Tulokset haulle: saarnaaja

Saarnaajan kirja 2:4 (FB92)

Minä ryhdyin suuriin töihin: rakensin itselleni taloja, istutin viinitarhoja

Saarnaajan kirja 2:5 (FB92)

sekä puistoja ja puutarhoja, joissa kasvoi kaikenlaisia hedelmäpuita,

Saarnaajan kirja 2:6 (FB92)

tein itselleni lammikoita kastellakseni niiden vedellä metsikön puita.

Saarnaajan kirja 2:7 (FB92)

Minä hankin orjia ja orjattaria, ja heitä syntyi myös talossani; minulla oli karjaa, raavaita, lampaita ja vuohia, enemmän kuin kenelläkään, joka oli hallinnut Jerusalemissa ennen minua.

Saarnaajan kirja 2:8 (FB92)

Kokosin itselleni myös kultaa ja hopeaa, kuninkaiden aarteita ja maakuntien rikkauksia. Minä hankin laulajia ja laulajattaria ja miehen nautintoja: vaimon, jopa useita vaimoja.

Saarnaajan kirja 2:9 (FB92)

Minä tulin mahtavaksi, mahtavammaksi kuin yksikään edeltäjäni Jerusalemissa. Silti säilytin kaikessa viisauteni.

Saarnaajan kirja 2:10 (FB92)

Minä en evännyt silmiltäni mitään, mitä ne halusivat, enkä kieltänyt sydämeltäni yhtäkään iloa. Vaivannäköni tuloksista minun sydämeni iloitsi, sen palkan sain kaikesta ponnistelustani.

Saarnaajan kirja 2:11 (FB92)

Mutta kun tarkastelin töitä, joita käteni olivat tehneet, ja vaivaa, jonka olin nähnyt, minä havaitsin: kaikki se oli turhuutta ja tuulen tavoittelua. Mistään ei ole mitään hyötyä auringon alla.

Saarnaajan kirja 2:12 (FB92)

Kun minä aloin vertailla toisaalta viisautta, toisaalta mielettömyyttä ja typeryyttä – mitäpä kukaan kuninkaan jälkeen tuleva osaa tehdä muuta kuin mitä ennenkin on tehty? –

Saarnaajan kirja 2:13 (FB92)

niin totesin, että viisaus on kyllä tyhmyyttä hyödyllisempi niin kuin valo on hyödyllisempi pimeyttä,

Saarnaajan kirja 2:14 (FB92)

sillä viisaalla on silmät päässä, tyhmä hapuilee pimeässä. Mutta havaitsin myös, että sama kohtalo tapaa molemmat.

Saarnaajan kirja 2:15 (FB92)

Silloin minä tajusin: minun käy kuin tyhmän – sama kohtalo tapaa myös minut! Miksi siis olen niin määrättömästi tavoitellut viisautta? Päättelin mielessäni: turhuutta on ollut sekin.

Saarnaajan kirja 2:16 (FB92)

Viisaasta ei jää ikuista muistoa enempää kuin tyhmästäkään, tulevina päivinä molemmat unohdetaan. Niin kuolee viisas kuin tyhmäkin!

Saarnaajan kirja 2:17 (FB92)

Ja minä vihasin koko elämää, sillä kaikki, mitä auringon alla tapahtuu, oli minusta pelkkää pahaa, turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Saarnaajan kirja 2:18 (FB92)

Minä vihasin sitä vaivannäköä, jolla olin rasittanut itseäni auringon alla, koska minun täytyy jättää sen tulokset seuraajalleni.

Saarnaajan kirja 2:19 (FB92)

Ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Silti hän kerran hallitsee kaikkea, minkä olen täällä vaivaa nähden ja viisauden avulla saanut aikaan. Sekin on turhuutta.

Saarnaajan kirja 2:20 (FB92)

Minä antauduin epätoivon valtaan kaiken sen vaivannäön vuoksi, jolla olin rasittanut itseäni auringon alla.

Sillä voihan käydä niin, että kaiken, minkä on vaivaa nähden ja viisaasti, taitavasti ja menestyen saanut aikaan, joutuu sitten jättämään toiselle, vaikka tämä ei ole nähnyt siitä lainkaan vaivaa. Sekin on turhuutta ja suuri vääryys.

Saarnaajan kirja 2:22 (FB92)

Tosiaankin, mitä ihminen silloin saa korvaukseksi vaivannäöstään ja sydämensä pyrkimyksestä, kaikesta, millä hän itseään rasittaa auringon alla?

Saarnaajan kirja 2:23 (FB92)

Ovathan hänen päivänsä pelkkää huolta ja hänen työnsä murhetta, eikä hänen mielensä saa lepoa edes yöllä. Tämäkin on turhuutta.

Saarnaajan kirja 2:24 (FB92)

Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista. Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä.

Saarnaajan kirja 2:25 (FB92)

Sillä kuka voi syödä ja kuka iloita ilman häntä?

Saarnaajan kirja 2:26 (FB92)

Sille, joka on hänelle mieleen, hän antaa viisautta, tietoa ja iloa, mutta syntisen hän panee kokoamaan ja kartuttamaan hyvää sille, joka on hänelle mieluinen. Mutta tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Saarnaajan kirja 3:1 (FB92)

Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.

Saarnaajan kirja 3:2 (FB92)

Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta,