Sananlaskut 20:3-21

Miehelle on kunniaksi pysyä erossa riidoista, kaikki typerät haastavat riitaa. Syksyllä ei laiska kynnä, korjuuaikana hän etsii satoa, mutta ei löydä. Syviä vesiä ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ammentaa ne esiin. Monet kuuluttavat omaa uskollisuuttaan, mutta kuka voi löytää luotettavan miehen? Vanhurskas vaeltaa nuhteettomasti, onnellisia ovat myös lapset hänen jälkeensä. Kuningas istuu tuomioistuimella, silmillään hän hajottaa kaiken pahan. Kuka voi sanoa: ”Olen puhdistanut sydämeni, olen puhdas synnistäni”? Kahtalaiset punnukset ja kahtalaiset eefa-mitat – molemmat ovat Herralle kauhistus. Teoistaan tuntee jo poikasenkin, onko hänen elämänsä puhdasta ja oikeaa. Kuulevan korvan ja näkevän silmän – molemmat on Herra luonut. Älä unta rakasta, ettet köyhtyisi. Pidä silmäsi auki, niin saat kylliksi leipää. ”Huonoa, huonoa!” ostaja sanoo, mutta ostettuaan ja mentyään pois hän kehuskelee. Olkoon kultaa, olkoon helmiä paljon, kallein aarre on taitavat huulet. Ota vaatteet siltä, joka meni takaamaan vierasta, ota häneltä pantti muukalaisten puolesta. Makea on miehelle petoksella saatu leipä, mutta jälkeenpäin hän saa suunsa täyteen soraa. Neuvotellen suunnitelmat vahvistuvat, sotaa sinun on käytävä neuvokkuudella. Joka panettelijana kulkee, ilmaisee salaisuuden. Älä antaudu avosuisen pariin. Joka isäänsä ja äitiään kiroaa, sen lamppu sammuu pilkkopimeään. Perintö, jota aluksi kiivaasti tavoitellaan, ei lopulta tuo siunausta.