Psalmit 89:38-52
Psalmit 89:38-52 Raamattu Kansalle (FINRK)
Se pysyy lujana iäti kuin kuu, uskollinen todistaja taivaalla.” Sela. Kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi, halveksit häntä ja vihastuit häneen. Sinä olet purkanut liiton, olet häväissyt palvelijasi kruunun ja heittänyt sen maahan. Olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet tehnyt raunioiksi hänen linnoituksensa. Kaikki tien kulkijat ovat häntä ryöstäneet, hänestä on tullut naapuriensa häpeä. Sinä olet korottanut hänen ahdistajiensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehilleen. Olet tehnyt tehottomaksi hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä. Sinä olet tehnyt lopun hänen loistostaan ja syössyt maahan hänen valtaistuimensa. Olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet peittänyt hänet häpeällä. Sela. Kuinka kauan, HERRA ? Kätkeydytkö iäksi? Kuinka kauan vihasi palaa kuin tuli? Muista, kuinka katoavainen minä olen! Kuinka vähäisiksi oletkaan luonut kaikki ihmiset! Kuka on se mies, joka elää näkemättä kuolemaa, joka pelastaa sielunsa tuonelan vallasta? Sela. Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi? Olethan vannonut Daavidille uskollisuuttasi. Muista, Herra, palvelijoittesi häväistys! Minä kärsin sisimmässäni kaikkien noiden monien kansojen vuoksi, jotka herjaavat – sinun vihollisesi – HERRA , jotka herjaavat voideltusi askeleita.
Psalmit 89:38-52 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)
se pysyy ikuisesti niin kuin kuu.’ Korkeuksissa on uskollinen todistaja.» (sela) Kuitenkin sinä vihastuit voideltuusi, hylkäsit ja jätit hänet. Sinä teit tyhjäksi liiton, jonka olit tehnyt palvelijasi kanssa, ja paiskasit maahan hänen kruununsa. Sinä revit rajoilta hänen varustuksensa, raunioitit hänen linnoituksensa. Nyt kaikki ohikulkijat ryöstävät häntä, naapurit tekevät hänestä pilkkaa. Sinä vahvistit hänen vastustajiaan, annoit hänen vihollisilleen aihetta riemuun. Sinä käänsit hänen miekkansa häntä itseään vastaan, et tukenut häntä taistelussa. Sinä teit lopun hänen loistostaan, suistit maahan hänen valtaistuimensa. Sinä riistit häneltä nuoruuden päivät, kiedoit hänet häpeän viittaan. (sela) Herra, kuinka kauan? Kätkeydytkö sinä ainiaaksi? Kuinka kauan vihasi leimuaa kuin tuli? Muista, Herra, kuinka lyhyt on ihmiselämä, kuinka mitättömiksi olet luonut Aadamin lapset! Onko ketään, joka ei kerran kuolisi, joka välttyisi joutumasta tuonelan kouriin? (sela) Herra, missä on uskollisuutesi, missä ovat lupauksesi, jotka kerran Daavidille annoit valalla vannoen? Älä unohda, Herra, kuinka palvelijoitasi häväistään! Kansojen pilkka raastaa sydäntäni. Herra, katso kuinka vihollisesi herjaavat! He pilkkaavat voideltusi kohtaloa.
Psalmit 89:38-52 Finnish 1776 (FI1776)
Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles. Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan. Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää. Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi. Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa. Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa, Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan. Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, Sela! Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen? Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda? Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? Sela! Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas? Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista, Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia. Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!
Psalmit 89:38-52 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)
se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen'." Sela . Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen. Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan. Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa. Kaikki tienkulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi. Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä. Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä. Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa. Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. Sela . Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa? Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset. Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela . Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille? Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää, kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.