Kirje heprealaisille 10
10
1 #
Hepr. 7:19, 8:5, 9:9 Laissa siis on vain varjo tulevasta, paremmasta todellisuudesta, ei sen varsinaista ilmentymää. Vaikka lain määräämät uhrit toistetaan vuodesta vuoteen, laki ei ikinä pysty tekemään pysyvästi täydellisiksi niitä, jotka astuvat Jumalan eteen. 2Muutoinhan uhraaminen olisi lopetettu. Jos ne, jotka ottavat osaa jumalanpalvelukseen, olisivat jo kerran tulleet puhdistetuiksi, heillä ei olisi enää mitään syntejä tunnollaan. 3#3. Moos. 16:21Mutta uhrit päinvastoin muistuttavat synneistä joka vuosi. 4Mahdotontahan on, että härkien ja pukkien veri poistaisi synnit.
5 #
Ps. 40:7–9
#
Ps. 50:13; Aam. 5:22; Miika 6:6,7 Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan:
– Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut,
mutta sinä loit minulle ruumiin.
6Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet.
7Silloin minä sanoin: Tässä olen.
Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu,
niin olen tullut tekemään,
täyttämään sinun tahtosi, Jumala.
8 #
Matt. 9:13, 12:7 Hän sanoo siis ensin: »Uhreja ja lahjoja, polttouhreja ja syntiuhreja sinä et halunnut, ne eivät sinua miellyttäneet», vaikka näistä uhreista on laissa määräykset. 9#Matt. 3:15Mutta sitten hän sanoo: »Tässä olen. Olen tullut täyttämään sinun tahtosi.» Hän siis kumoaa nuo määräykset asettaakseen niiden tilalle Jumalan tahdon. 10#Hepr. 9:12,28Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa.
11 #
2. Moos. 29:38
Jokainen pappi seisoo joka päivä toimittamassa jumalanpalvelusta ja uhraa kerran toisensa jälkeen samat uhrit, jotka eivät milloinkaan voi poistaa syntejä. 12#Hepr. 1:3, 8:1Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi istuimelleen Jumalan oikealle puolelle. 13#Hepr. 1:13Hän odottaa siellä, kunnes hänen vihollisensa pannaan korokkeeksi hänen jalkojensa alle, 14#Hepr. 9:26sillä hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
15Tästä todistaa meille myös Pyhä Henki. Ensin näin:
16 #
Jer. 31:33,34; Room. 11:27; Hepr. 8:10,12 – Tämän liiton minä teen heidän kanssaan
tulevina aikoina, sanoo Herra:
minä asetan lakini heidän sydämeensä,
kirjoitan sen heidän sisimpäänsä.
17Ja sitten:
– Heidän syntejään ja vääriä tekojaan
minä en enää koskaan muista.
18Missä synnit on annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita syntiuhria.
Älkää lyökö laimin seurakuntaanne
19 #
Mark. 15:38; Joh. 10:9; Room. 5:2; Ef. 2:18 Veljet, meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä 20ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon – hänen ruumiinsa – kautta. 21#Hepr. 4:14Meillä on suuri ylipappi, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko huone. 22#Ef. 5:26Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä. 23#1. Kor. 1:9; 1. Tess. 5:24Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava. 24Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin.
25 #
Room. 13:11; Kol. 3:16 Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan. 26#Hepr. 6:4–6+Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. 27#Jes. 26:11; Sef. 1:18Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat.
28 #
5. Moos. 17:6
Jos joku kieltää Mooseksen lain, hänet tuomitaan säälittä kuolemaan; siihen riittää kahden tai kolmen todistajan sana. 29#Mark. 3:29; 1. Kor. 11:25,27; Hepr. 2:3Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansaitseekaan mielestänne se, joka polkee jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton verta, jolla hänet itsensä on pyhitetty, ja häpäisee armon Henkeä! 30#5. Moos. 32:35,36; Room. 12:19Mehän tunnemme hänet, joka on sanonut:
– Minun on kosto, minä olen maksava,
sekä myös:
– Herra on tuomitseva kansansa.
31 #
2. Sam. 24:14
On kauheaa joutua elävän Jumalan käsiin.
32 #
Fil. 1:29,30 Muistakaa, millaista oli ennen, silloin kun te juuri olitte päässeet valoon. Te kestitte silloin monet kärsimykset ja kamppailut. 33#1. Kor. 4:9Toisia teistä pilkattiin ja piinattiin katselijoiden huviksi, toiset jakoivat toveriensa kovan osan. 34#Matt. 6:20; 1. Kor. 6:7Te kärsitte yhdessä vankilaan teljettyjen kanssa, te suostuitte iloiten siihen, että omaisuutenne riistettiin, sillä te tiesitte omistavanne parempaa, omaisuuden joka pysyy.
35 #
Matt. 10:32
Älkää siis heittäkö pois rohkeuttanne, sillä se palkitaan kerran runsaasti. 36#Luuk. 21:19; Jaak. 5:8Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut. 37#Hab. 2:3,4Onhan sanottu näin:
– Vähän aikaa vielä, vain vähän aikaa,
niin tulee se, jonka on määrä tulla,
eikä hän viivyttele.
38 #
Room. 1:17; Gal. 3:11 Kun vanhurskas palvelijani uskoo,
hän saa elää,
mutta jos hän luopuu,
en häntä hyväksy.
39Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa.
Tällä hetkellä valittuna:
Kirje heprealaisille 10: FB92
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007