Laulujen laulu 6
6
Minä kuulun rakkaalleni ja hän minulle
Jerusalemin tyttäret:
1”Minne on rakkaasi mennyt, sinä naisista kaunein? Minne on rakkaasi lähtenyt, että voisimme etsiä häntä yhdessä?” Morsian:
2”Rakkaani on mennyt puutarhaansa, balsamilavojen luo, paimentamaan laumaansa puutarhoissa ja poimimaan liljoja. 3Minä olen rakkaani oma, ja rakkaani on minun – hän, joka paimentaa liljojen keskellä.”
Silmäsi hämmentävät minua
Sulhanen:
4”Ystäväni, sinä olet kaunis kuin Tirsa , ihana kuin Jerusalem, pelottava kuin sotajoukot lippuineen. 5Käännä silmäsi pois minusta, sillä ne hämmentävät minua. Sinun hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka laskeutuu Gileadilta. 6Hampaasi ovat kuin lauma lampaita, jotka ovat nousseet pesulta. Kaikilla on parinsa, ei ole yhtään yksinäistä. 7 Kuin granaattiomena, kypsyyttään halkeileva, on sinun ohimosi huntusi takana. 8 Kuningattaria on kuusikymmentä, sivuvaimoja kahdeksankymmentä ja neitsyitä lukematon määrä. 9 Yksi ainoa on minun kyyhkyseni, täydelliseni, hän on äitinsä ainokainen, synnyttäjänsä valio. Hänet nähdessään neitoset ylistävät häntä onnelliseksi, kuningattaret ja sivuvaimot ylistävät häntä:
10’Kuka on tuo, jonka katse on kuin aamunkoitto? Hän on kaunis kuin kuu, kirkas kuin aurinko, pelottava kuin sotajoukot lippuineen.’” Morsian:
11”Menin pähkinätarhaan katselemaan laakson vehreyttä, katsomaan, joko viiniköynnös versoo, joko granaattiomenapuut kukkivat. 12Ennen kuin aavistinkaan, sieluni oli asettanut minut jalon kansani vaunuihin.”
Tällä hetkellä valittuna:
Laulujen laulu 6: FinRK
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
© 2012 Raamattu Kansalle ry