Psalmit 42
42
Toinen kirja
Masentuneen rukous
1Musiikinjohtajalle. Koorahilaisten mietepsalmi.
2Niin kuin peura kaipaa vesipuroille, niin minun sieluni kaipaa sinua, Jumala. 3 Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan tulla ja nähdä Jumalan kasvot? 4Kyyneleet ovat olleet leipäni päivin ja öin, kun minulle yhtenään sanotaan: ”Missä on sinun Jumalasi?” 5Näitä minä muistelen ja vuodatan ulos sieluni murheen, kun kuljen väentungoksessa Jumalan huoneeseen riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.
6Miksi olet masentunut, sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä hänen kasvojensa suomasta pelastuksesta.
7Jumalani, sieluni on minussa masentunut, sen tähden minä muistan sinua Jordanin maalla, Hermonin kukkuloilla ja Misarinvuorella. 8Syvyys huutaa syvyydelle sinun koskiesi pauhatessa; kaikki kuohusi ja aaltosi vyöryvät ylitseni. 9Päivällä Herra lähettää armonsa, ja yöllä on sisimmässäni hänen laulunsa – rukous elävälle Jumalalle. 10Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: ”Miksi olet unohtanut minut? Miksi minun täytyy kulkea murehtien, vihollisen ahdistamana?” 11Luissani on kuin kuolemantuska, kun viholliseni häpäisevät minua sanoen minulle yhtenään: ”Missä on sinun Jumalasi?”
12Miksi olet masentunut, sieluni, ja miksi olet minussa levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, pelastajaani , minun Jumalaani.
Tällä hetkellä valittuna:
Psalmit 42: FinRK
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
© 2012 Raamattu Kansalle ry
Psalmit 42
42
Toinen kirja
Masentuneen rukous
1Musiikinjohtajalle. Koorahilaisten mietepsalmi.
2Niin kuin peura kaipaa vesipuroille, niin minun sieluni kaipaa sinua, Jumala. 3 Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan tulla ja nähdä Jumalan kasvot? 4Kyyneleet ovat olleet leipäni päivin ja öin, kun minulle yhtenään sanotaan: ”Missä on sinun Jumalasi?” 5Näitä minä muistelen ja vuodatan ulos sieluni murheen, kun kuljen väentungoksessa Jumalan huoneeseen riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.
6Miksi olet masentunut, sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä hänen kasvojensa suomasta pelastuksesta.
7Jumalani, sieluni on minussa masentunut, sen tähden minä muistan sinua Jordanin maalla, Hermonin kukkuloilla ja Misarinvuorella. 8Syvyys huutaa syvyydelle sinun koskiesi pauhatessa; kaikki kuohusi ja aaltosi vyöryvät ylitseni. 9Päivällä Herra lähettää armonsa, ja yöllä on sisimmässäni hänen laulunsa – rukous elävälle Jumalalle. 10Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: ”Miksi olet unohtanut minut? Miksi minun täytyy kulkea murehtien, vihollisen ahdistamana?” 11Luissani on kuin kuolemantuska, kun viholliseni häpäisevät minua sanoen minulle yhtenään: ”Missä on sinun Jumalasi?”
12Miksi olet masentunut, sieluni, ja miksi olet minussa levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, pelastajaani , minun Jumalaani.
Tällä hetkellä valittuna:
:
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
© 2012 Raamattu Kansalle ry