”Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lampaiden edestä. Mutta kun palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, näkee suden tulevan, hän jättää lampaat ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman. Palkkalainen pakenee, sillä hänet on palkattu, eikä hän välitä lampaista. Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän. Minä annan henkeni lampaiden edestä. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta. Niitäkin minun tulee johdattaa, ja ne kuulevat minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni ottaakseni sen takaisin. Kukaan ei sitä minulta ota, vaan minä annan sen itse. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se takaisin. Tämän käskyn minä olen saanut Isältäni.” Nämä sanat aiheuttivat taas erimielisyyttä juutalaisten kesken. Monet heistä sanoivat: ”Hänessä on riivaaja, hän on järjiltään. Miksi te häntä kuuntelette?” Toiset sanoivat: ”Tämä ei ole riivatun puhetta. Ei kai riivaaja voi avata sokeiden silmiä?”
Lue Johannes 10
Jaa
Vertaile kaikkia käännöksiä: Johannes 10:11-21
Tallenna jakeita, lue offline-tilassa, katso opetusvideoleikkeitä ja paljon muuta!
YouVersion käyttää evästeitä mukauttaakseen käyttökokemustasi. Käyttämällä verkkosivustoamme hyväksyt evästeiden käytön Tietosuojakäytännössämme kuvatulla tavalla
Koti
Raamattu
Suunnitelmat
Videot