Ensimmäinen Mooseksen kirja 27
FB92

Ensimmäinen Mooseksen kirja 27

27
Jaakob saa viekkaudella siunauksen isältään
1Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän enää nähnyt, hän kutsui luokseen vanhemman poikansa Esaun ja sanoi hänelle: »Poikani!» Esau vastasi: »Mitä, isä?» 2Iisak sanoi: »Minä olen tullut vanhaksi ja saatan pian kuolla. 3#1. Moos. 25:28Ota nyt varusteesi, nuoliviinesi ja jousesi, ja lähde metsästämään minulle riistaa. 4Laita siitä herkkuruokaa, sellaista josta minä pidän, ja tuo sitä minulle syötäväksi, jotta voisin siunata sinut ennen kuin kuolen.»
5Mutta Rebekka kuunteli, kun Iisak puhui pojalleen Esaulle. Kun Esau oli lähtenyt metsästämään riistaa isäänsä varten, 6Rebekka sanoi pojalleen Jaakobille: »Minä kuulin äsken, että isäsi sanoi veljellesi Esaulle: 7’Tuo minulle riistaa ja valmista minulle herkkuruokaa, jotta voisin siunata sinut Herran nimessä ennen kuin kuolen.’ 8Nyt, poikani, tottele minua ja tee niin kuin minä käsken. 9Hae minulle laumasta kaksi hyvää nuorta vuohta, niin minä teen niistä isäsi mieliruokaa. 10Vie sinä se isällesi syötäväksi, että hän siunaisi sinut ennen kuolemaansa.»
11 # 1. Moos. 25:25 Jaakob sanoi silloin äidilleen: »Mutta veljeni Esau on karvainen ja minun ihoni on sileä. 12Entä jos isä tunnustelee minua? Silloin hän pitää minua petkuttajana, ja minä saan osakseni kirouksen enkä siunausta.» 13Hänen äitinsä sanoi: »Jos niin käy, poikani, kohdatkoon se kirous minua. Tee nyt vain niin kuin minä sanon ja mene hakemaan ne vuohet.» 14Jaakob haki vuohet äidilleen, ja tämä valmisti niistä Iisakin mieliruokaa. 15Sitten Rebekka otti vanhemman poikansa Esaun parhaat vaatteet, jotka hänellä oli teltassa, ja puki nuoremman poikansa Jaakobin niihin. 16Vuohien nahoilla hän peitti Jaakobin kädet sekä hänen paljaan kaulansa ja niskansa. 17Sitten hän antoi herkut ja leipomansa leivän Jaakobin käteen.
18Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: »Isä!» Iisak vastasi: »Niin, poika, kuka sinä olet?» 19Jaakob sanoi isälleen: »Minä olen sinun esikoisesi Esau. Olen tehnyt niin kuin käskit. Nouse istumaan ja syö minun riistaani, ja siunaa sitten minut.» 20Iisak kysyi: »Miten löysit saaliin näin pian, poikani?» Jaakob vastasi: »Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen tielleni.» 21Iisak sanoi: »Tulehan lähemmäksi, poikani, niin minä tunnustelen, oletko sinä Esau vai et.» 22Jaakob meni isänsä luo, ja tämä tunnusteli häntä ja sanoi: »Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet.» 23Eikä Iisak tuntenut Jaakobia, sillä tämän kädet olivat karvaiset kuten Esaun, ja hän siunasi Jaakobin. 24Iisak kysyi vielä: »Oletko sinä todella poikani Esau?» Jaakob vastasi: »Olen.» 25Silloin Iisak sanoi: »Tuo ruoka tänne, niin että saan syödä poikani tuomaa riistaa. Sen jälkeen siunaan sinut.» Jaakob tarjosi hänelle ruokaa ja viiniä, ja hän söi ja joi. 26Sitten Iisak sanoi: »Tule tänne ja suutele minua, poikani.» 27#Sir. 44:23Jaakob meni hänen luokseen ja suuteli häntä, ja Iisak tunsi hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet sanoen:
– Poikani tuoksu on kuin maan tuoksu,
