Toinen aikakirja 6
FB92

Toinen aikakirja 6

6
Salomo puhuu kansalle
1 # 1. Kun. 8:12–21 Salomo lausui silloin:
– Herra, sinä haluat pimeän asuinsijan.
2Minä olen rakentanut sinulle asumuksen
ikuisiksi ajoiksi.
3Kuningas kääntyi kansaan päin ja siunasi koko Israelin seurakunnan. Kaikki seisoivat, 4ja Salomo lausui:
»Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Hän on omalla kädellään pannut täytäntöön lupauksen, jonka hän antoi isälleni Daavidille sanoessaan hänelle: 5’Jo kauan sitten toin kansani pois Egyptistä, mutta tähän päivään mennessä en ole valinnut Israelin heimojen alueilta kaupunkia, jonne rakennettaisiin temppeli nimeni asuinsijaksi, enkä ole valinnut kansalleni Israelille ruhtinasta. 6Nyt olen valinnut nimeni asuinsijaksi Jerusalemin ja kansani Israelin ruhtinaaksi Daavidin.’
7 # 1. Aik. 28:2 »Isäni Daavid halusi kaikesta sydämestään rakentaa temppelin Herralle, Israelin Jumalalle. 8Mutta Herra sanoi hänelle: ’Olet halunnut rakentaa minulle temppelin, ja olet tehnyt hyvin, kun olet sitä ajatellut. 9Sinä et kuitenkaan ole sitä temppeliä rakentava. Sen saa rakentaa minulle poikasi, sinun omien kupeittesi hedelmä.’
10»Nyt Herra on täyttänyt lupauksensa. Minä olen astunut isäni Daavidin paikalle ja istun Israelin valtaistuimella, niin kuin Herra on sanonut. Ja minä olen rakentanut Herralle, Israelin Jumalalle, temppelin. 11Sinne olen sijoittanut arkun, jossa ovat Herran israelilaisten kanssa tekemän liiton taulut.»
Salomon rukous
12 # 1. Kun. 8:22–53 Salomo seisoi Herran alttarin äärellä koko Israelin seurakunnan edessä ja kohotti kätensä. 13Hän oli tehnyt pronssisen korokkeen, joka oli viiden kyynärän pituinen, viiden kyynärän levyinen ja kolmen kyynärän korkuinen, ja sijoittanut sen keskelle esipihaa. Koko Israelin seurakunnan edessä hän nousi nyt sille.
Salomo polvistui, kohotti kätensä taivasta kohti 14ja sanoi:
»Herra, Israelin Jumala! Ei ole sinun kaltaistasi jumalaa, ei taivaassa eikä maan päällä. Sinä pidät voimassa liiton ja osoitat rakkautta palvelijoillesi, jotka vilpittömin sydämin elävät tahtosi mukaan. 15Sinä olet pannut täytäntöön sen, minkä lupasit isälleni Daavidille. Minkä suusi puhui, sen kätesi teki. Niin on nyt tapahtunut. 16Herra, Israelin Jumala, täytäthän vielä senkin, minkä lupasit isälleni Daavidille, palvelijallesi, kun sanoit hänelle: ’Aina on Israelin valtaistuimella oleva sinun sukuusi kuuluva mies, jos poikasi pysyvät oikealla tiellä ja vaeltavat minun lakini mukaan, niin kuin sinäkin olet vaeltanut minun edessäni.’ 17Herra, Israelin Jumala! Käyköön toteen tämä lupaus, jonka lausuit palvelijallesi Daavidille.
18»Mutta asuisiko Jumala ihmisten kanssa maan päällä? Taivasten taivaatkaan eivät ole sinulle kyllin avarat – miten sitten tämä temppeli, jonka olen rakentanut! 19Herra, minun Jumalani! Käänny kuitenkin palvelijasi puoleen ja kuule nöyrä pyyntöni, kun nyt hartaasti rukoilen sinun edessäsi. 20Pidä päivin ja öin silmissäsi tämä temppeli, paikka, jossa olet sanonut nimesi asuvan. Kuule, mitä palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä rukoilee. 21Kuule palvelijasi ja kansasi Israelin pyynnöt, kun me käännymme tätä paikkaa kohti ja rukoilemme sinua. Kuule ne asuinsijaasi taivaaseen, kuule ja anna anteeksi!
22»Jos joku tekee syntiä toista vastaan ja tämä kiroaa hänet, niin että hänen on kirouksen alaisena tultava tähän temppeliin alttarisi eteen vannomaan puhdistusvala, 23niin kuule taivaaseen kaikki tämä ja ratkaise palvelijoittesi asia. Rankaise syyllistä ja anna hänen kärsiä tekonsa mukaan, todista syytön syyttömäksi ja anna hänelle hyvitys hänen syyttömyytensä mukaisesti.
