Apostolien teot 26
FB92

Apostolien teot 26

26
1Agrippa sanoi Paavalille: »Saat puhua puolestasi.»
Silloin Paavali kohotti kätensä ja piti puolustuspuheen:
2»Kuningas Agrippa! Olen todella onnellinen, kun saan tänään juuri sinun edessäsi puolustautua kaikkia niitä syytöksiä vastaan, joita juutalaiset ovat esittäneet. 3Sinähän tunnet perin pohjin kaikki juutalaisten säädökset ja kiistakysymykset. Siksi pyydän, että kärsivällisesti kuuntelet minua.
4»Minun elämäni on alusta alkaen kaikkien juutalaisten tiedossa. He tietävät, miten minä nuoruusvuosinani olen elänyt kansani parissa Jerusalemissa. 5#Ap. t. 23:6; Fil. 3:5He tuntevat minut jo entuudestaan ja voivat todistaa – jos vain haluavat – että olin fariseus ja elin siis uskontomme ankarimman suunnan mukaan. 6#1. Moos. 22:18; 2. Sam. 7:16Niinpä minä nytkin olen tutkittavana sen tähden, että panen toivoni lupaukseen, jonka Jumala on antanut meidän isillemme. 7#Ap. t. 13:26Yötä päivää meidän kansamme kaksitoista heimoa hartaasti palvelevat Jumalaa ja toivovat tämän lupauksen toteutuvan. Tämän toivon takia, kuningas, juutalaiset syyttävät minua. 8Miksi teistä on niin uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet?
9 # Ap. t. 9:1+ »Minäkin elin ennen siinä luulossa, että minun tulee kaikin voimin taistella Jeesus Nasaretilaisen nimeä vastaan. 10#Ap. t. 8:3Niin minä myös tein Jerusalemissa. Hankin ylipapeilta valtuudet ja toimitin vankilaan monia pyhiä, ja kun tuli kyse heidän surmaamisestaan, äänestin sen puolesta. 11Kerran toisensa jälkeen minä synagogissa rankaisin heitä ja yritin pakottaa heidät herjaamaan Jeesusta, ja ankarassa kiihkossani minä ulotin vainoretkeni oman maamme ulkopuolelle asti.
12 # Ap. t. 9:1–18, 22:5–16 »Näissä asioissa minä lähdin matkalle Damaskokseen. Olin saanut siihen ylipapeilta suostumuksen ja valtuudet. 13Mutta silloin, kuningas, minä matkaa tehdessäni puolenpäivän aikaan näin, miten taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo minun ja matkatovereideni ympärille. 14Me kaikki kaaduimme maahan, ja minä kuulin äänen sanovan heprean kielellä: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua? Paha sinun on potkia pistintä vastaan.’ 15Minä kysyin: ’Herra, kuka sinä olet?’ Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. 16Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn. 17Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin 18#Jes. 42:7; Ap. t. 20:32; 1. Piet. 2:9avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt.’
19»Tämän vuoksi, kuningas Agrippa, en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä. 20#Ap. t. 9:20–30 | Matt. 3:8Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy. 21#Ap. t. 21:31Tästä syystä juutalaiset ottivat minut temppelissä kiinni ja yrittivät hakata minut hengiltä. 22#Luuk. 24:27+Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti ja voin nytkin täyttää todistajan tehtävääni, puhua sekä ylhäisille että alhaisille. Minä puhun vain siitä, minkä profeetat ja Mooses ovat ennustaneet tapahtuvan, en mistään muusta, 23#Ap. t. 3:18 | 1. Kor. 15:20; Kol. 1:18 | Luuk. 2:32puhun siitä, että Messiaan tuli kärsiä kuolema ja ensimmäisenä nousta kuolleista sekä julistaa valon sanomaa niin meidän kansallemme kuin muillekin kansoille.»
24 # 1. Kor. 1:23, 2:14 Paavalin näin puolustautuessa Festus sanoi kovalla äänellä: »Paavali, sinä olet järjiltäsi! Kirjaviisaus on sekoittanut pääsi.» 25Mutta Paavali vastasi: »En ole järjiltäni, arvoisa Festus. Minkä puhun, puhun totuuden ja terveen järjen mukaisesti. 26#Luuk. 22:53; Joh. 18:20; Ap. t. 2:22, 10:38Kuninkaalle nämä asiat kyllä ovat tuttuja, ja siksi voinkin avoimesti puhua niistä hänelle. Yksikään niistä ei ole hänelle tuntematon, siitä olen varma – eihän tämä ole tapahtunut missään syrjäisessä kolkassa. 27Uskotko profeettoja, kuningas Agrippa? Tiedän, että uskot.» 28#Ap. t. 11:26»Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn», Agrippa sanoi. 29»Vähällä tai paljolla», vastasi Paavali. »Suokoon Jumala, että niin sinusta kuin teistä kaikista muistakin, jotka minua tänään kuulette, tulisi sellaisia kuin minä olen – näitä kahleita lukuun ottamatta.»
30Silloin kuningas nousi, samoin maaherra ja Berenike sekä koko heidän seurueensa. 31#Ap. t. 23:29, 25:25Salista poistuessaan he puhuivat keskenään: »Tuo mies ei ole tehnyt mitään, mistä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.» 32#Ap. t. 25:11Agrippa sanoi Festukselle: »Hänet olisi voitu vapauttaa, ellei hän olisi vedonnut keisariin.»

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992