Sananlaskujen kirja 1:1-19

Opettakoot ne viisautta, kasvattakoot ymmärtämään ymmärryksen sanat, johdattakoot hyvään tietoon, oikeudentuntoon ja rehtiin mieleen. Kokemattomat saakoot niistä viisautta, nuoret tietoa ja harkintaa. Viisaskin viisastuu, kun kuulee niitä, järkeväkin saa opastusta, oppii mietelmiä ja vertauksia, tajuaa viisaiden sanat, avaa arvoitukset. Herran pelko on tiedon perusta, vain hullu halveksii viisautta ja opetusta. Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta – ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa. Älä suostu, poikani, synnintekijöiden viekoituksiin, kun he sanovat: »Tule mukaan, mennään väijyksiin, käydään vaanimaan viattomia. Niellään heidät elävältä, yhtenä suupalana, niin kuin hauta nielee terveen miehen. Kaikenlaiset kalleudet odottavat meitä, ryöstösaalis täyttää kohta varastomme. Saat heittää siitä kanssamme arpaa, meidän kukkaromme on yhteinen.» Heidän tielleen, poikani, älä lähde, pidä jalkasi poissa heidän poluiltaan, sillä he rientävät pahaa kohti, kiiruhtavat vuodattamaan verta. Ei lintu verkkoa näe, vaikka näkee sitä levitettävän. Oman verensä he väijyessään vaarantavat, omaa tuhoaan etsivät vaaniessaan. Sellainen on riistäjän tie. Joka sille lähtee, kulkee tuhoon.