24»Jos kansasi Israel vihollista vastaan taistellessaan kärsii tappion, koska on tehnyt syntiä sinua vastaan, mutta sitten taas kääntyy puoleesi, ylistää sinun nimeäsi ja hartaasti anoo sinulta armoa tässä temppelissä, 25niin kuule se taivaaseen. Anna kansallesi Israelille anteeksi sen synnit ja tuo se takaisin tähän maahan, jonka olet antanut jo isillemme.
26»Jos taivas pysyy kiinni eikä anna sadetta, koska israelilaiset ovat tehneet syntiä sinua vastaan, ja jos he sitten kuitenkin sinun näin kurittaessasi heitä rukoilevat tähän paikkaan päin kääntyneinä, ylistävät nimeäsi ja luopuvat synnistään, 27niin kuule se taivaaseen. Anna anteeksi palvelijoittesi ja kansasi Israelin synti, sinä, joka osoitat hyvän tien heidän kuljettavakseen. Anna sadetta maalle, jonka kansasi on saanut sinulta perintömaaksi.
28»Jos maahan tulee nälänhätä tai rutto, jos tauti kuivettaa tai kellastaa viljan, jos tulee heinäsirkkoja tai toukkia, jos vihollinen ahdistaa rajoilla kansaasi tai tulee jokin muu vitsaus tai tauti, 29niin kuule silloin asuinsijaasi taivaaseen jokainen rukous, yhtä lailla yksityisten ihmisten kuin koko kansasi Israelin armonanominen, kun palvelijasi onnettomuutensa ahdistamina kohottavat kätensä tätä temppeliä kohti. 30Anna silloin heille anteeksi ja anna jokaiselle hänen ansionsa mukaan, sillä sinä tunnet heidän sydämensä, sinä yksin tunnet kaikkien ihmisten sydämen. 31Näin he pysyvät koko elinaikansa sinun palvelijoinasi ja vaeltavat tahtosi mukaan tässä maassa, jonka sinä olet isillemme antanut.
32»Myös voi tulla muukalaisia kaukaisesta maasta. He eivät ole sinun kansaasi, mutta he ovat kuulleet suuresta nimestäsi ja voimakkaasta ja pelottavasta kädestäsi, jonka olet kohottanut. Kun muukalainen tulee ja rukoilee tähän temppeliin päin kääntyneenä, 33niin kuule se asuinsijaasi taivaaseen ja tee niin kuin hän sinulta pyytää. Silloin kaikki maailman kansat oppivat tuntemaan nimesi, kunnioittavat sinua kansasi Israelin tavoin ja tietävät, että tämä rakentamani temppeli on pyhitetty sinun nimellesi.
34»Jos kansasi lähtee sinun osoittamallesi tielle sotaan vihollista vastaan ja siellä rukoilee sinua ja kääntyy kohti valitsemaasi kaupunkia ja temppeliä, jonka minä olen sinulle rakentanut, 35niin kuule taivaaseen sen pyynnöt ja rukoukset ja anna sen menestyä.
36»Jos he tekevät syntiä sinua vastaan – eihän ole ihmistä, joka ei tee syntiä – ja sinä vihastut heihin ja jätät heidät vihollisten armoille, niin että voittajat vievät heidät vankeuteen kaukana tai lähellä olevaan maahan, 37ja jos he sitten siinä maassa, jonne heidät on viety, tekevät parannuksen, kääntyvät puoleesi ja vankeutensa maassa anovat sinulta armoa sanoen: ’Olemme tehneet väärin, olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet sinua vastaan’, 38ja jos he koko sydämestään ja sielustaan kääntyvät puoleesi tuossa vankeutensa maassa ja rukoilevat sinua suunnaten kasvonsa kohti omaa maataan, sitä, jonka sinä annoit heidän isilleen, kohti kaupunkia, jonka sinä valitsit, ja temppeliä, jonka minä olen sinulle rakentanut, 39niin kuule asuinsijaasi taivaaseen heidän pyyntönsä ja rukouksensa ja anna heille oikeutta. Anna kansallesi sen synnit anteeksi, millä tavoin se onkin sinua vastaan rikkonut. 40#2. Aik. 7:15Olkoot siis silmäsi avoinna, Jumalani, ja korvasi alttiit kuulemaan rukouksia, joita tässä paikassa lausutaan.
41 # Ps. 132:8 – Nouse, Herra Jumala, tule asuinpaikkaasi,
sinä ja arkku, jossa voimasi on!
Herra, olkoon pappiesi vaatteena pelastus,
riemuitkoot sinun uskolliset palvelijasi hyvyydestäsi.
42 # 1. Aik. 17:14 Herra Jumala, älä torju luotasi
häntä, jonka olet voidellut kuninkaaksi,
älä unohda palvelijasi Daavidin hyviä tekoja.»

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007


Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992