Ensimmäinen Mooseksen kirja 25:21-34

Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tämä oli hedelmätön. Herra kuuli hänen rukouksensa, ja Rebekka tuli raskaaksi. Mutta lapset potkivat toisiaan Rebekan kohdussa, ja hän sanoi: »Miksi minulle pitää sattua tällaista?» Hän meni kysymään neuvoa Herralta, ja Herra sanoi: – Kaksi kansaa on kohdussasi, kaksi heimoa sinusta haarautuu. Toinen heimo on toista vahvempi, vanhempi on palveleva nuorempaa. Aikanaan Rebekka synnytti kaksoset. Ensimmäisenä syntynyt oli iholtaan punaruskea ja kauttaaltaan karvainen kuin vuohenkarvaviitta, ja hän sai nimen Esau. Sitten syntyi hänen veljensä, ja hän piti kädellään kiinni Esaun kantapäästä; siksi hän sai nimen Jaakob. Iisak oli heidän syntyessään kuusikymmenvuotias. Kun pojat varttuivat, Esausta tuli taitava metsästäjä ja erämies, mutta Jaakob oli rauhallinen ja viihtyi kotosalla. Koska Iisak söi mielellään riistaa, hän rakasti enemmän Esauta, mutta Rebekalle oli Jaakob rakkaampi. Kerran, kun Jaakob valmisti keittoa, Esau tuli väsyneenä metsästysretkeltään ja sanoi Jaakobille: »Anna vähän tuota ruskeaa, tuota ruskeaa keittoa, minä olen ihan lopussa.» Tästä syystä hän sai nimen Edom. Mutta Jaakob sanoi: »Myy minulle ensin esikoisuutesi.» Esau sanoi: »Minä varmaan kohta kuolen. Mitä hyötyä minulle on esikoisuudesta?» Jaakob sanoi: »Vanno minulle ensin.» Niin Esau vannoi ja myi Jaakobille esikoisuutensa. Sitten Jaakob antoi hänelle leipää ja papukeittoa, ja Esau söi ja joi, nousi ja meni tiehensä. Niin vähäarvoisena hän piti esikoisuuttaan.