Neljäs makkabilaiskirja 12
12
Seitsemännen veljeksen kuolema
1 #
2. Makk. 7:24–40
Tämäkin veli kuoli autuaasti, kun sotilaat heittivät hänet pataan. Sitten tuotiin paikalle seitsemäs, nuorin kaikista. 2Vaikka tämän veljet olivat kovin sanoin solvanneet tyrannia, hän sääli poikaa. Kun hän näki, että poika oli jo kahleissa, hän käski tuoda tämän lähemmäksi ja sanoi suostutellen: 3»Näet, mihin veljesi typeryydessään päätyivät: heidät kidutettiin hengiltä, koska he eivät totelleet minua. 4Samoin käy sinun, ellet tottele: joudut hirveisiin kidutuksiin ja kuolet ennenaikaisesti. 5#4. Makk. 8:7Jos tottelet, otan sinut ystävieni joukkoon ja pääset korkeaan virkaan valtakuntani hallinnossa.»
6Näin tyranni suostutteli poikaa, ja hän haetti vielä luokseen tämän äidinkin. Hän halusi osoittaa myötätuntonsa tuolle naiselle, jolta oli jo riistetty monta poikaa, ja toivoi, että voisi taivuttaa ainoan jäljellä olevan pojan kuuliaisuuteen ja pelastaa hänet. 7Äiti rohkaisi heprean kielellä poikaansa, kuten kohta kerromme,#12:7 Näitä rohkaisun sanoja tekstissä ei ole, ainoastaan äidin yleisluonteisemmat puheet (16:15–23, 18:6–19). 8ja tämä sanoi: »Päästäkää minut irti! Minä haluan puhua kuninkaalle ja hänen seuralaisilleen.»
9Kuninkaan miehet ilahtuivat kovin pojan sanoista ja käskivät päästää hänet heti irti. 10Poika juoksi paistimien luo 11ja huusi: »Sinä julkea ja jumalaton tyranni, kaikista heittiöistä pahin! Etkö lainkaan häpeä? Olet saanut Jumalalta valtakuntasi ja kaikkea muuta hyvää, mutta tapat hänen palvelijoitaan ja kidutat niitä, jotka noudattavat hurskautta. 12Näiden tekojesi tähden jumalallinen oikeus on varannut osaksesi vielä ankaramman, ikuisen tulen ja piinan, josta et ikipäivänä pääse pois. 13Eikö sinua hävetä se, mitä teet, sinä pedoista pahin? Vaikka olet itsekin ihminen, leikkaat kielen niiltä, jotka tuntevat sinun laillasi ja koostuvat samoista aineksista, ja tällä tavoin kidutat ja häpäiset heitä. 14Veljeni kuolivat jalosti ja uskossaan Jumalaan veivät hurskautensa hyvään päätökseen, mutta sinä tulet katkerasti valittamaan sitä, että syyttä tapoit hyveen puolesta kamppailevia ihmisiä.»
15Poika oli päättänyt kuolla toisten tavoin, ja hän sanoi vielä: 16»Minä en karkaa urheiden veljieni rinnalta. 17Pyydän isieni Jumalaa olemaan armollinen kansallemme. 18Sinua hän sitä vastoin rankaisee, sekä tässä elämässä että kuoltuasi.» 19Näin sanottuaan hän heittäytyi paistimelle ja antoi henkensä.
Tällä hetkellä valittuna:
Neljäs makkabilaiskirja 12: FB92
Korostus
Kopioi
Vertaa
Jaa
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007