maan, jonka Herra on siunannut.
28Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta
ja maan rehevyyttä,
viljaa ja viiniä runsain määrin.
29 # 1. Moos. 12:3+ | 1. Moos. 25:23; Ob. 10 Kansat palvelkoot sinua
ja kansakunnat kumartakoot sinua.
Ole veljiesi herra,
ja äitisi pojat kumartakoot sinua.
Kirottuja olkoot ne, jotka sinua kiroavat,
ja siunattuja ne, jotka sinua siunaavat.
Esau pyytää siunausta
30Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja Jaakob oli juuri lähtenyt isänsä luota, kun Esau palasi metsästämästä. 31Hänkin laittoi herkkuruokaa, vei sen isälleen ja sanoi hänelle: »Nouse, isä, syömään poikasi tuomaa riistaa, että sitten voisit siunata minut.» 32Hänen isänsä Iisak kysyi: »Kuka sinä olet?» Esau vastasi: »Minä olen poikasi Esau, sinun esikoisesi.» 33Silloin Iisak säikähti kovin ja kysyi: »Kuka se sitten oli, joka kävi metsästämässä ja toi minulle riistaa? Minä söin jo ennen sinun tuloasi ja siunasin hänet, ja se siunaus pysyy.»
34Kun Esau kuuli isänsä sanat, hän alkoi äänekkäästi itkeä ja valittaa ja sanoi isälleen: »Siunaa minutkin, isä!» 35Silloin Iisak sanoi: »Veljesi tuli kavalasti ja vei sinulta siunauksen.» 36Esau sanoi: »Ei häntä suotta Jaakobiksi sanota.#27:36 Ks. selitystä jakeeseen 25:26. Hän on pettänyt minut kahteen kertaan: hän vei jo esikoisuuteni, ja nyt hän riisti minulta siunauksenkin!» Esau kysyi vielä: »Eikö sinulle jäänyt mitään siunausta minua varten?» 37Iisak vastasi: »Minä asetin hänet sinun herraksesi, annoin hänelle palvelijoiksi kaikki hänen veljensä ja varustin hänet viljalla ja viinillä. Mitä minä voisin enää tehdä sinun hyväksesi, poikani?» 38#Hepr. 12:17Silloin Esau sanoi isälleen: »Yksikö siunaus sinulla vain on, isä? Siunaa, isä, minutkin!» Ja Esau itki katkerasti. 39#Hepr. 11:20Hänen isänsä Iisak sanoi hänelle:
– Kaukana on sinun asuinsijasi oleva
rehevistä maista,
vailla taivaan kastetta.
40 # 2. Kun. 8:20 Sinä olet elävä miekkasi varassa
ja palveleva veljeäsi.
Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti,
silloin karistat hänen ikeensä niskastasi.
Jaakob joutuu pakenemaan
41Esau kantoi Jaakobille kaunaa siitä, että Jaakob oli saanut isän siunauksen, ja hän ajatteli: »Pian tulee aika, jolloin suremme isän kuolemaa. Sitten minä tapan Jaakobin.» 42#Viis. 10:10Kun Rebekalle kerrottiin, mitä hänen vanhempi poikansa aikoi, hän haetti luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: »Veljesi Esau hautoo kostoa ja aikoo tappaa sinut. 43#1. Moos. 24:29Tee siis, poikani, niin kuin minä neuvon: lähde pois ja pakene veljeni Labanin luo Harraniin. 44Viivy siellä jonkin aikaa, kunnes veljesi kiukku haihtuu. 45#1. Moos. 9:6+Kun veljesi viha on asettunut ja hän on unohtanut, mitä sinä hänelle teit, minä lähetän sinulle sanan ja haetan sinut sieltä. Miksi minun pitäisi menettää teidät molemmat yhtenä ja samana päivänä?»
46 # 1. Moos. 26:34 Iisakille Rebekka sanoi: »Minä olen kuollakseni kyllästynyt noihin heettiläisnaisiin! Jos Jaakobkin vielä ottaa tästä maasta heettiläisen vaimon, jonkun samanlaisen kuin nuo, niin mitä minun enää kannattaa elää?»

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992