikkina turhina elinpäivinäsi, jotka Jumala on antanut; se on osasi tässä elämässä auringon alla, kaiken vaivannäkösi keskellä. 10Tee voimiesi mukaan se mikä tehtävissä on, sillä tuonelassa, jonne olet matkalla, ei ole tekoja, ei ajatuksia, ei tietoa, ei viisautta.
11Vielä tämän minä havaitsin auringon alla:
Juoksu ei ole nopeiden vallassa
eikä sota sankareiden,
ei leipä viisaiden,
ei rikkaus kyvykkäiden
eikä menestys älykkäiden.
Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.
12 # Job 34:20; Luuk. 21:34,35 Ihminen ei tiedä aikaansa
niin kuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat verkkoon,
eivätkä linnut, jotka takertuvat paulaan.
Niiden tavoin joutuu myös ihminen saaliiksi,
kun hänen hetkensä koittaa.
Maailman menosta
13Minä havaitsin, että viisaudelle, suurellekin, saattoi käydä näin auringon alla:
14Oli pieni kaupunki, jossa oli vähän asukkaita. Sitä vastaan hyökkäsi mahtava kuningas. Hän saartoi kaupungin ja pystytti suuria piirityslaitteita sen ympärille. 15Kaupungissa asui köyhä mutta viisas mies. Hän olisi voinut pelastaa kaupungin viisaudellaan, mutta kukaan ei tullut ajatelleeksi sitä köyhää miestä. 16#Sananl. 21:22; Saarn. 7:19Niinpä minä sanon:
Viisaus on parempi kuin voima,
mutta köyhän viisautta vähätellään
eikä hänen sanojaan kuunnella.
17On parempi kuunnella viisaan hiljaisia sanoja
kuin houkkien johtajan huutoa.
18Viisaus on sota-aseita parempi.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007


Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992

Kannustamassa ja haastamassa sinua etsimään läheisyyttä Jumalan kanssa joka päivä.


YouVersion käyttää evästeitä mukauttaakseen käyttökokemustasi. Käyttämällä verkkosivustoamme hyväksyt evästeiden käytön Tietosuojakäytännössämme kuvatulla tavalla.